Puolan uusi holokaustilaki kieltää puheen "puolalaisista tuhoamisleireistä"
Varsovan ghetossa natsit erottivat lapset vanhemmistaan ennen tuhoamisleirille lähettämistä.

Varsovan ghetossa natsit erottivat lapset vanhemmistaan ennen tuhoamisleirille lähettämistä.

Puolan uusi holokaustilaki kieltää puheen "puolalaisista tuhoamisleireistä"

Viime viikolla kansainvälisen holokaustin muistopäivän aattona Puolan parlamentin alahuoneessa läpimennyt laki herätti voimakasta arvostelua Israelissa. Holokaustitutkijoiden mielestä puolalaisten rooli ei ole yksiselitteinen.

Puolan parlamentin alahuone hyväksyi viime viikon lopulla kansainvälisen holokaustin muistopäivän aattona uuden lain, joka tekee rangaistavaksi sanoa, että Puolalla olisi osuutta holokaustiin. Puhuminen esimerkiksi "puolalaisista tuhoamisleireistä" voi uuden lain nojalla johtaa jopa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Laki odottaa vielä lopullista hyväksyntää.

Holokaustilaista nousi vastalauseiden myrsky Israelissa. Pääministeri Benjamin Netanjahu totesi viikonloppuna, että Israel ei siedä "totuuden vääristelyä, historian uudelleenkirjoittamista ja holokaustin kieltämistä".

Israelin parlamentin jäsen, antisionistisista kannoistaan tunnettu Ahmad Tibi niin ikään kritisoi Puolan uutta lakia kutsumalla sitä häpeämättömäksi ja epäonnistuneeksi, koska se "avaa ikkunan holokaustin kieltäjille".

– Lukuisat puolalaiset ottivat osaa juutalaisten tuhoamiseen ja murhaamiseen, ja liian monet pysyivät hiljaa, Tibi kirjoitti Twitterissä.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki puolusti lakia twiittaamalla, että Auschwitz-Birkenau ei ole puolalainen nimi, eikä Auschwitzin portin raudasta taottu iskulause Arbeit Macht Frei ole puolaa.

Morawieck kuitenkin totesi, että Auschwitz on "karvas oppitunti siitä, miten pahuuden ideologiat voivat johtaa helvettiin maan päällä".

Hänellä itsellään on kaksi holokaustista selvinnyttä juutalaista tätiä, joista toinen asuu Israelissa.

The Jerusalem Post -lehden toimittaja Lahav Harkov protestoi Puolan uutta lakiesitystä Twitterissä kirjoittamalla neljätoista kertaa peräkkäin "puolalaiset kuolemanleirit". Seurauksena oli yli kolmen tuhannen kommentin vihapuheryöppy ja vaatimuksia sulkea käyttäjän Twitter-tili.

Myös holokaustitutkijat ovat ottaneet kantaa Puolan uuteen lakiin.

Puola on puhdistanut mainettaan jo vuosia

Kirkkohistorian yliopistonlehtorin Mikko Ketolan mukaan Puolan uudessa laissa yhdistyy kaksi asiaa.

– Puolan nykyinen hallitus on hyvin herkkänahkainen Puolan kansainvälisen maineen suhteen. Toiseksi laki on osoitus siitä, että Puolassa on edelleen vahvaa juutalaisvastaisuutta, Ketola sanoo.

Ketolan mukaan antisemitistiset asenteet ovat näkyneet koko 2000-luvulla sen jälkeen, kun yhdysvaltainpuolalainen historioitsija Jan T. Gross nosti esiin pienen Jedwabnen kylän historian vuonna 2001 julkaistussa kirjassaan Neighbors.

– Kirjassaan Gross käy lävitse puolalaisten osuutta holokaustiin. Pienellä koillispuolalaisella Jedwabnen paikkakunnalla paikalliset asukkaat joukkomurhasivat satoja kylän juutalaisia kesällä 1941.

Kun elokuva esitettiin Puolan televisiossa, sen alkuun oli viranomaisten aloitteesta ja ohjaajan itsensä tietämättä liitetty katsojien ajattelua manipuloiva osio. – Mikko Ketola

Ketolan mukaan Grossin aiheuttama häly ei ole laantunut vieläkään.

– Patrioottisten puolalaisten on ollut vaikea hyväksyä sitä, että puolalaiset olisivat syyllisiä tapahtumaan. Jedwabnea koskevaa Wikipedia-artikkeliakin on muokattu niin, ettei siellä ole mitään viittausta Grossin teokseen, Ketola sanoo.

Vuonna 2015 Gross sanoi saksalaisen Die Welt -lehden haastattelussa, että vaikka sodan aikana puolalaiset vastustivat natsimiehittäjää, he tappoivat enemmän juutalaisia kuin saksalaisia. Seurauksena Grossia vastaan nostettiin syytteet Puolan kansan julkisesta loukkauksesta. Grossia ei kuitenkaan onnistuttu vaientamaan.

– Vuonna 2016 hän julkaisi teoksen Golden Harvest, joka osoittaa useiden puolalaisten olleen sodan jälkeen sitä mieltä, että Hitler teki Puolalle palveluksen tuhotessaan maan juutalaiset. Puolan nykyinen hallinto on uhannut riistää Grossilta eräät hänen aiemmin saamansa kunnianosoitukset.

Grossin lisäksi puolalaisten mieliä on kuohuttanut ohjaaja Paweł Pawlikowskin elokuva Ida (2013), joka käsittelee sitä, mitä puolalaiset kristityt tekivät sodan aikana puolalaisille juutalaisille.

– Kun elokuva esitettiin Puolan televisiossa, sen alkuun oli viranomaisten aloitteesta ja ohjaajan itsensä tietämättä liitetty katsojien ajattelua manipuloiva osio, jossa asioita selitetään ei-juutalaisten puolalaisten kannalta parhain päin. Pawlikowski ei itse hyväksynyt tätä lainkaan.

Puolan vastarintaliike pelasti juutalaisia

Holokaustia tutkinut Simon Wiesenthal Centerin historioitsija Efraim Zuroff puolestaan sanoi Times of Israel -lehden haastattelussa, että osa israelilaisten poliitikkojen kannanotoista oli historiallisesti epätarkkoja.

Esimerkiksi tunnettu keskustalainen knessetin edustaja Yair Lapid twiittasi, että "puolalaisia tuhoamisleirejä oli, eikä mikään laki voi muuttaa sitä". Hän myös sanoi, että puolaiset murhasivat "satoja tuhansia juutalaisia tapaamatta koskaan saksalaista sotilasta".

– Puolalaiset yksilöt ovat voineet olla vastuussa useiden tuhansien juutalaisten kuolemasta, mutta Puolan valtiolliset elimet eivät olleet integroituina natsien kansanmurhakoneistoon juutalaisia vastaan, Zuroff sanoi Times of Israelille.

– Puola on itse asiassa poikkeus moneen muuhun nähden natsien miehittämässä Euroopassa, hän lisäsi.

Zuroffin mukaan natsimiehityksen aikana Puola oli Hollannin ohella ainoa Euroopan maa, jossa vastarintaliikkeen aktivistit perustivat erillisen organisaation pelastaakseen juutalaisia.

Juutalaisia murhattiin jopa holokaustin jälkeen

Haaretz-lehden haastattelussa Tel Avivin yliopiston juutalaisen historian professori Havi Dreifuss huomauttaa, että historiallisesti leirit olivat natsi-Saksan hanke, eikä niillä ollut yhteyttä Puolan viranomaisiin.

Dreifuss johtaa Jerusalemissa sijaitsevan maailman holokaustimuistokeskuksen Yad Vashemin yksikköä, joka tutkii Puolassa toteutettua holokaustia.

Israelin valtio myöntää juutalaisia holokaustilta pelastaneille arvon vanhurskas kansakuntien joukossa. Kaikkiaan tämä titteli on myönnetty yli 25 600 henkilölle. Heistä suurimman yksittäisen kansalaisuuden muodostavat puolalaiset, joita on yli 6 700.

– He olivat mieluummin poikkeus kuin sääntö, Dreifuss kuitenkin huomauttaa Haaretzille.

Zuroffin mukaan natsimiehityksen aikana Puola oli Hollannin ohella ainoa Euroopan maa, jossa vastarintaliikkeen aktivistit perustivat erillisen organisaation pelastaakseen juutalaisia.

Holokaustin aikana noin 250 000 juutalaista yritti paeta Puolan maaseudulle, mutta vain alle kymmenen prosenttia heistä selviytyi.

– Suurin osa heistä menehtyi, ei saksalaisten vuoksi, vaan siksi, että paikalliset tappoivat heidät tai siksi, että heidät ilmiannettiin saksalaisille tai Puolan poliisille, joka sitten tappoi heidät, Dreifuss sanoo.

Joillain Puolan paikkakunnilla juutalaisia myös murhattiin jopa sodan jälkeen.

Myöskään Mikko Ketolan mielestä puolalaisten osuutta holokaustissa ei voida kiistää.

– Historiallisten todisteiden perusteella on selvää, että suuria määriä puolalaisia juutalaisia kuoli kristittyjen puolalaisten käsissä sodan aikana. Osaksi heitä kuoli perinteisen juutalaisvihan vuoksi, osaksi opportunististen taloudellisten syiden vuoksi eli halusta päästä juutalaisten omaisuuteen käsiksi.

– Nykyiselle konservatiivihallitukselle tällaisten seikkojen tunnustaminen on mahdotonta, varsinkin kun sen kannattajissa on paljon juutalaisvihamielistä väkeä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi