Pittsburghin synagogaisku 28. lokakuuta oli Yhdysvaltain historian tuhoisin juutalaisvastainen hyökkäys.
Helsingin juutalaisessa seurakunnassa varaudutaan äärioikeiston uhkaan
Seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik Pittsburghin synagogaiskusta: ”Pidin äärioikeiston uhkaa matalana. Nyt olen toista mieltä”
Äärioikeistolainen asemies iski Pittsburghissa Yhdysvaltojen koillisosassa lauantaina 28. lokakuuta Elämän puu -nimiseen synagogaan ja murhasi yksitoista juutalaista. Epäilty tekijä on 46-vuotias rekkamies Robert Bowers.
Bowers oli rekisteröitynyt viime tammikuussa äärioikeiston suosimaan mutta iskun jälkeen suljettuun Gab-yhteisöpalveluun nimimerkillä onedingo. Profiilikuvauksessaan Bowers siteerasi Jeesuksen väitettyjä sanoja juutalaisille: ”Te olette lähtöisin Saatanasta.” (Joh. 8:44) Lisäksi Bowers julisti: ”Herra Jeesus Kristus on tullut lihaksi.” Gab-tilillään Bowers käytti myös uusnatsisymboliikkaa.
Joukkomurha järkytti myös Suomen juutalaisia.
– Ennen tätä iskua olin taipuvainen uskomaan, että tämänkaltainen äärioikeistolainen väkivalta juutalaisia kohtaan olisi melko epätodennäköinen. Nyt olen toista mieltä, sanoo Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik.
Pittsburghin Elämän puu -synagogan periaatteena oli avoimuus, eikä synagogassa ollut vartijoita. Arkipäivisin synagoga piti ovet lukittuina, mutta sapattina paikka oli avoin.
Helsingissä tilanne on toinen, sillä täällä synagogalla on vanhastaan ollut järeät turvatoimet. Juutalainen seurakunta oli lokakuun aikana järjestänyt rahankeräyksen jokavuotisten turvallisuuskulujen kattamiseksi.
– Keräys tuotti noin puolet vuotuisista turvallisuusmenoista. Eniten kustannuksia tulee turvainfran rakentamisesta, kulunvalvontatekniikan ylläpidosta ja vartijoiden palkkauksesta, Nadbornik sanoo.
Surutyön keskellä juutalaisyhteisöjen keskinäiset välit tulehtuivat
Pittsburghin synagogaiskua on pidetty Yhdysvaltain historian tuhoisimpana juutalaisvastaisena hyökkäyksenä.
Sen käsittelyyn on liittynyt myös poliittista kamppailua muun muassa Israelin ja Yhdysvaltojen juutalaisyhteisöjen välillä. 80 prosenttia maailman juutalaisista asuu jommassakummassa maassa. Näiden kahden yhteisön välillä on selviä jännitteitä. Yhdysvaltain juutalaisväestöstä merkittävä osa vastustaa presidentti Donald Trumpia ja Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua.
Iskun jälkeen Israelin entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Michael B. Oren analysoi tilannetta New York Times -lehdessä. Orenin mukaan yksi syy Israelin ja Yhdysvaltain juutalaisten erkaantumiseen on siinä, etteivät Israelin rabbinaatit pidä oikeana juutalaisuutena muuta suuntausta kuin ortodoksijuutalaisuutta. Oren ehdottaa, että Israelissa hyväksyttäisiin virallisesti myös reformijuutalaisuus sekä konservatiivijuutalaisuus, jotka ovat Yhdysvalloissa merkittävimmät suuntaukset.
Pittsburghin iskun jälkeen juutalaisten sisäiset jännitteet purkautuivat sosiaalisessa mediassa. Tämä näkyi muun muassa rikossarja The Wiren käsikirjoittajana tunnetun David Simonin ja Israelin oikeistolaisen Juutalainen koti -puolueen Naftali Bennettin välisessä sananvaihdossa Twitterissä. Heti terrori-iskun jälkeen Bennett tviittasi aikeistaan lentää Pittsburghin juutalaisyhteisön tueksi.
En ymmärrä, miksi niin monet ottavat kantoja, jotka viime kädessä ovat juutalaisille itselleen vahingollisia.
– Simon Livson
Simon tviittasi uudelleen Bennettin tviitin saatesanoilla: ”Mene kotiisi. Netanjahun väliintulot Yhdysvaltain politiikkaan auttoivat Donald Trumpin valinnassa ja hänen raa'assa ja säälimättömässä valkoisen nationalisminsa ja fasisminsa hyväksymisessä. Amerikan juutalaisyhteisö vuotaa verta Israelin pääministerin käsissä. Ja monet meistä tietävät sen.”
Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbi Simon Livson tunnistaa kahden suuren juutalaisväestön välisten suhteiden tulehtuneisuuden. Hänen mukaansa siinä lyövät vastakkain oikeistolainen ja vasemmistolainen politiikka. Tällöin siinä heijastuu myös Yhdysvaltain demokraattien ja republikaanien pitkään jatkunut välien kiristyminen.
– David Simonin tavoin amerikkalaiset juutalaiset ovat surutilassa, ja he kokevat nyt, että heidän identiteettiinsä on koskettu Amerikan mantereella. Mielestäni he eivät kuitenkaan näe poliittista kokonaiskuvaa. En ymmärrä, miksi niin monet ottavat kantoja, jotka viime kädessä ovat juutalaisille itselleen vahingollisia, Livson sanoo.
– Totta kai voidaan nähdä, että Naftali Bennett julkisuuden henkilönä ja poliitikkona haluaa olla esillä julkisuudessa omasta mielestään myönteisessä valossa. Uskon silti, että hänellä oli myös aidosti hätä juutalaisten puolesta, hän sanoo.
”Hamasin suruvalittelu oli röyhkeyden huippu!”
Pittsburghin isku tuomittiin maailmalla varsin laajasti. Länsimaiden lisäksi tuomitsijoiden joukossa ovat olleet yllättäen muun muassa Saudi-Arabia, Bahrain ja Qatar sekä myös palestiinalaisten itsehallinto. Yhtenä ensimmäisten joukossa iskun tuomitsi Twitterissä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
Simon Livson näkee erityistä poliittista pelaamista siinä, että myös terroristijärjestö Hamas julkaisi kotisivullaan suruvalittelun. Siinä Hamas tuomitsee jyrkästi synagogaan kohdistuneen iskun.
– Se oli todella röyhkeä temppu mutta samalla taitavasti pelattu. Suruvalittelussaan Hamas ilmaisi tuntevansa uhreja kohtaan myötätuntoa, koska Hamas itse sanoo olevansa Israelin terrorin uhri, Livson sanoo.
Hamas on muun muassa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen terroristijärjestöksi luokittelema islamistinen äärijärjestö, jonka kannattajat viime toukokuussa Gazan rajalla järjestetyissä mielenosoituksissa kiinnittävät polttopullolla varustettuun leijaan natsien hakaristin.
– Hamasin suruvalittelu loukkasi juutalaisia paljon enemmän kuin se, että he olisivat pysyneet hiljaa, Livson sanoo.
Monet ovat tuoneet Pittsburghin Elämän puu -synagogan edustalle kukkia ja käsin maalattuja pieniä kiviä. Tämä kivi muistuttaa lähimmäisen rakkaudesta. Kuva: Gene J. Puskar / AP / Lehtikuva
Helsingin synagogassa turvatoimet ovat ennaltaehkäiseviä
Helsingin juutalaisessa seurakunnassa uhkausviestit, herjat ja natsiaiheiset graffitit ovat arkipäivää.
– Ne ahdistavat ja häiritsevät meitä, mutta ennen Pittsburghin iskua ne eivät kuitenkaan ole olleet varsinainen huolenaihe, Nadbornik sanoo.
Hänen mukaansa Euroopan ja Suomen juutalaisten turvallisuutta horjuttaa äärioikeistolaisen uhan lisäksi islamistinen terrorismi.
Hamasin suruvalittelu loukkasi juutalaisia paljon enemmän kuin se, että he olisivat pysyneet hiljaa.
– Simon Livson
– Vuonna 2012 Ranskan Toulousen terrori-iskussa juutalaisen koulun opettaja ja kolme lasta tapettiin. 2014 Brysselin juutalaisessa museossa tapettiin neljä ihmistä. 2015 Pariisin iskujen lisäksi Kööpenhaminassa synagogan eteen tapettiin vapaaehtoinen vartija. 2017 syksyllä Göteborgin synagogaan heitettiin palopommi, ja Malmön juutalaisen hautausmaan kappeli yritettiin tuhota palopommilla, Nadbornik luettelee.
– Helsingin synagogan turvatoimien tavoitteena on, ettei synagogaan ole mahdollista päästä, mikäli liikkuu väärällä asialla, hän sanoo.
Synagogalla on tarkat kriisinhoitosuunnitelmat siltä varalta, että jotain ikävää sattuisi.
– Meillä on muun muassa seurakunnan vapaaehtoisten psykologien muodostama traumaryhmä, Nadbornik sanoo.
– Varsinaista väkivallan uhkaa meihin ei ole vielä kohdistunut, mutta sen varaan ei voida jäädä. Myös Pittsburghin isku tuli yllättäen. Turvatoimien tasoa on pidettävä yllä, jotta mitään ei tapahtuisi, hän sanoo.
Muistotilaisuus Pittsburghin uhrien kunnioittamiseksi
Helsingin juutalainen seurakunta järjestää torstaina 1. marraskuuta kello 18 muistotilaisuuden Pittsburghin Tree of Life -synagogan iskun uhrien muistolle osoitteessa Malminkatu 26, Helsinki.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
