null Pupu potkitaan pihalle – pääkaupunkiseudulta otettiin viime vuonna talteen ennätysmäärä heitteillä olevia pikkulemmikkejä

Hyvä elämä

Pupu potkitaan pihalle – pääkaupunkiseudulta otettiin viime vuonna talteen ennätysmäärä heitteillä olevia pikkulemmikkejä

Huonoista kodeista pelastettuja lemmikkejä ja sosiaalitapauksia on niin paljon, että niiden määrä lähestyy ulkoa löydettyjä. Pitbull-sekoitus Coral hylättiin helsinkiläiseen koirapuistoon.

Nappisilmäinen, samettiturkkinen ja utelias. Alle kaksikiloinen mustavalkea kaninaaras Dior ottaa kontaktia viikset väristen Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn eläintalossa Pitäjänmäessä.

Dior löydettiin viime kesän alussa ulkoa Espoosta. Kani vietiin Helsinkiin Viikin löytöeläintaloon, jossa huolehditaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen löytöeläimistä. Siellä se odotti omistajaansa lakisääteiset 15 vuorokautta ennen siirtymistä Hesyn taloon.

– Löytökania kaivataan takaisin kotiin ani harvoin. Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella, kertoo Hesyn mediavastaava Mari Aro.

Pikkulemmikkejä tuotiin viime vuonna Viikin löytöeläintaloon ennätykselliset 198. Joukossa oli 87 jyrsijää, joista suurin osa oli yhden kuolleen ihmisen marsuja. Lintuja oli 59, esimerkiksi undulaatteja, kanarialintuja ja neitokakaduja. Kaneja tuli 34 ja käärmeitä, kilpikonnia ja liskoja yhteensä 8.

Pikkulemmikkien osuus kasvoi Viikin löytöeläintalossa

Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

Kanien hylkääminen on lisääntynyt

Kanien hylkääminen on yleistynyt Suomessa niin paljon, että Sey Suomen eläinsuojelun viestintäpäällikkö Maria Lindqvist puhui Ylen uutisissa joulukuussa kanikriisistä.

Koronapandemia jopa tuplasi lemmikkien myynnin. Jos toive vaikkapa tietynlaisesta koiranpennusta ei toteutunut nopeasti, jotkut ottivat mitä saivat, esimerkiksi kanin. Nyt osa uusista lemmikinpitäjistä on tullut katumapäälle.

– Meille on tullut paljon nuoria kaneja, jotka ovat tosi söpöjä, luppakorvaisia ja pitkäkarvaisia. Ne näyttävät eläinkaupasta ostetuilta. Kotona on sitten huomattu, että kanista onkin vaivaa, sanoo Hesyn eläintenhoitaja Juppe.

Juppe kuvaa Dioria rohkeaksi, selvästi ihmisiin tottuneeksi kaniksi.

– Dior tykkää paijaamisesta, erityisesti otsan silittämisestä.

Lajitovereistaan Dior ei sen sijaan pidä. Naaraskania yritettiin totuttaa ensimmäisessä kotiehdokkaassa leikattuun poikapupuun, mutta se vain hyökkäili päin kaneja erottavaa aitaa.

– Diorille etsitään nyt kotia, jossa se saa olla ainoa kani ja kuningatar, Mari Aro sanoo.

Hesyn mediavastaava Mari Aro peittelee häkin päätyä, jotta kanilla olisi siellä turvallisempi olo. Aro työskenteli soveltavan kielitieteen tutkijatohtorina ennen kuin omistautui eläinsuojelulle.

Hesyn mediavastaava Mari Aro peittelee häkin päätyä, jotta kanilla olisi siellä turvallisempi olo. Aro työskenteli soveltavan kielitieteen tutkijatohtorina ennen kuin omistautui eläinsuojelulle.

Kissa jäi kodittomaksi, kun omistaja lähti armeijaan

Kissoja majailee Hesyn talossa kaikkein eniten, ja niin on ollut aina. Näin siitä huolimatta, että noin 70 prosenttia Viikin löytöeläintaloon tuoduista kissoista haetaan alkuperäiseen kotiinsa.

Pääkaupunkiseudulla kissoista välitetään poikkeuksellisen paljon. Seyn vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan koko Suomen löytökissoista vain joka neljäs pääsee takaisin kotiin.

Hesyn taloon päätyneiden kissojen lasiseinäiset huoneet muistuttavat avokonttorien puhelu- ja neuvottelukoppeja. Tiloja siivotaan päivittäin, mutta niissä leijuu silti ammoniakin katku.

Talon pitkäaikaisin asukas, mustavalkea Paroni, on elänyt täällä lähes kolme vuotta. Kissa tuli taloon reilun vuoden vanhana sosiaalitapauksena, kun sen omistaja lähti armeijaan.

Sosiaalitapauksiksi lasketaan eläimet, joiden omistaja ei pysty enää huolehtimaan lemmikistään, koska joutuu vaikkapa vankilaan, asunnottomaksi, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon tai kuolee. Varusmiesten lemmikkejä päätyy Hesyyn harvemmin, mutta Paronin omistanut nuori mies ei saanut haastavalle kollilleen hoitajaa.

Näistä syistä lemmikit päätyvät Viikin löytöeläintaloon

Löytöeläimet ovat yksin ulkoa löydettyjä lemmikkejä. Ongelmia kotona -ryhmässä ovat eläinsuojeluviranomaisen huostaan ottamat ja poliisin takavarikoimat lemmikit sekä sosiaalitapaukset, joiden alkuperäinen omistaja ei pysty huolehtimaan eläimestään esimerkiksi kuoleman tai vankilaan joutumisen vuoksi. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

– Aluksi Paroni hyppi kynnet esillä ihmisten jalkaan ja kiipesi heitä pitkin. Vain kokeneet eläinhoitajat pystyivät siivoamaan sen huonetta pitkät kalastussaappaat jalassa, Mari Aro kertoo.

Nykyään kuka vain työntekijä sopii Paronin siivoajaksi, kunhan muistaa tarkkailla sen elekieltä. Aron mukaan kissa ei ole aggressiivinen, ainoastaan hyvin aktiivinen, minkä lisäksi siltä puuttuvat käytöstavat.

Voi olla, että Paroni on erotettu emostaan jo tennispallon kokoisena, eikä se ole siksi oppinut käyttäytymään kissoiksi. Pennut ovat valmiita itsenäistymään vasta 14-viikkoisina.

Nelivuotiaalle Paronille ja sen kaksivuotiaalle Hemmo-ystävälle etsitään yhteistä kotia. Leikatut kämppikset vuoroin painivat, vuoroin painautuvat yhteen lepäämään ja nuolemaan toistensa naamoja.

– Ystävykset sopisivat kärsivälliselle ja kokeneelle kissaihmiselle. Ne eivät välttämättä ole syliin otettavia lemmikkejä. Paroni on aktiivinen ja fiksu kissa, joka saattaisi opetella innokkaasti temppuja, Aro sanoo.

Toisessa lasikopissa nuori nainen leikittää innokasta sysimustaa kissaa. Hän on tullut etsimään lajitoveria kotona odottavalle lemmikilleen. Hesyn talosta löytyy monenluonteisia maukujia, pikkupentujakin on kasvamassa parikymmentä.

Hesyn koirat ovat usein huonoista kodeista

Viime vuonna Hesyn taloon päätyneistä eläimistä lähes 45 prosenttia oli poliisin tai eläinsuojeluviranomaisen huostaanottamia, noin 33 prosenttia löytöeläimiä ja loput sosiaalitapauksia.

Lähes kaikki koirat ja noin puolet kissoista tulevat Hesylle huostaanoton kautta. Koirien suuri osuus johtuu siitä, että niiden pahoinvointi näkyy ja kuuluu ympäristölle helpommin kuin hiljaisempien lemmikkien.

Huostaanotetut koirat ovat saattaneet kokea vakavia laiminlyöntejä, väkivaltaakin. Niille on vaikea etsiä uutta kotia, koska useimpia ei saa kuvata ja mainostaa.

Jotkut entiset omistajat yrittävät saada viranomaisten viemät eläimensä takaisin vaikka väkisin. Hesyn työntekijöitä on uhkailtu. Siksi eläintenhoitajat eivät anna haastattelua koko nimellään.

Coralia saa kuvata, koska se on löytökoira. Joku hylkäsi parikymmentä kiloa painavan 6–8-vuotiaan pitbull-sekoituksen Helsingin Latokartanon koirapuistoon viime huhtikuussa. Eläintenhoitaja Leyla kuvaa narttukoiraa energiseksi ja leikkisäksi tyypiksi, joka rakastaa palloja.

– Coral kulkee lenkillä hyvin ja on tottunut olemaan hihnassa. Jänikset tosin kiinnostavat. Se on ihmisille ystävällinen, mutta en päästäisi sitä yhteen vieraiden koirien kanssa.

Hesyn talossa asuu parhaillaan yhdeksän koiraa. Joukossa on useita pitbull-sekoituksia ja muita isoja, vilkkaita yksilöitä.

Kaikkia kotia etsiviä eläimiä ei näy Hesyn verkkosivuilla, joten niistä kiinnostuneen kannattaa täyttää adoptiohakemus. Sen jälkeen edetään eläimen tarpeet edellä. ”Haluamme etsiä kullekin eläimelle juuri sille parhaiten sopivan, loppuelämän kodin”, hakemuksessa lukee.

Kissojen lasikopit on sisustettu kodinomaisiksi. Hesy toivoo lahjoituksina vilttejä ja lakanoita eläinten aitauksiin.

Kissojen lasikopit on sisustettu kodinomaisiksi. Hesy toivoo lahjoituksina vilttejä ja lakanoita eläinten aitauksiin.

 

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Lemmikin kuolema surettaa kuin minkä tahansa perheenjäsenen poismeno: ”Kissan menettäminen oli kovempi paikka kuin joidenkin ihmisten” 

Hyvä elämä

Lapselle perheen lemmikkikoira on rakas perheenjäsen ja siitä luopuminen kova paikka. Aikuiselle tilanne on vähintäänkin yhtä vaikea, kun täytyy samaan aikaan nähdä lapsen suru ja käydä läpi omaansa.