Iso-Allan saatiin talteen sähisevänä ja silmävikaisena Hyvinkäältä syksyllä 2019. Villi kolli kesyyntyi uusia perheenjäseniään puskevaksi lemmikiksi, joka tulee kutsusta luokse. Kuva: Heidi Strengell
Nainen muutti ja jätti 15 rotukissaa saastan keskelle – tuhansia kissoja kohdellaan kehnosti, ja se on myös kristinuskon syytä
”Kun koira karkaa, laitetaan joukot liikkeelle ja some huutaa. Kun kissa katoaa, sitä ei välttämättä edes etsitä”, sanoo kotimaisista rescue-kissoista kirjoittanut Heli Mäenpää.
Naapuri valitti isännöitsijälle löyhkästä, joka levisi helsinkiläisestä rivitaloasunnosta. Kolmion ikkunat oli peitetty mustin jätesäkein. Niiden raosta naapuri näki rotukissan pyöreän naaman.
Asunnossa asunut nainen oli muuttanut pois viikkoa aiemmin. Hän oli kantanut pakettiautoon monta kissojen kantokoppaa, mutta jättänyt jälkeensä 15 eläintä. Lattiaa peittivät niiden homeiset ulosteet, ruoantähteet ja lasinsirut. Jätekasat ylsivät paikoin kattoon asti. Pari vastasyntynyttä pentua oli liimautunut kiinni saastaiseen lattiaan.
Naisen uudesta kodista löydettiin vielä 25 aliravittua ja sairasta kissaa lisää. Suurin osa oli sinisiä brittiläisiä lyhytkarvoja, joukossa hiukan maatiaisverta.
Kollit Ruuvi ja Mutteri olivat näiden huostaanotettujen kissojen joukossa. Eläinsuojelija ja tietokirjailija Heli Mäenpää kertoo niiden ja muiden kotimaisten rescuekissojen tarinoita lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan Arvon kissa (Aula & Co).
Rohkea Ruuvi ja varautunut Mutteri tassuttelevat uuden omistajansa perässä ympäri kotia. Ruuvi vaikuttaa näkevän välillä painajaisia. Kun se nukkuessaan maukuu sydäntäsärkevästi, Mutteri ryntää luokse vaikka kesken uniensa. Kuva: Heidi Strengell
Helsinkiläinen kissanrääkkäystapaus paljastui vuonna 2018. Se ei ole ainoa laatuaan: Suomen eläinsuojelu Sey on arvioinut, että eri tavoin heitteillä on vuosittain noin 20 000 kissaa.
Mäenpää epäilee kissakriisiä vieläkin suuremmaksi. Hän haastatteli kirjaansa varten lähes sataa ihmistä, jotka ovat tekemisissä kaltoinkohdeltujen kissojen kanssa: eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoistyöntekijöitä, löytöeläintalojen pitäjiä, eläinlääkäreitä ja kissojen adoptoijia.
Kun Mäenpää auttoi loukuttamaan puolivilliä kissapopulaatiota, jo ensimmäinen kiinni saatu eläin oli niin huonossa kunnossa, että se päädyttiin lopettamaan.
– Välillä vain itkin, kun yritin kirjoittaa kirjaa.
Koiria arvostetaan enemmän kuin kissoja
Oletko kissa- vai koiraihminen? Näin ihmisiä usein jaetaan. Heli Mäenpää kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Hän elää Salossa yhdeksän rescuekoiran kanssa ja on kirjoittanut kirjan Suomeen adoptoiduista rescuekoirista. Eläinsuojelijana Mäenpäätä riepoo, että lemmikkejä jaetaan lajin perusteella kahden kerroksen väkeen.
– Kun koira karkaa, laitetaan joukot liikkeelle ja some huutaa. Kun kissa katoaa, sitä ei välttämättä edes etsitä. Ajatellaan, että se lähti omille teilleen ja pärjää kyllä.
Jos yksin kuljeksiva lemmikki pelastetaan löytöeläintaloon, omistaja noutaa koiran kotiin todennäköisemmin kuin kissan. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn talossa Pitäjänmäessä majailee eniten kissoja, ja niin on ollut aina.
Suomen löytöeläintalot pullistelevat kodittomia kissoja, mutta rescuekoirille tarjotaan niin paljon koteja, että hylättyjä koiria tuodaan maahan esimerkiksi Romaniasta, Venäjältä, Latviasta, Espanjasta ja Kreikasta.
Mäenpää ei ole kuullut, että Suomen metsiköistä olisi tavattu kertaakaan heitteille jätettyä koiraemoa pentuineen. Puolivillejä kissapoikueita löytyy sen sijaan ulkoa jatkuvasti.
– Kissa on perinteisesti kuulunut emännälle. Se päästettiin juuri ja juuri uuninpankolle lämmittelemään, kun isännän koira taas nukkui tuvassa omalla pedillään, Heli Mäenpää sanoo. Selässä istuu Tatsi-kissa. Kuva: Rebekka Huomo
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta kissarekisteristä, jolla edistettäisiin vastuullista kissanpitoa. Viranomaisrekisteri edellyttäisi joka maukujan varustamista mikrosirulla ja siitä ilmoittamista Ruokavirastoon.
Kissarekisteri on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2026. Kissojen vuoro koittaa koirien jälkeen: jokainen haukkuja pitää ilmoittaa koirarekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.
Kristityt alensivat kissan jumalattaresta
Kissanainen Batmanissa. Naisten kissa-asut halloween-tarvikkeiden ja seksilelujen joukossa. Naisen sukuelimen nimittäminen mirriksi tai englanniksi pussyksi.
Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakka ei tiedä toista eläintä, jota sukupuolitettaisiin yhtä vahvasti kuin kissaa. Hän kertoo eläimiin liittyvistä uskomuksista kirjassaan Kesyttömät (Atena 2023). ”Historian viisaiden miesten toimesta kissanaaraat ja naiset on esitetty seksuaalisesti kyltymättöminä petoina”, Pulakka kirjoittaa.
Hän kertoo, että muinaisessa Egyptissä kissoja palvottiin noin 4000 vuoden ajan. Nautintojen ja raskaana olevien naisten lempeä jumalatar Bastet, tuhon jumalatar Sekhmet ja jumalattarista tärkein, taivaan kuningatar Isis yhdistettiin kissaeläimiin. Antiikin Kreikassa puolestaan yön ja pimeyden voimien jumalatar Hekate kuvattiin usein mustan kissan kanssa.
Kristityt tahtoivat syrjäyttää kissamaiset jumalattaret. Kissojen palvominen kiellettiin Rooman valtakunnassa vuonna 392.
Kirkonmiehet masinoivat kissavihaa pitkään. Paavi Gregorius IX yhdisti erityisesti mustat kissat paholaiseen bullassaan vuonna 1233.
Näyttää siltä, että kissa- ja naisviha ovat liittyneet perinteisesti yhteen. Noitavainoissa 1400-luvulla nainen saattoi joutua roviolle, jos asui yksin ja oli kiinnostunut kissoista.
Kissojen kanssa elävää sinkkunaista saatetaan tänä päivänä pilkata nimellä hullu kissanainen, crazy cat lady. Kun googlaa noilla hakusanoilla, saa eteensä ikääntyvien naisten tylyjä kuvia, jotka muistuttavat ennakkoluuloja kärttyisistä vanhoistapiioista. Onko hullu kissanainen nykyajan vastine noidaksi leimaamiselle?
Mustille kissoille on vaikeinta löytää kotia. Perinteisesti on ajateltu, että ne tuovat huonoa onnea. Milla Magia jäi auton alle, sen jalka piti amputoida ja alkuperäinen omistaja hylkäsi kolmijalkaisen eläimen. Sille löytyi uusi koti, jossa se saa elää sisäkissana. Kuva: Heidi Strengell
Vain satujen Saapasjalkakissalla on yhdeksän elämää
Mieluummin kuitenkin faktoja kuin myyttejä. Heli Mäenpää toivoo, että ihmiset päästäisivät irti mielikuvista, joissa misse kulkee omia polkujaan kuin satujen Saapasjalkakissa ja joissa kissalla on yhdeksän elämää ja se putoaa aina jaloilleen.
Tarvitaan vain kaksi leikkaamatonta kissaa, ja muutaman vuoden päästä tuloksena voi olla sairas, sisäsiittoinen ja nälkiintynyt kymmenien yksilöiden populaatio. Kissat synnyttävät pentuja myös kylmään vuodenaikaan.
– Kissoilta paleltuvat korvankärjet, nenänpää, häntä ja tassut. Aina kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee.
Heidi Strengellin Arvon kissa -valokuvanäyttely on esillä Kämp Galleriassa Helsingissä 13.–31.10.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pupu potkitaan pihalle – pääkaupunkiseudulta otettiin viime vuonna talteen ennätysmäärä heitteillä olevia pikkulemmikkejä
Hyvä elämäHuonoista kodeista pelastettuja lemmikkejä ja sosiaalitapauksia on niin paljon, että niiden määrä lähestyy ulkoa löydettyjä. Pitbull-sekoitus Coral hylättiin helsinkiläiseen koirapuistoon.
