null Muslimista kristityksi kääntyneitä saattaa olla Suomessa tuhansia – kasteopetuksessa tutustutaan uskontojen eroihin ja siihen, miksi kristinusko kiinnostaa

Arabikristittyjä odottamassa Mustasaaren lauttaa. Seurakuntayhteisö on heille tärkeä.

Arabikristittyjä odottamassa Mustasaaren lauttaa. Seurakuntayhteisö on heille tärkeä.

Muslimista kristityksi kääntyneitä saattaa olla Suomessa tuhansia – kasteopetuksessa tutustutaan uskontojen eroihin ja siihen, miksi kristinusko kiinnostaa

Kristityksi kääntyminen voi katkaista välit omaan yhteisöön. Jos kääntyminen on turvapaikan haun peruste, viranomaiset arvioivat uskon aitouden.

Pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien parissa toimii arabiankielinen yhteisö, jonka pappina on Helsingin Herttoniemen seurakunnan pappi Ramez Ansara. Arabiankielisiä seurakuntalaisia on hänen mukaansa tällä hetkellä noin 450.

Kun aiemmin heistä suurin osa oli Lähi-idän maista Suomeen muuttaneita kristittyjä, nyt runsaat puolet on islamista kristinuskoon kääntyneitä. Arabiankielisellä yhteisöllä on runsaasti toimintaa ja sunnuntaisin kaksi messua. Toinen on suunnattu perheille, ja siellä käyvistä enemmistö on ollut kristittyjä jo lähtömaassaan.

Toinen ryhmä nimeltä Armahdetut koostuu lähinnä Ansaran viime vuosina kastamista uusista kristityistä ja niistä, joita kristinusko on täällä alkanut kiinnostaa. 

– Heistä aktiivisesti toimintaan osallistuu noin sata, loppuja en näe niin usein. Osa on saanut turvapaikan ja on nyt töissä tai opiskelemassa, joten heidän ei ole mahdollista olla yhtä aktiivisia kuin aiemmin, Ansara kertoo.

Viime lauantaina hän kävi seurakuntalaistensa kanssa Mustasaaressa. Sadekelistä huolimatta mukana oli runsaasti väkeä ja tunnelma jo laivalaiturilla iloinen. Seurakunta on seitsemästä eri maasta tuleville arabiaa äidinkielenään puhuville tai sitä toisena kielenä käyttäville seurakuntalaisille tärkeä yhteisö. Osalle se on kuin uusi perhe, sillä islamista kristityksi kääntyminen on katkaissut välit sukuun ja perheeseen.

Kääntyneiden tarkka määrä ei ole tiedossa

Kirkkohallitus julkaisi viime viikolla seurakuntien työntekijöille suunnatun oppaan Kristityksi kääntyvän tukena. Se kertoo siitä, mitä asioita pitää seurakunnassa huomioida, kun muslimi haluaa kääntyä kristityksi. Materiaali on tehty yhteistyössä useiden eri seurakuntia ja järjestöjä edustavien henkilöiden kanssa, jotka ovat kulkeneet kristityksi kääntyneiden rinnalla. Yksi heistä on Ramez Ansara, jonka mukaan opas tulee tarpeeseen.

– Opas olisi pitänyt kirjoittaa jo monta vuotta sitten eli aikana, jolloin oli eniten näitä kristityksi kääntyneitä. Nyt tilanne on tasoittunut. Silloin meillä ei kenelläkään ollut näitä tietoja, joita oppaaseen nyt on koottu, julkaisun toimittanut Kirkkohallituksen kulttuurien moninaisuuden ja maahanmuuton asiantuntija Ulla Siirto kertoo.

Arabiankielisellä yhteisöllä on runsaasti toimintaa ja sunnuntaisin kaksi messua.

Arabiankielisellä yhteisöllä on runsaasti toimintaa ja sunnuntaisin kaksi messua.

Vuosina 2014–15 suuri määrä ihmisiä lähti Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta Eurooppaan pyrkimyksenään hakea maanosasta turvapaikkaa. Myös suomalaiset seurakunnat hätämajoittivat ihmisiä, ja seurakunnista tuli monille inhimillisen avun keskuksia.

Kuten monessa muussakin Euroopan maassa myös Suomessa moni muslimi kiinnostui kristinuskosta ja osa halusi vaihtaa uskontoa. Tämä on aiemmin ollut hyvin harvinaista. Nyt kristinuskoon kääntyneitä arvioidaan olevan eri kirkkokunnissa Suomessa yhteensä tuhansia. Pelkästään Afganistanista tulleita lienee jopa yli 1 500.

– Tarkkaa tietoa kääntyneiden määrästä ei ole. Ei myöskään siitä, paljonko heitä on evankelis-luterilaisessa kirkossa, Siirto sanoo.

Esimerkiksi Lähi-idässä ei kukaan rekisteröidy, vaan ihminen, joka osallistuu seurakunnan toimintaan, on jäsen.

Tähän on monia syitä. Jos ihminen on turvapaikanhakija, hän voi saada kasteopetusta ja hänet voidaan kastaa kirkon jäseneksi. Häntä ei kuitenkaan voida rekisteröidä jäseneksi mihinkään seurakuntaan, koska hänellä ei ole kotikuntaa. Jos status muuttuu ja henkilö saa oleskeluluvan, rekisteröityminen saattaa unohtua. Osa pelkää vainoa kotimaassa tai jopa Suomessa, eikä siksi halua nimeään rekisteriin. Myös kulttuurierot vaikuttavat.

– Tässä on byrokraattinen ongelma. On ihmisiä, jotka on kastettu ja joiden paperit lähetämme kirkolle. Kun he saavat turvapaikan, heidän pitäisi muistaa tehdä vielä yksi asia eli lähettää tilanteesta tieto keskusrekisteriin. Esimerkiksi Lähi-idässä ei kukaan rekisteröidy, vaan ihminen, joka osallistuu seurakunnan toimintaan, on jäsen. Rekisteröitymistä ei pidetä tärkeänä, vaan osallistumista, Ansara sanoo.

Pappi Ramez Ansaran mukaan yhteisössä on sekä Lähi-Idän maista Suomeen muuttaneita kristittyjä että ihmisiä, jotka ovat täällä halunneet kääntyä kristinuskoon.

Pappi Ramez Ansaran mukaan yhteisössä on sekä Lähi-Idän maista Suomeen muuttaneita kristittyjä että ihmisiä, jotka ovat täällä halunneet kääntyä kristinuskoon.

Kiinnostus on voinut alkaa jo kotimaassa

Millaiset asiat tai kokemukset ovat kristityksi kääntymisen taustalla?

– Varmaan suurin yksittäinen asia on se, että he ovat saaneet Suomeen tultuaan apua seurakunnan työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta tai heille on muuten syntynyt suhde seurakuntaan ja he ovat kiinnostuneet kristinuskosta, Ulla Siirto kertoo.

Hänen mukaan osalla on ollut jo kotimaassaan kiinnostusta kristinuskoa kohtaan, mutta tiedon etsiminen, saati seurakuntaan liittyminen, on voinut olla siellä lähes mahdotonta. Toiset taas ovat kiinnostuneet kristinuskosta pakomatkansa aikana.

– Monilla on todella vahva motivaatio tulla kristityksi. Toki joukossa on ollut myös jonkin verran niitä, jotka kokeilevat sitä mahdollisuutena saada oleskelulupa. Moni heistäkin kiinnostuu kasteopetuksen aikana oikeasti kristinuskosta. Teemme kyllä selväksi, että kääntymisen perusteella on vaikea saada turvapaikkaa. Viranomaiset arvioivat jokaisen tapauksen erikseen, Siirto sanoo.

Usein kääntymisen todistaminen on hankalaa myös siksi, että viranomaisilla ei ole uskontolukutaitoa.

Siirron mukaan suurin osa kääntymyksistä on varmasti aitoja. Sitä paitsi, jos turvapaikka myönnetään kristinuskoon kääntymisen perusteella, oleskelulupa voidaan peruuttaa myös jälkikäteen, jos osoittautuu, että sen perustetta eli uskonnollista kääntymystä ei enää ole.

Ongelma on pikemminkin siinä, että aidosti kristinuskoon kääntyneiden usko on kyseenalaistettu ja heitä on jopa palautettu maihin, joissa he ovat vaarassa.

– Viranomaisilla voi olla sellainen asenne, että ei ylipäänsä uskota, että joku voi kääntyä muslimista kristityksi. Usein kääntymisen todistaminen on hankalaa myös siksi, että viranomaisilla ei ole uskontolukutaitoa tai tulkki ei osaa kristillisiä termejä. Myös turvapaikanhakijat omat traumat saattavat vaikuttaa, Siirto kertoo.

Väärä ratkaisu voi johtaa vaaraan

Kristityksi kääntyneet voivat löytää Suomesta hengellisen kodin hyvinkin eri tavoin kristinuskoa painottavista kirkkokunnista. Siksi olisi Ulla Siirron mukaan tärkeää, ettei kristityksi kääntyneeltä kysyttäisi puhuttelussa tai kuulemisessa sellaisia asioita, joihin hän ei ole voinut tutustua siinä yhteisössä, jossa hänet on kastettu. Hänen mukaansa se, että viranomaiset tekevät päätöksensä oikein perustein, on kaikkien etu.

– Meillä on tietoja kristityiksi kääntyneistä, jotka on palautettu ja jotka ovat sitten kadonneet. Ihmisiä on pidätetty lentokentältä. Osa elää piilossa. Viranomaiset eivät seuraa sitä, mitä palautetuille tapahtuu, vaan se jää kansalaisjärjestöjen, seurakuntien tai vapaaehtoisten auttajien huoleksi, Siirto sanoo.

Siirron mukaan kristityksi kääntyneet saattavat joutua vaikeuksiin jo Suomessa. He voivat joutua syrjityiksi ja myös uhatuiksi. Ramez Ansaran mukaan kristinuskosta kiinnostunut tarvitsee siksi esimerkiksi Raamatun tutkimista varten rauhallisen ja turvallisen tilan. Tästä kaikesta on hyvä olla tietoinen ja puhua kristinuskosta kiinnostuneen kanssa. Riskeistä huolimatta moni haluaa kääntyä, niin paljon kristinusko heitä kiinnostaa ja koskettaa.

– Osa arabiankieliseen yhteisöömme kuuluvista seurakuntalaisista on huolissaan siitä, että heidät pakotettaisiin palaamaan kotimaahansa. Se on yksi suurimmista huolenaiheista yhteisössämme, Ansara kertoo.

Sekä Siirto että Ansara korostavat, että luterilaisessa kirkossa kääntymystä edeltää kasteopetus, joka alkaa useimmiten alkeista ja vaatii paljon aikaa. Sinä aikana on myös mahdollista harkita ja verrata omaa aiempaa uskoa ja kristinuskoa toisiinsa.

Kasteopetusta annetaan usein pienessä ryhmässä, yhdelle tai kahdelle hengelle, joskus perhekunnalle tai muutamalle henkilölle. Siirron mukaan aluksi kannattaa käyttää aikaa ihmisen tarinan kuulemiseen sen verran kuin hän on valmis kertomaan. Sen kautta syntyy käsitys ihmisestä sekä siitä, miksi hän on kiinnostunut kristinuskosta.

Pieni sade ei menoa haittaa. Pappi Ramez Ansara, Daniela Ihsan ja Michael Fakeh ovat osa noin 450 hengen arabiankielisistä seurakuntayhteisöä.

Pieni sade ei menoa haittaa. Pappi Ramez Ansara, Daniela Ihsan ja Michael Fakeh ovat osa noin 450 hengen arabiankielisistä seurakuntayhteisöä.

Raamattua ja Koraania voi vertailla

Kirkon uuden oppaan mukaan Raamattua ja Koraania voidaan kasteopetuksessa lukea rinnakkain. Näin tutustutaan kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Samalla on mahdollista keskustella Raamatun ja Koraanin erilaisesta luonteesta ja asemasta uskontojen kokonaisuuksissa.

– Monien lukutaito on heikko. Opetus perustuu paljon kuuntelemiseen ja osallistumiseen. Tieto kristinuskosta on usein vähäistä ja monet muslimit muodostavat esimerkiksi kuvan Jeesuksesta Koraanin perusteella. Islamissa Jeesus on yksi profeetoista, kristinuskossa hän on yksi Jumalan kolmesta persoonasta. Tätä on vaikea käsittää, Ramez Ansara kertoo.

Kristinuskossa Jumala rakastaa meitä ilman ehtoja.

Ansaran mukaan muslimit eivät ole tottuneita pohtimaan myöskään perustavanlaatuisia eksistentiaalisia kysymyksiä, sillä heidän on täytynyt vain uskoa Koraaniin ja Muhammedin ja hänen seuraajiensa kertomuksiin. Kirkon kasteopetuksessa on tilaa pohtia muun muassa sitä, onko Jumala olemassa ja jos on, miksi hän loi ihmiset.

– Itse teen myös vertailuja esimerkiksi sen välillä, mitä islamissa ja kristinuskossa ajatellaan Jumalasta ja Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Muslimit ajattelevat, että jos ihminen tekee hyvää, Jumala siunaa, jos pahaa, siitä seuraa rangaistus. Kristinuskossa Jumala rakastaa meitä ilman ehtoja. Vaikka olemme syntisiä ja teemme virheitä, voimme kääntyä Jumalan puoleen. Hän antaa anteeksi.

Se, että Suomessa uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus vaihtaa uskontoa, ei ole kaikille tänne tulijoille selvää. Jos ihminen todella haluaa tulla kristityksi, kirkko ottaa hänet vastaan. Samalla kirkossa ei Ulla Siirron mukaan ajatella, että ihmisiä esimerkiksi autettaisiin siksi, että he liittyisivät kirkkoon.

– Ihmisiä autetaan kirkossa siksi, että he tarvitsevat elämäntilanteessaan apua, uskontokunnasta ja vakaumuksesta riippumatta, Siirto korostaa.

Uudessa oppaassa todetaan, että seurakunnan tulee olla avoin kaikille muiden uskontojen edustajille ja jokainen ihminen kohdataan vieraanvaraisesti ja kunnioittavasti. Uskontodialogi tarjoaa mahdollisuuksia tutustua toisen uskonkäsityksiin ja tapaan elää uskoa arjessaan. Siihen löytyy oma oppaansa Suuntaviittoja uskontojen kohtaamiseen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: