Vantaan kaupunki ja seurakunnat ovat olleet viisi vuotta reiluja – tuottajamaissa Reilun kaupan lisillä torjututaan nyt myös ilmastonmuutosta
Reilun kaupan kahvi on Reilun kaupan tuotteista tutuin ja suosituin. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa käytetään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Reilun kaupan kahvi on Reilun kaupan tuotteista tutuin ja suosituin. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa käytetään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Vantaan kaupunki ja seurakunnat ovat olleet viisi vuotta reiluja – tuottajamaissa Reilun kaupan lisillä torjututaan nyt myös ilmastonmuutosta

Kun seurakunnissa on siirrytty Reilun kaupan tuotteisiin, merkitys on suuri. Esimerkiksi Vantaalla ”reiluja kahvikupillisia” saatetaan vuodessa juoda yli 100 000. 

Kahvilla on tunnetusti ihmisiä yhdistävä voima. Se voi yhdistää vaikkapa seurakuntalaiset messun päätyttyä tai ristiäisvieraat kastehetken jälkeen. Tämän lisäksi se liittää hondurasilaisen pienviljelijän hakunilalaiseen seurakuntalaiseen, joka juo kirkkokahveilla kupillisen Reilun kaupan kahvia.

Vantaan kaupunki juhlistaa tänä vuonna viisivuotista taivaaltaan Reilun kaupan kaupunkina. Tämä näkyy 19.−25. lokakuuta vietettävällä Reilun kaupan viikolla bussipysäkkimainoksissa ja netissä. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, että Vantaa on Reilun kaupan kaupunki ja antaa vinkkejä, kuinka jokainen kuntalainen voi olla mukana Reilussa Vantaassa.

Kampanjassa ovat mukana myös Vantaan seurakunnat, jotka ovat Reilun kaupan seurakuntia. Tässä asiassa kaupunki ja seurakunnat ovat toisiinsa sidottuja: kaupunki ei voi saada Reilun kaupan kaupungin titteliä, elleivät myös paikallisseurakunta tai -seurakunnat ole Reilun kaupan seurakuntia.

Seurakunnat eivät ole mitään pieniä tekijöitä, kun puhutaan kahvin kulutuksesta. Esimerkiksi Vantaan seurakunnissa kului vuonna 2018 yli 1 000 kiloa Reilun kaupan kahvia. Se tarkoittaa noin 2 000 kahvipakettia, joista keitettiin noin 130 000 kupillista kahvia.

Tulevaisuudessa Vantaan painoarvo Reilussa kaupassa kasvaa, sillä Vantaan seurakunnat aikoo lisätä Reilun kaupan tuotteiden käyttöä osana Vantaan seurakuntien ympäristödiplomia ja ympäristötavoitteita.

Vantaan seurakuntien hankesuunnittelijan Anna Äystön mukaan Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen on helppo tapa tehdä eettisiä valintoja järjestelmällisesti.

− Tällä hetkellä kahvi ja tee ovat pääasialliset tuotteet, joita seurakunnissa käytetään, mutta jonkin verran tilataan myös muita tuotteita.

Äystön mukaan Reilun kaupan seurakuntana oleminen ei tarkoita vain sitä, että tuotteita käytetään, vaan myös sitä, että Reilun kaupan periaatteita, tuotteita ja Reilun kaupan viikkoa pidetään esillä seurakunnissa.

Vantaan kaupungin hankinnoissa Reilun kaupan tuotteita suositaan mahdollisuuksien mukaan.

– Ainakin kahvit ja teet kaupungin tilaisuuksissa ovat Reilua kauppaa. Reiluus on yksi kriteeri, jota käytetään hankinnoissa, silloin kun se on relevantti, sanoo Vantaan kaupungin vastuullisuusasiantuntija Matleena Moisio.

– Vantaa on strategian mukaan vastuullinen kaupunki ja mukana oleminen tukee vastuullisuustavoitteitamme. Reilun kaupan kaupunkina oleminen koetaan myös hyvänä tapana nostaa esiin tärkeitä asioita ja osallistaa ihmisiä ja yrityksiä, Moisio jatkaa.

Kahvia, jalkapalloja ja ruusuja

Seurakunnat ovat olleet mukana Reilussa kaupassa jo varhain, ensimmäiset vuodesta 2007. Tällä hetkellä Reilun kaupan seurakuntia ja seurakuntayhtymiä on jo yli 120. Vantaan lisäksi myös Helsingin ja Espoon seurakunnat ovat Reilun kaupan seurakuntia.

– Reilulla kaupalla ja seurakunnilla on samanlainen arvomaailma. Kaukainen lähimmäinen ja hänen hyvinvointinsa on tärkeä, yhteysvastaava Jatta Makkula Reilun kaupan yhdistyksestä kertoo.

Reilulla kaupalla ja seurakunnilla on samanlainen arvomaailma.

– Yhteysvastaava Jatta Makkula Reilun kaupan yhdistyksestä

Kahvin ja teen lisäksi seurakunnissa kuluu esimerkiksi Reilun kaupan sokeria, banaaneja, ruusuja ja jalkapalloja.

– Isoilla kumppaneilla on meille suuri merkitys sekä tuotteiden käyttäjänä että Reilun kaupan periaatteista ja tuotteista kertojana.

Reilun kaupan tuottajia kannustetaan ympäristöystävällisyyteen

Reilusta kaupasta hyötyy noin 1,7 miljoonaa viljelijää ja suurtilojen työntekijää Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Mukana olevat tuottajat saavat tuotteistaan aina tietyn takuuhinnan, vaikka maailmanmarkkinahinta heittelisi. Sen lisäksi viljelijöille ja viljelijäosuuskunnille maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä viljelijäyhteisöt päättävät demokraattisesti.

– Viime vuosina lisää on käytetty paljon ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. On järjestetty koulutuksia viljelijöille ja perustettu taimitarhoja, joiden avulla viljelivät saavat uusittua kahvipensaita. On lisätty aurinkoenergian käyttöä sekä käytetty rahaa myös aivan perusasioihin kuten kaivoihin, terveyskeskuksiin ja kouluihin, Jatta Makkula kertoo.

Esimerkiksi kahvi- ja kaakaoviljelmät ovat herkkiä ilmaston muuttumiselle. Reilun kaupan järjestelmässä mukana olevia viljelijäosuuskunnille annetaan tietoa ympäristöasioista ja ilmastoystävällisten tuotantotapojen edistämisestä.

Reilu kauppa kannustaa tuottajia myös kemikaalien käytön vähentämiseen ja luomutuotantoon. Esimerkiksi 53 prosenttia Reilun kaupan kahvista on luomua.

Korjaus 14.10. kello 8.26: Jatta Makkulan nimi oli aiemmin virheellisesti Jatta Markkula.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi