null Osa nuorista kiinnostuu riparilla kristinuskosta, joku noituudesta – ”En olisi odottanut, että nautin niin paljon”

Osa nuorista kiinnostuu riparilla kristinuskosta, joku noituudesta – ”En olisi odottanut, että nautin niin paljon”

Nuoret pohtivat riparilla helvettiä ja pitävät hauskaa. Rippikoulua kiitellään kyselyissä.

”Oli nastaa. Sain skidisti uuden näkökulman kristinuskoon ja tälleen, mutta helvetti ahdistaa.”

Näin 15-vuotias poika vastasi Kirkko ja kaupungin rippikoulukyselyyn, johon osallistui lähes kaksisataa eri-ikäistä lukijaa. Tämä artikkeli keskittyy nuorten kokemuksiin.

”En olisi odottanut, että nautin niin paljon. Viimeisenä iltana jopa itkin.” Tyttö, 15

”Ylitti kaikki odotukset.” Tyttö, 15

”Kokemus tuotti rohkeutta ysiluokkaan.” Poika, 14

”Se oli kasvattavaa ja tosi hauskaa, vaikka siellä olikin joitain stressaavia kokemuksia.” Tyttö, 15

”Pääsin kokemaan teinin elämää.” Tyttö, 16

”En olisi halunnut lähteä rippikoulusta pois vaan olla lisää. Se merkitsi turvapaikkaa, jossa on mukava olla.” Tyttö, 15

”Kokemus oli unohtumaton ja ainutlaatuinen. Se merkitsi minulle henkistä ja fyysistä kasvua.” Muunsukupuolinen, 16

Kehut ovat linjassa vuosittain uusittavan kirkon valtakunnallisen rippikoulukyselyn hyvien tulosten kanssa. Nuoret antoivat syyskuussa riparille kiitettävän arvosanan 9-. Siellä oli nuorista hauskaa ja turvallista. Lisäksi ripari vaikutti myönteisesti henkiseen hyvinvointiin, ja siellä sai olla oma itsensä.

Körttiriparin tunnelma voitti partioleirin

Helsinkiläinen Helmiina Sippola, 15, lähti rippikouluun epäilevin mielin. Kohde oli herännäisten eli körttien draamaripari Aholansaaressa, Kuopiossa. Körttiläisyys on evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike.

Sippola kertoi Kirkko ja kaupungin riparikyselyssä havainneensa leirillä, että ”kristinuskon ei tarvi olla niin kamalaa ja pakottavaa kuin etukäteen ajattelin”.

– Tuli positiivisena yllätyksenä, miten liberaalia körttiläisyys on esimerkiksi sukupuolen suhteen. Meille sanottiin, että jos olet queer-ihminen, niin Jumala ei tuomitse sinua millään tavalla.

Leirin aluksi nuorilta kysyttiin, millä nimellä he haluavat tulla kutsutuiksi. Jos esimerkiksi tytöksi määritelty transnuori tahtoi käyttää pojan nimeä, se oli ok.

Sippola valitsi Aholansaaren riparin, koska tuttavat suosittelivat sitä, ja hän oli käynyt äitinsä kanssa körttien Herättäjäjuhlilla.

– En tuntenut valmiiksi ketään, mutta kaikki olivat leirillä kaikkien kavereita.

Leirillä oli paljon körttitaustaisia nuoria, mutta myös herätysliikkeen ulkopuolelta tulleita. Sippola suosittelee Aholansaaren rippileiriä kenelle vain. Hän sai lisää tietoa sekä körttiläisyydestä että kristinuskosta yleisemmin.

– Jäi mieleen, kun pappi opetti, että Jumalan armoa riittää kaikille. Ymmärsin, että ahdistava helvetti on vähän sellainen keksitty juttu. Että ei kukaan sinne lopulta joudu.

Helmiina Sippola.

Helmiina Sippola.

Sippolan leiri majoittui metsämökeissä. Wc- ja pesutilat olivat eri rakennuksessa, ja niissä oli ”jännä haju”. Hän vertaa kokemusta partioleireihin:

– Vanhemmat laittavat lapsensa partioleirille, kun haluavat heistä hetkeksi eroon. Moni on siellä vähän pakosta. Riparilla oli paremmat olosuhteet, ja tyypit selkeästi tykkäsivät olla siellä. Tunnelma oli eri.

Sippola menee vielä jatkoleirille Aholansaareen ja haluaa isoseksi. Hän on saanut leirin jälkeen uusia kavereita körttinuorten WhatsApp-ryhmästä.

– Kristinusko merkitsee minulle yhteisöllisyyttä.

Rippileiri auttaa tutustumaan muihin

Nuoret kertoivat Kirkko ja kaupungin riparikyselyssä yhä uudelleen, että olivat saaneet leiriltä uusia ystäviä tai suhde vanhoihin oli syventynyt. Jotkut raportoivat molemmista muutoksista.

”Tutustuin moniin ihmisiin, jotka ovat nykyään minulle tärkeitä ystäviä.” Muunsukupuolinen, 15

”Vanhojen kaverien kanssa välit vahvistuivat, ja meillä oli hauskaa, vaikka en juuri saanut uusia kavereita.” Tyttö, 16

Yksin jäämisestä kerrottiin vähemmän.

”Minulla ei oikeastaan ollut leirillä kavereita, joiden kanssa olla. Kaikki olivat omien kavereidensa seurassa. En saanut leiriltä uusia ystäviä tai tuttuja.” Tyttö, 17

Moni oppi lisää kristinuskosta. Suhde siihen muuttui – tavalla tai toisella.

”Ajatukseni kristinuskosta kääntyi 180 astetta, mikä tuotti mielenkiintoa kristinuskoon.” Poika, 14

”Alkoi herättää kysymyksiä siitä, mikä on oikein ja väärin, ja mikä totta tai tarua.” Tyttö, 15

”Rippikoulu sai minut enemmän uskovaiseksi ja oloni elämästä ja kuolemasta rauhoittui.” Poika, 15

”Ajatukseni Jumalasta pysyivät samoina, mutta opin paljon uutta kristinuskosta ja opin arvostamaan sitä enemmän.” Muunsukupuolinen, 15

”Vahvisti uskoani.” Tyttö, 16

”Se opetti minulle, että omaa uskoa voi toteuttaa monilla eri tavoilla. Jumala on kaikkialla, ei pelkästään jumalanpalveluksissa ja rukouksissa.” Nainen, 18

”Nyt tiedän, etten halua kuulua kirkkoon.” Tyttö, 15

”Ajauduin ajattelukierteeseen, tutkin asioita ja totesin, ettei tämä ole minulle. Nyt olen polviani myöten skandinaavisessa mytologiassa ja noituudessa. Hups.” Tyttö, 17

Vain harva sanoi, ettei rippikoulu ollut vaikuttanut heidän uskonnolliseen ajatteluunsa mitenkään.

Max Mäkelä.

Max Mäkelä.

Oli parasta heittäytyä sulhaseksi leirihäissä

Espoolainen Max Mäkelä, 15, sanoi viime kesänä papin edessä ”tahdon” morsiamelle, jonka oli tavannut pari päivää aiemmin.

Kyseessä olivat leirihäät, jotka pidettiin Sipoon Sopukassa Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan rippileirillä. Mäkelä päätyi sinne helsinkiläisten kaveriensa perässä. Rippikoulua ei ole pakko käydä omassa seurakunnassa, jos muualla on tilaa.

– Minulta ei kysytty, haluanko sulhaseksi, mutta oli hauskaa heittäytyä siihen rooliin. Pidimme perinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.

Häävieraat oli jaettu teemaperheisiin, joilla oli eri kansalaisuuksia ja tapoja. Mäkelä muistelee, että sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten moninaisuudesta ei ollut puhetta.

Uskonnonopetus tuntui Mäkelästä koulutuntien kertaamiselta, mutta koulua hauskemmin. Mäkelä kehuu pappia, joka ”pystyi sopeutumaan nuorisoon”.

– Rippileiri oli minulle eniten kaverien kanssa yhdessäoloon liittyvä kokemus. Tunsin 60–70 prosenttia leiriläisistä valmiiksi ja sain uusiakin kavereita.

– Leirin loppupäässä kaikki alkoivat puhua toisilleen avoimesti ja ilman arkailua. Jos leiri olisi ollut kaksi päivää pidempi, se olisi ollut vielä parempi.

Mäkelä on tavannut muutamaa leiriläistä ja isosta myös konfirmaation jälkeen. Hänen kaulassaan on hopeinen rippiristi, oman huoneen seinällä kuva leiriporukasta.

– Toivoin rippilahjaksi rahaa mopoa varten ja sain riittävästi. Olen hankkimassa Detsiä.

Ensi vuoden rippikouluihin haetaan lokakuussa

Päivärippikoulut ovat lähtökohtaisesti ilmaisia, ruokailuista ja retkistä voidaan periä pieni maksu. Viikon rippileiri maksaa Helsingissä 140 euroa, Vantaalla 160 euroa, Kauniaisissa 170 euroa ja Espoossa 180 euroa. Leirimaksuun voi hakea tarvittaessa maksuavustusta seurakunnalta.

Hintavampia erityisrippikoulujakin järjestetään. Esimerkiksi Malmin seurakunta tarjoaa Helsingissä ensi vuonna laskettelurippileirin 200 eurolla, purjehdusriparin 250 eurolla ja vaellusriparin 250 eurolla. Niihin voi hakea myös muiden seurakuntien alueelta, jos tilaa riittää.

Lisäksi on olemassa järjestöripareita, joihin voi mennä esimerkiksi urheiluseuran tai kristillisen järjestön kautta. Tällainen on esimerkiksi herännäisten rippikoulu Aholansaaressa. Se maksaa ensi kesänä 440 euroa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: