null Rippikoulu sai taas nuorilta kiitettävän arvosanan

Arkistokuva Malmin seurakunnan rippileiriltä Lohirannan leirikeskuksesta. Menossa on oppitunti luomisesta ja luonnosta.

Arkistokuva Malmin seurakunnan rippileiriltä Lohirannan leirikeskuksesta. Menossa on oppitunti luomisesta ja luonnosta.

Rippikoulu sai taas nuorilta kiitettävän arvosanan

Valtakunnallinen kysely antaa viitteitä siitä, että tyttöjen elämänilo on viime vuosina heikentynyt.

Vuonna 2021 rippikouluun osallistuneiden nuorten kokemukset olivat erittäin positiivisia, selviää valtakunnallisesta rippikoulukyselystä.

Kysely antaa viitteitä siitä, että rippikoulu tukee nuorten hyvinvointia mutta tuo myös ilmi sen, että tyttöjen elämänilo on heikentynyt viime vuosina. 

Evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululaisten kokemuksia on kysytty joka vuosi vuodesta 2018 alkaen. Vastauksia saatiin tänä vuonna ennätysmäärä, 22 000 palautetta. Suuri otanta antaa merkittävää tietoa siitä, miten ikäluokka kokee rippikoulun. 

Rippikoulu sai vastaajilta yleisarvosanaksi 9-. Erityisen tyytyväisiä nuoret ovat siihen, että rippikoulussa saa olla oma itsensä, he tulevat kuulluiksi ja että rippikoulussa on turvallista ja hauskaa. 

Osallisuus ja nuorilähtöisyys ovat olleet jo pitkään rippikoulun kehittämisen ytimessä. 

– Käytännössä nuorilähtöisyys tarkoittaa, että annamme nuorille mahdollisuuden vaikuttaa rippikoulun suunnitteluun ja toteutukseen sekä sisällön että toimintatapojen osalta. Hienoa, että tämän vuoden kyselyssä esimerkiksi kuulluksi tulemisen kokemus näyttäisi olevan varsin vahva. Se on yksi merkittävä askel nuorilähtöisessä rippikoulussa, sanoo Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen

Pääsääntöisesti voi todeta, että kyselyn perusteella nuoret kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä rippikoulussa.

Korona-aika on lisännyt nuorten pahoinvointia. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi. Rippikoulukokemuksessa pahoinvoinnin lisääntyminen ei näy yhtä selvästi kuin kouluterveyskyselyssä. 

– Pääsääntöisesti voi todeta, että kyselyn perusteella nuoret kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä rippikoulussa. Tämä näkyy erityisen selvästi turvallisuuteen ja yhteishenkeen liittyvissä arvioissa. Oma kysymyksensä sitten on, kuinka pitkälle rippikoulussa koettu yhteisöllisyys kantaa. Ei liene kuitenkaan liioiteltua todeta, että rippikoulu lisää nuorten hyvinvointia, Pulkkinen arvioi. 

Yksi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä mittari liittyy väittämään ”Iloitsen elämästäni”. Valtaosa nuorista kokee iloitsevansa elämästään, mutta neljän mittausvuoden aikana tulos on heikentynyt tyttöjen osalta.

– Ero tyttöjen ja poikien kokemuksessa oli suuri, kymmenen prosenttiyksikköä. Mistä kaikesta tämä ero johtuu ja voiko rippikoulu vahvistaa nuorten kokemusta elämänilosta? Näitä täytyisi selvittää enemmän, Pulkkinen sanoo. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi