Tarmo Huhtinen tuli kokeilemaan, miltä tuntuu istua Punanenäbiilissä, ja moikkaamaan Tanttarullaa (Taina Mäki-Iso) ja Miisu-Liisua (Kaisa Päivölä).
Sairaalaklovni antaa hevosenannoksen iloa ja voi olla lapsen kaverina hoitotoimenpiteessä
Uudessa lastensairaalassa työskentelee kaksi vakituista sairaalaklovnia ja joukko satunnaisesti vierailevia punaneniä.
Punanenäbiili on liikenteessä! Klovnitohtorit Tanttarulla eli Taina Mäki-Iso ja Miisu-Liisu Vähä-Pokka eli Kaisa Päivölä ovat matkalla Uuden lastensairaalan aulaan. Klovnitohtorit saivat punanenäbiilin käyttöönsä viime syksynä. Sen on valmistanut Uudelle lastensairaalalle ja sairaalaklovneille Koneinsinöörien kilta, ja siinä piilee monta pientä yllätystä, kuten Polaroid-tulostin ja saippuakuplakone.
Kun klovnitohtorit saapuvat aulaan, moni lapsi vanhempineen jää tuijottamaan sekä biiliä että klovneja ja tahtoo tulla tarkemmin tutustumaan. Se, miksi sairaalaan on tultu, ei näytä olevan nyt mielessä. Ja juuri siinä piilee sairaalaklovnien idea.
Tuulahdus muusta maailmasta
Kenenkään mielestä ei ole kivaa joutua sairaalaan. Erityisen ikävää se on lapselle, joka voi joutua olemaan erossa perheestään ja kavereistaan, odottamaan, istumaan tai makaamaan paljon paikallaan ja jännittämäänkin. Siksi Uudessa lastensairaalassa työskentelee kaksi vakituista sairaalaklovnia ja joukko satunnaisesti vierailevia sairaalaklovneja lasten ilona ja tukena.
– Klovneja tarvitaan muistuttamaan, että on muutakin elämää kuin se, että ollaan sairaalassa. Me ei kohdata niinkään sairasta lasta vaan ihminen, lapsi tai nuori. Parhaimmillaan klovni voi muistuttaa leikistä ja mielikuvituksen mahdollisuuksista, Taina Mäki-Iso summaa.
– Klovni on tuulahdus muusta maailmasta, mikä voi helpottaa sairaalassa oloa, Kaisa Päivölä jatkaa.
Sairaudesta tai siitä, miksi sairaalassa ollaan, klovnit eivät juttele, ellei lapsi tai vanhempi itse tee aloitetta.
– Pidempiaikaiset tuttavuudet haluavat kertoa, missä mennään, että nyt ollaan lopettamassa hoidot tai nyt tuli takapakkia. Sillon me olemme valmiita kuuntelemaan. Meidän kanssamme voi käsitellä tunteita ja näyttää niitä. Me emme muistuta sairaudesta, mutta emme torjukaan sitä, Mäki-Iso sanoo.
Kuuleeko klovnikollega? Tanttarulla (Taina Mäki-Iso) ja Miisu-Liisu (Kaisa Päivölä) työskentelevät parina. Toimenpidetilanteissa klovnit ovat yksin.
Klovnia koskee vaitiolovelvollisuus
Sairaalaklovnit kiertävät osastoilla ja sairaalan käytävillä tiettyinä aikoina, mutta henkilökunta voi myös pyytää heitä tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan, jos tarvetta on. Muutaman vuoden ajan klovnit ovat olleet mukana myös hoitotoimenpiteissä tai siinä, kun lasta valmistellaan leikkaukseen tai nukutukseen.
– Me voimme olla mukana vaikka silloin, kun lapselle laitetaan kanyyli. Tarkoitus on tehdä tilanteesta vähän siedettävämpi tai jopa hauskempi, kertoo Sairaalaklovnit ry:n taiteellinen johtaja Kari Jagt.
Sairaalaklovnit ovat tehtäväänsä koulutettuja esittävän taiteen ammattilaisia, joita koskevat vaitiolovelvollisuus ja sairaalan hygieniaan liittyvät säännöt.
– Sairaalaklovnit eivät tietenkään ole hoito- tai lääketieteen ammattilaisia, mutta heidän pitää ymmärtää toimenpiteen vaiheet, Jagt sanoo.
– Kaikissa tilanteissa on tärkeää kuunnella lasta ja vanhempaa sekä toimia läheisessä yhteistyössä henkilökunnan kanssa.
Kim Karlsson kohtasi klovnit Uuden lastensairaalan aulassa.
Saa höpsötellä ja sanoa ei!
Sairaala on hierarkkinen paikka, jossa on paljon rutiineja ja jossa lapsen aika voi käydä pitkäksi. Lapsesta voi myös tuntua, ettei hän voi vaikuttaa mihinkään. Klovnit ovat oiva apua tähän: he kulkevat lääkärintakissa, mutta höpsöttelevät ja mokaavat. He rikkovat rutiineja, ja heille voi sanoa ”ei” tai heitä voi vaikka komentaa.
Sairaalaklovnilta vaaditaan tilannetajua ja herkkyyttä. Potilaita on vauvoista murrosikäisiin, ja he voivat olla joskus väsyneitä tai heillä voi olla kipuja. Joskus lapsi on odottanut klovnin tapaamista pitkään.
– Klovnien työ perustuu läsnäoloon, improvisaatioon ja kohtaamiseen. Sairaalassa ollaan liikenteessä aika monenlaisissa tunnetiloissa, Kari Jagt kertoo.
Kohtaamiset ovat antoisia, puolin ja toisin.
– Potilashuoneessa voi olla mieletön meininki. Biisiin tai leikkiin osallistuu joskus lapsi, hoitohenkilökunta tai vanhempikin. Jos joku avaisi oven, hän ihmettelisi, mitä täällä oikein tapahtuu, Taina Mäki-Iso sanoo.
Vaikuttavaa työtä ympäri Suomen
Sairaalaklovnitoiminta on syntynyt Yhdysvalloissa. Suomessa sairaalaklovnit aloittivat vuonna 2002 HYKSin lasten ja nuorten sairaalassa.
Maailmanlaajuisesti sairaalaklovneja on yli 50 maassa. Suomessa sairaalaklovneja on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja muutamissa keskussairaaloissa. Toimintaa pyöritetään avustus- ja lahjoitusvaroilla.
Toimenpideklovneria aloitettiin Lastenklinikalla vuonna 2016.
Toimenpideklovnerian vaikutuksia potilaskokemukseen käsitelevä suomalaistutkimus, Katja Mäenpään diplomityö, valmistui Aalto-yliopistossa viime syksynä. Sen mukaan klovnin läsnäolo vaikutti positiivisesti sairaalakokemukseen ja siihen, miten lapset ja heidän vanhempansa kokivat tilanteen, jossa lapselle asetettiin kanyyli. Klovni vähensi jännitystä ja toi tilanteeseen iloa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taikuri Luttinen vie espoolaiset lapset taikuuden maailmaan
Hyvä elämä AjankohtaistaJarmo Luttinen on tehnyt taikuutta ammatikseen neljä vuosikymmentä. Lapset ovat hänen mielestään ihana yleisö.
