Lähde muraalijahtiin – kartta esittelee yli 40 näyttävää seinämaalausta pääkaupunkiseudulla
Un Kolor Distinton maalaama muraali Myyrmäen katutaideasemalla.

Un Kolor Distinton maalaama muraali Myyrmäen katutaideasemalla.

Lähde muraalijahtiin – kartta esittelee yli 40 näyttävää seinämaalausta pääkaupunkiseudulla

Katutaide- ja graffitikulttuuri levisi Suomeen rap-musiikin myötä. Nyt seinämaalauksia on pk-seudulla jo sen verran, että muraaleihin voi tutustua vaikka pyörälenkillä.

Elämme muraalien nousukautta, ja siksi Kirkko ja kaupunki on toteuttanut kesän aikana muraalijahdin. Kuvasimme kaikki pääkaupunkiseudun muraalit ja julkaisimme niitä Instagramissa (ks. #muraalijahti). Yleisön pyynnöstä koostimme seinämaalauksista myös Google-kartan, jotta sinäkin voit lähteä muraalijahtiin! Ja huom: Kartan alla kerrotaan urbaanista muraali-ilmiöstä laajemmin.
 


Puuttuuko kartasta joku muraali? Lähetä siitä meille kuva ja katuosoite sähköpostiin verkko@kirkkojakaupunki.fi, niin täydennämme karttaa.

 

Jos kaikki seinään maalatut kuvat määriteltäisiin muraaleiksi, pitäisi yllä olevassa kartassa olla huomattavasti enemmän merkintöjä. Me määrittelimme muraalin suureksi, yleensä talon päätyseinän peittäväksi, ulkotiloihin tehtäväksi maalaukseksi. Muraali sisältää enemmän hahmoja ja muita elementtejä kuin tyypillisesti pelkkiin kirjaimiin perustuva graffitimaalaus.

Muraalien monumentaalisuus syntyy korkeuden tunnusta. Kuvassa on Flintan Mageen muraali Kontulassa.

Muraalien monumentaalisuus syntyy korkeuden tunnusta. Kuvassa on Flintan Mageen muraali Kontulassa.

Viime vuosina pääkaupunkiseudulla on toteutunut monia katutaidehankkeita. Esimerkiksi Seinähullu Vantaa, Upeartin katutaidefestivaalit ja Karakallio Creative. Tämänhetkisten tietojemme mukaan vuosien 2015–2020 välillä Helsingissä on maalattu ainakin 19 muraalia ja Espoossa yhdeksän. Vantaalla toteutettiin  kahdessa vuodessa jopa 12 muraalia Seinähullu Vantaa -hankkeen puitteissa.

Vuonna 2015 Jukka Haka maalasi Helsingin Arabiaan yhden pääkaupunkiseudun ensimmäisistä pysyvistä muraaleista. 

Vuonna 2015 Jukka Haka maalasi Helsingin Arabiaan yhden pääkaupunkiseudun ensimmäisistä pysyvistä muraaleista. 

Ei tarvitse tietää paljoakaan taiteesta, jotta näkee kuinka muraalit tuovat väriä ja eloa harmaalta tuntuviin kaupunkialueisiin. Yksi taiteen tehtävä on luoda kaupunkilaista identiteettiä ja toimia kaupunkiympäristön elvyttämisen välineenä, toteaa Katariina Karppinen ympäristöpolitiikan ja aluetieteen pro gradu -työssään.

Muraalin takana on usein halu saada asukkaat vaikuttamaan ympäristöönsä. Asukkaiden kanssa tehdyt muraalit luovat yhteistä, paikallista identiteettiä. Pääkaupunkiseudulla asukkaita on osallistettu muraalien tekoon esimerkiksi ihan vaan kyselemällä mielipiteitä kaupunkitapahtumissa ja Facebookin kaupunginosaryhmissä.

Vuonna 2017 Teemu Mäenpää ikuisti Karakalliontie 1:n kaksi asukasta, Ritva ja Esko Ketolan, oman asuinrakennuksensa päähän. Ketolat ovat asuneet talossa yli 50 vuotta ja teos on esimerkki siitä, miten asukkaiden tarinoita voidaan hyödyntää taiteessa.

Vuonna 2017 Teemu Mäenpää ikuisti Karakalliontie 1:n kaksi asukasta, Ritva ja Esko Ketolan, oman asuinrakennuksensa päähän. Ketolat ovat asuneet talossa yli 50 vuotta ja teos on esimerkki siitä, miten asukkaiden tarinoita voidaan hyödyntää taiteessa.

Street Art Vantaan tiimin jäsen ja taiteilija Jesse Pasanen kertoo, että he keräsivät Länsimäen ja Rajakylän alueelta asukkaiden tarinoita, muistoja ja kuvia. Näiden kertomusten perusteella taiteilija Essi Ruuskanen suunnitteli kahden alikulkukäytävän kattavan maalauskokonaisuuden, joka muodosti ”riemukkaan kasan tarinoita”. Seinään ikuistettiin muun muassa tanssipareja, jotka peittyvät osittain esiripun taakse. Se muistuttaa Länsimäen VPK:n tanssilavasta 1950-luvulla. Näitä historiallisia paikallistarinoita kehystävät Ruuskasen maalaamat ryijymäiset teokset, joihin on kuvitettu päiväkotilasten tarinoita.

Muraalitaiteilijat käyttävät usein keksittyjä nimiä. Suomessa muraaleita on maalannut muun muassa “Moneyless”, “Mr. June” ja “Pipsqueak was here!!!”. Kuvan teoksen on maalannut Dulk ja se sijaitsee Kivenlahdessa.

Muraalitaiteilijat käyttävät usein keksittyjä nimiä. Suomessa muraaleita on maalannut muun muassa “Moneyless”, “Mr. June” ja “Pipsqueak was here!!!”. Kuvan teoksen on maalannut Dulk ja se sijaitsee Kivenlahdessa.

Vaikka maalaaminen vaatii tiettyä osaamista ja taiteilija voi usein olla ylhäisessä yksinäisyydessään nosturissa, niin yhteisöllisen muraalin teossa asukkailla voi olla muunkinlainen rooli kuin se, että kertoo mielipiteensä etukäteen. Esimerkiksi Kannelmäessä taiteilija Maikki Rantalan toteuttaman muraalin tapauksessa asukkaat pääsivät osallistumaan maalaamiseen nosturista käsin.

Turun ammattikorkeakoululle tehdyssä opinnäytetyössään Maikki Rantala kertoo, että muraalin hintahaitari on 8 000–10 000 euroa. Hintaan vaikuttaa muun muassa seinän koko, taiteilijavalinta, tarvittavat nostovälineet, liikenteenohjaustarve, mahdolliset luvat ja asukkaiden osallistaminen ja maalaaminen.

Seinämaalausten lyhyt historia

Katutaide- ja graffitikulttuuri levisi 1980-luvulla Suomen kaupunkeihin mm. rap-musiikin, musiikkivideoiden ja Music Televisionin kautta. Ennen tätä vyöryä kuvailevia seinämaalauksia esiintyi Suomessa pääasiassa vain kirkoissa, kertoo Aino Puotiniemi opinnäytetyössään Muraalien nousukausi Suomessa.

Julkiseen tilaan maalattuun graffitiin suhtauduttiin ensin todella kielteisesti, sillä suurin osa taiteesta maalattiin luvattomasti. Asenteet olivat Helsingissä niin pitkään kielteisiä, että ensimmäinen laillinen maalausseinä syntyi Suvilahteen vasta vuonna 2009. Sitä ennen ehdittiin jakaa paljon sakkoja ja käydä mm. 10 vuotta Helsingin kaupungin Stop töhryille -kampanjaa.

Seiniin on maalattu pitkään. Tornion kirkon seinässä on kuva Jeesuksen kasteesta. Maalaus on vuodelta 1687. Kuva: iStock.

Seiniin on maalattu pitkään. Tornion kirkon seinässä on kuva Jeesuksen kasteesta. Maalaus on vuodelta 1687. Kuva: iStock.

Helsingin nollatoleranssi laittomalla katutaiteelle vaikutti myös muraalien tekoon. Turussa Eskelin pysäköintitalon seinään maalattiin suurikokoinen teos jo vuonna 1998, ja se on säilynyt siellä tähän päivään asti, mutta tästä kului vielä 17 vuotta ennen kuin Helsinkiin ilmestyi ensimmäinen uuden aallon muraali. 

Mistä katutaide sitten alun alkaen tuli? Kirjassaan Graffiti and Street Art Anna Waclawek kertoo, että 1900-luvun alussa poliittiset seinämaalaukset nousivat suosioon ja muun muassa Etelä-Amerikassa Diego Rivera maalasi poliittisia ja kansantajuisia teoksia, joilla pyrittiin vahvistamaan meksikolaista identiteettiä. Riveran muraalit toivat uudenlaista hienostuneisuutta seinämaalauksiin. Hän otti vaikutteita muun muassa kubismista.

Samantyyppinen yhteisöllinen muraalikulttuuri levisi sittemmin ympäri Yhdysvaltoja 1960-luvulla kansalaisoikeusliikkeen aikana. Tämän liikkeen tunnetuimpana edustajana lienee William Walker, joka maalasi kantaaottavia teoksia ympäri Yhdysvaltoja. Tätä monen vuosikymmenen aikana kehittynyttä poliittista maalauskulttuuria voi pitää modernin graffitiliikkeen alkuna.

Tämä graffitiliike puolestaan muuttui laajemmin katutaiteeksi. Se oli kipinä, joka sytytti myös pääkaupunkiseudun muraali-innon 50 vuotta myöhemmin. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi