Arvo Ylpön ja Miina Sillanpään muistomerkit löytyvät Vallilasta ja Kalliosta. Kuvanmuokkaus: Mari Aarnio.
Pasifisti, arkkiatri, ministeri ja ex-alkoholisti: bongaa sosiaalisten uranuurtajien patsaat Helsingissä
Helsingissä voi törmätä Intiaa uudistaneen Gandhin tai alkoholisteja auttaneen Arvo Parkkilan patsaisiin. Julkiset muistomerkit ovat aina muistuttaneet meitä yhteiskunnallisista muutoksista. Juuri nyt maailmalla henkilöpatsaat ovat poliittisen kuohunnan keskipisteessä.
Black Lives Matter -mielenosoituksissa on puututtu patsaisiin, jotka esittävät orjuuteen ja kolonialismiin liittyviä historian hahmoja. Muistomerkeistä keskustellaan, niitä on tuhrittu, heitetty veteen ja siirretty syrjään. Monien suurmiehistä tehtyjen patsaiden koetaan edustavan rasistista ajatusmaailmaa.
– Julkinen taide ja muistomerkit muistuttavat siitä, kuinka asiat, käsityksemme sekä tulkinnat muuttuvat. Joskus on ajateltu, että tämänkaltainen ihminen on ansainnut muistomerkin julkiseen tilaan, Helsingin taidemuseon julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola kertoo.
Helsingistäkin löytyy ristiriitaisia tunteita herättäviä patsaita. Moskovan kaupungin lahjoittama Maailman rauha -monumentti Hakaniemessä on historiansa aikana tervattu ja yritetty räjäyttää. Edes historiallisia “hyviksiä” ei voi ajatella ihmisinä, jotka tekivät pelkästään hyviä tekoja.
– Muistomerkeillä ei aina kunnioiteta yksilöitä hyvine tai huonoine puolineen, vaan heidän saavutuksiaan ja elämäntöitään, Tappola sanoo.
Suomalaisia kohupatsaita ovat olleet esimerkiksi Havis Amanda, jonka alastonta naisvartaloa pidettiin aikanaan paheellisena. Vasemmistonuoret taas ehdottivat maailman patsaskuohujen vanavedessä Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtämistä patsaspuistoon.
Helsingin kaupunki ei rahoita henkilöpatsaita, vaan ne saadaan lahjoituksina ihmisiltä, järjestöiltä ja valtioilta. Merkittäviksi koettujen persoonien patsaita rahoitetaan usein myös keräyksillä.
Kirkko ja kaupunki esittelee neljä sosiaalisen uudistajan muistomerkkiä Helsingistä.
Mahatma Gandhin patsas on Intian valtion lahjoittama. Patsaalla juhlistettiin Gandhin syntymän 150-vuotisjuhlavuotta.
Mohandas Karamchand Gandhi, Hermanni (Mahatma Gandhi, 1869-1948)
Mahatma Gandhi oli yksi 1900-luvun suurista kansanjohtajista. Sen lisäksi, että kuuluisa pasifisti vaikutti toiminnallaan suoraan Intian itsenäistymiseen, hänet muistetaan väkivallattoman vastarinnan puolestapuhujana ja toteuttajana. Gandhi ajoi esimerkiksi Intian yhteiskunnassa pohjalle tallottujen kastittomien asiaa.
Gandhia esittävän patsaan nimi on Mohandas Karamchand Gandhi. Intialaisen kuvanveistäjän Gautam Palin tekemä patsas esittää Gandhia luonnollisessa koossaan vuoden 1930 suolamarssilla. Patsas paljastettiin 2019 ja sen laatassa on Gandhi-lainaus ”Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie”.
Patsas löytyy Allotrianpuistosta: Hämeentie 57: 60.1914°N, 24.9651°E
Arvo Parkkilan muistomerkissä “Arska” ojentaa kätensä apua tarvitsevalle.
Ihminen nousee roskalaatikosta, Kamppi (Arvo Parkkila, 1905–1978)
Arvo Parkkila tunnetaan perustamastaan Suoja-Pirtti ry:stä ja järjestön ylläpitämästä rappioalkoholistien majoituksesta, ”Liekkihotellista”. Itsekin alkoholiongelmasta kärsinyt Parkkila koki uskonnollisen herätyksen, ja hänestä tuli ”rapajuoppojen” auttaja. Parkkila ja Suoja-Pirtti ry ruokkivat, kylvettivät sekä tarjosivat majapaikan huonossa asemassa oleville ihmisille.
Suojapirtti ry teetti patsaan Arvo Parkkilan kunniaksi. Muistomerkin nimi on Ihminen nousee roskalaatikosta. Teos on latvialaisen Oskars Mikansin käsialaa, ja se paljastettiin vuonna 2001. Veistoksen mittakaava on noin 20 prosenttia luonnollista kokoa suurempi.
Patsas sijaitsee Lapinlahden puistikossa: Eerikinkadun ja Albertinkadun väliin jäävä kolmio: 60.1662°N, 24.9321°E
Miina Sillanpään muistomerkki
Soihtu, Kallio (Miina Sillanpää, 1866–1952)
Miina Sillanpää oli vuonna 1926 aloittaneen Väinö Tannerin vähemmistöhallituksen sosiaaliministeri – hänet muistetaan Suomen ensimmäisenä naisministerinä. Sillanpää keskittyi pitkällä eduskuntaurallaan sosiaalipolitiikkaan ja naisten aseman parantamiseen. Asialistalla oli esimerkiksi vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman kohentaminen.
Sillanpään kunniaksi pystytetty muistomerkki on nimeltään Soihtu. Aimo Tukiaisen veistämä patsas paljastettiin vuonna 1968. Veistos on valettu pronssista ja se seisoo graniittisella alustalla.
Patsas löytyy Tokoinrannasta: 60.1805°N, 24.9463°E
Arvo Ylpön muistomerkki paljastettiin Lääkäriliiton 100-vuotispäivänä vuonna 2010.
Hopeinen puu, Vallila (Arvo Ylppö, 1887–1992)
Arkkiatri Arvo Ylppö on suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Ylppö tunnetaan muun muassa keskostutkimuksistaan. Hänen suurimpana saavutuksena pidetään imeväiskuolleisuuden määrän pienentämistä: kun 1920-luvun alun Suomessa elävistä syntyneistä imeväisistä kuoli 10 prosenttia, 1960 luvulla kuolleisuus oli enää alle 10 promillea.
Ylppöä kunnioittava muistomerkki on nimeltään Hopeinen puu: Jukka Tuomisen toteuttama teos pystytettiin vuonna 2010. Muistomerkki koostuu metallisesta ovaalista ja siitä nousevasta hopeoidusta, teräksisestä puusta. Muistomerkistä kasvaa myös oikea pihlaja. Teos symboloi Ylpön elämäntyötä ja arkkiatrin roolia.
Teos löytyy Mäkelänkadun ja Hämeentien risteyksestä Vallilasta: 60.1897°N, 24.9632°E
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta” – Helsingin virkistyssaaren kautta salakuljetettiin ennen ihmisiä ja pirtua
Hyvä elämäEestiluoto on oma valtakuntansa ulkomeren laidalla. Tulli takavarikoi sen rantavesistä kieltolain aikana tuhansia litroja pirtua kerrallaan. ”Oskar taisi olla aika pässi”, tunnetun salakuljettajan perillinen Eva-Mi Sederlöf kuvaa isoisäänsä.
.jpg)