Saksan-serkku Jari Greiner (vas.) käväisi internetin välityksellä Petteri Laineen seurassa Helsingissä.
Serkukset Petteri Laine ja Jari Greiner: Parhaat jutut tapahtuvat aikuisiällä
Kun Jari tulee Saksasta Suomeen, serkukset tekevät ruokaa ja keskustelevat. Lapsena he saattoivat mököttää pelivuoroista.
Petteri Laine, 39:
”Pidämme serkkuni Jarin kanssa yhteyttä varmaan paljolti siksi, että meidän vanhempamme ovat aina pitäneet yhteyttä ja tavanneet toisiaan.
Lapsena, kun Jari tuli Saksasta vanhempiensa kanssa Suomeen, meidän piti aluksi vähän totutella toisiimme ennen kuin leikit alkoivat.
Nykyisin asun perheeni kanssa Helsingissä. Meillä on vaimoni Ullan kanssa nelivuotias lapsi. Työkseni teen akustista suunnittelua ja harrastukseni jatkeena pyöritän viinikellaria. Lapsen saamisen jälkeen ei ole ollut aikaa olla yhteyksissä kaikkiin tuttuihin samalla tavalla kuin ennen.
Äidinpuoleisten serkkujen kanssa meillä on Whatsapp-ryhmä. Jarin kanssa olemme enemmän yhteydessä kahden kesken, mutta meidän Whatsapp-ryhmäämme kuuluvat tosin myös isäni ja Jarin vanhemmat.
Viestittelemme Jarin kanssa noin kerran kuukaudessa. Jos Jari törmää Saksassa suomalaisiin tuotteisiin, hän lähettää kuvia. Tai jos Saksassa on jotain Suomeen liittyviä hauskoja tapahtumia, hän viestii.
Lopulta sopiva tilanne tuli, kun olimme gondolihississä menossa näköalapaikalle. Hississä ei ollut muita kuin me kolme. Jari oli todistamassa kihlaustamme.
Menin kihloihin nykyisen vaimoni kanssa, kun olimme käymässä Jarin luona Freiburgissa. Jari opiskeli siellä. Olin suunnitellut, että kosin Ullaa jo mahdollisimman alkumatkasta, ettei sitä tarvitsisi jännittää koko ajan. Lopulta sopiva tilanne tuli, kun olimme gondolihississä menossa näköalapaikalle. Hississä ei ollut muita kuin me kolme. Jari oli todistamassa kihlaustamme.
Samalla reissulla viiniharrastukseni alkoi kypsyä vähän pidemmälle. Tajusin, että Freiburg on viinialueella, ja pyysin Jaria viemään meidät viinitilalle. Se oli ensimmäinen viinitilavierailumme.
Saksassa olut on yleinen juomavalinta, mutta Jarikin miettii nykyään viinien makuja. Minulla on ehkä ollut siihen jonkinlainen vaikutus.
Parhaat jutut Jarin kanssa ovat tapahtuneet aikuisiällä. Teemme hyvää ruokaa ja keskustelemme. Yleensä juttua riittää, kun emme näe niin usein. Joskus nuorempana meille saattoi tulla kiistaa jostain lelusta tai konsolipelivuoroista, mutta emme me varsinaisesti riidelleet. Ne olivat normaaleja pikkulasten mökötyksiä.
Jari on paljon järjestelmällisempi kuin minä ja tarkka aikatauluista. Vaikka minulla ja Jarilla on samoja geenejä, ei meissä ole samaa ulkonäköä. Jari muistuttaa enemmän saksalaista isäänsä.
Arvomaailma meillä on kohtuullisen samanlainen. Keskustelemme muun muassa politiikasta, josta minä en juurikaan kenenkään muun kanssa keskustele. Olemme aika liberaaleja. Lähinnä meitä kummeksuttaa se, miten paljon nykymaailmassa löytyy kaikelle vastustusta. Ehkä energiaa voisi käyttää hyödyllisemmin.”
Jari Greiner, 36:
”Asun Düsseldorfissa Saksassa, jossa työskentelen juristina ja minulla on tyttöystävä. Minun äitini ja Petterin isä ovat sisaruksia. Minulla on yhteensä kuusi serkkua. Heistä vain Petteriin pidän säännöllisesti yhteyttä. Muiden kanssa olen tekemisissä satunnaisesti. Kahden serkun kanssa en pidä yhteyttä ollenkaan. On sattumaa, jos tapaan heidät jossain juhlissa tai tapahtumissa. Parin serkun kanssa vaihdamme viestejä syntymäpäivinä ja jouluna. Petteri on ehdottomasti läheisin serkkuni.
Olen syntynyt Saksassa ja asunut täällä koko ikäni. Kun olin lapsi, perheeni oli aina kesäisin lomalla Suomessa. Suvullamme oli yhteinen kesämökki, ja siellä vietimme paljon aikaa. Siellä oli kesäisin myös Petterin perhe. Kävimme saunassa ja uimassa ja söimme makkaraa. Se oli ihan perussuomalaista mökkielämää.
Leikimme Petterin kanssa autoilla hiekassa ja uitimme veneitä järvessä. Sisällä pelasimme pelejä Petterin vanhalla Nintendolla. Vähän isompana ajelimme pyörällä ja mopolla.
Kun ikää on tullut, yöpymiset Petterin luona ovat vähän muuttuneet. Hänellä on nyt pieni lapsi.
Kesäloman loputtua palasin aina vanhempieni kanssa Saksaan. Emme kirjoitelleet Petterin kanssa toisillemme kirjeitä, mutta soittelimme lankapuhelimella silloin tällöin. Kun uudet viestintävälineet tulivat, oli paljon helpompi pitää yhteyttä. Nykyään käytämme Whatsappia ja Facebookia. Olemme olleet yhteydessä myös Skypellä.
Tapaamme Petterin kanssa edelleen joka kesä. Talvella olen ollut Suomessa muistaakseni kolme kertaa. Ne kerrat ovat olleet jouluja. Olen käynyt Suomessa joskus myös jossakin perhejutussa, kuten hautajaisissa. Petteri ei ole käynyt hirveän useasti Saksassa, ehkä joka viides vuosi.
Kävin Suomessa rippikoulun ja armeijan. Armeija-aika kesti kuusi kuukautta, ja silloin näimme Petterin kanssa usein. Lomilla olin myös yötä hänen luonaan.
Kun ikää on tullut, yöpymiset Petterin luona ovat vähän muuttuneet. Hänellä on nyt pieni lapsi. Ennen vanhaan oli niin, että olin aina pari päivää Helsingissä ja kävimme syömässä yhdessä Petterin ja hänen vaimonsa kanssa. Kävelimme puistoissa, kävimme konserteissa, leffassa ja ravintolassa syömässä. Nykyään ollaan enemmän heillä kotona.”
Serkkuihin pidetään yhteyttä kerran kuukaudessa
Serkuilla on yhteiset isovanhemmat ja 12-prosenttisesti samat geenit. Monelle lapselle serkku on läheinen sukulainen ja leikkikaveri.
Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa kerättiin tietoa eri-ikäisten suomalaisten yhteydenpidosta serkkuihinsa. Mukana tutkimuksessa oli vuosina 1945–1950 syntyneitä että heidän aikuisia lapsiaan, jotka ovat syntyneet vuosina 1962–1993. Yhteensä vastaajia oli 3 447, ja heitä haastateltiin useana vuonna.
Vastaajat olivat eri puolilta Suomea, osa oli kaupungeista ja osa maaseudulta.
Tutkimuksen mukaan lähimpiin serkkuihin pidetään aikuisena yhteyttä keskimäärin kerran kuukaudessa. Harvinaista on, että serkkujen kanssa ollaan tekemisissä päivittäin tai ettei heihin pidetä yhteyttä ollenkaan. Yhteydenpidoksi tutkimuksessa luokiteltiin mikä tahansa kontakti kasvokkain näkemisestä viestittelyyn.
Serkkujen lukumäärää ja sen vaikutusta yhteydenpitoon ei tutkimuksessa huomioitu. Eniten serkkuihinsa pitävät yhteyttä suurten ikäluokkien naiset, ja eniten yhteyttä pidettiin äidinpuoleisiin serkkuihin. Muissakin tutkimuksissa on havaittu, että naiset ovat aktiivisia pitämään yhteyttä sukulaisiin ja kaikissa sukulaisuussuhteissa korostuu niin sanottu äitilinja eli oman äidin suku.
Sukupolvien ketju -tutkimuksessa miesvastaajat kertoivat pitävänsä yhtä paljon yhteyttä äidin ja isänpuoleisiin serkkuihinsa, mutta yhteydenpito serkkuihin ylipäätään on miehillä vähäisempää kuin naisilla.
Hanna Antila
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
’’Kirkon kaksoset’’ Marika ja Margit Pulkkinen tekevät lähes kaiken yhdessä – ilman siskoa kummallakin on puolikas olo
Hyvä elämäRoihuvuoren seurakunnassa lastenohjaajina työskentelevät identtiset kaksoset ovat tehotiimi, joka tahtoo puhua erilaisuuden ja ilon puolesta.
