Jokaisen seurakunnan tulee perustaa ryhmä nuorille vaikuttajille – nuoria kuullaan, mutta päätösvaltaa heille ei anneta
Seurakuntien nuorten vaikuttajaryhmiin saavat osallistua konfirmoidut alle 29-vuotiaat. Kuvan nuoret eivät liity juttuun.

Seurakuntien nuorten vaikuttajaryhmiin saavat osallistua konfirmoidut alle 29-vuotiaat. Kuvan nuoret eivät liity juttuun.

Jokaisen seurakunnan tulee perustaa ryhmä nuorille vaikuttajille – nuoria kuullaan, mutta päätösvaltaa heille ei anneta

”Seurakunnille on annettu selkeä viesti, että nuoria tulee kuulla”, sanoo kirkon kasvatuksen ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen.

Kirkolliskokous päätti viime viikolla, että jokaiseen Suomen luterilaiseen seurakuntaan täytyy perustaa nuorten vaikuttajaryhmä.

Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta totesi tiedotteessa, että ”päätös tulee muuttamaan kirkkoa enemmän kuin osaamme arvatakaan”.

Miten niin, Kokkonen?

– Nuorille syntyy tästä kokemus, että heidät otetaan seurakunnissa todesta, että heidän äänellään on merkitystä ja että he voivat vaikuttaa seurakunnissa tehtäviin päätöksiin, Kokkonen vastaa.

On pitkälti kustakin seurakunnasta kiinni, mitä vaikuttajaryhmissä tehdään. Seurakunnat voivat perustaa vaikuttajaryhmän myös yhdessä naapuriseurakuntien kanssa.

Harvoin nuorilta aidosti edes kysytään.

– Jarmo Kokkonen

Ryhmien toimintaan saavat osallistua konfirmoidut alle 29-vuotiaat.

Muutos ei tarkoita, että nuoret saisivat päättää seurakuntien asioista sen enempää kuin nytkään. Seurakuntaneuvostoihin ei tule nuorten kiintiöitä eikä seurakuntien hallinnon rakenne muutu.

– Mutta nyt seurakunnille on annettu selkeä viesti, että nuoria tulee kuulla, Jarmo Kokkonen sanoo.

– Harvoin nuorilta aidosti edes kysytään. Meillä ei ole luterilaisessa kirkossa oikeastaan millään tasolla kiintiöitä nuorille, kuten monessa muussa kirkossa ja Luterilaisessa maailmanliitossa on.

Joillain seurakunnilla on jo vastaavanlaisia nuortenryhmiä. Yksi sellainen on helsinkiläisen Haagan seurakunnan nuorten parlamentti, joka perustettiin vuonna 2017.

Kymmenjäseninen parlamentti kokoontuu parin kuukauden välein. Haagalaisnuoret ovat esimerkiksi päättäneet seurakunnan työntekijän kanssa nuortentilan kalustamisesta ja remontoimisesta, minkä he myös tekivät itse.

Kun Haagaan valittiin uusi nuorisotyönohjaaja, nuorten parlamentin puheenjohtaja oli mukana haastattelemassa hakijoita.

– Nuoret pitää aidosti ja tasavertaisesti ottaa mukaan sekä toiminnan kehittämiseen että arvioimiseen. Muuten homma menee pieleen, sanoo Haagan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jenni Surakka.

Surakan mukaan parlamentti on innostanut nuoria vaikuttamaan muuallakin kuin seurakunnassaan. Parlamenttityö on saanut nuoret myös kiinnostumaan enemmän kirkosta.

– Olen siitä jopa yllättynyt.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi