Rippikoulun kävijämäärä kasvoi – ero muihin Pohjoismaihin on huikea
Rippileirin ja isosten yhdistelmä on suomalainen idea, joka kiinnostaa myös maailmalla.

Rippileirin ja isosten yhdistelmä on suomalainen idea, joka kiinnostaa myös maailmalla.

Rippikoulun kävijämäärä kasvoi – ero muihin Pohjoismaihin on huikea

Suomi on Euroopassa ainutlaatuinen maa: rippikoulun kävi viime vuonna 85,9 prosenttia nuorista.

Rippikoulun asema osana suomalaista nuorisokulttuuria vahvistuu. Valtakunnallinen tavoittavuus nousi 85,9 prosenttiin vuonna 2016 edellisvuoden 83,5 prosentista.

Rippikoululaisia oli 50 032 vuonna 2016, kun heitä vuotta aiemmin oli 49 065.

2010-luvulla rippikoulun kävijämäärä on ollut hienoisesti laskussa ennen viime vuoden käännettä.

Luvuissa ovat mukana kaikki rippikoulun käyneet suhteessa 15-vuotiaiden ikäluokkaan. Muiden kuin 15-vuotaiden ikäluokkien osuus rippikoululaisista on pieni.

Nuorelle ripari on vahva yhteisöllinen kokemus, joka lujittaa nuoren itsetuntoa, kertoo kirkon kasvatuksen ja perheasioiden vs. johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Hän on tehnyt rippikoulusta väitöskirjan.

– Ripari on nuorilähtöinen, avoin, turvallinen ja suvaitsevainen. Rippikouluryhmä on kuin seurakunta pienoiskoossa. Kukaan ei jää yksin, ja jokaisen on helppoa olla oma itsensä, sanoo Kokkonen.

Ruotsissa rippikoulun käy vain joka kolmas nuori

Suomi on ainutlaatuinen maa Euroopassa. Missään muussa maassa rippikoulu ei ole yhtä suosittu eikä osallistumisprosentti yhtä korkea kuin Suomessa.

Ruotsissa rippikoulun käy harvempi kuin joka kolmas nuori, noin 29 prosenttia. Norjan kirkko on osallistumisen suhteen lähinnä Suomea, noin kaksi kolmesta käy rippikoulun. Näissä maissa suurin osa rippikoululaisista on tyttöjä, Suomessa rippikoulu on yhtä suosittu myös poikien keskuudessa.

Rippikoululla menee hyvin, mutta kirkko myös kehittää koko ajan hittituotettaan.

Kokkosen mukaan riparin yksi salaisuus on sen aito hengellisyys. Rippikoulussa uskonto näyttäytyy myönteisenä.

– Yhdessä hiljaa oleminen, monipuolinen rukouselämä ja yhdessä tehdyt hartaudet ovat monelle nuorelle ainutlaatuisia kokemuksia, Kokkonen kertoo.

Yhä useampi nuori käy rippikoulunsa muualla kuin kotiseurakunnassaan. Vuonna 2016 noin 8 400 nuorta valitsi rippikoulunsa oman kotiseurakunnan ulkopuolelta.

Isosia on mukana käytännössä kaikissa rippikouluissa. Isostoimintaan osallistui vuonna 2016 noin 22 400 nuorta. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi viime vuonna 1 356 uutta jäsentä, ja heistä kastettiin 838.

Rippileirin ja isosten idea leviää maailmalle

Kirkkohallituksen asiantuntija Jari Pulkkisen mukaan rippikoulu on Suomessa osa nuorisokulttuuria. Siihen puolestaan vaikuttaa se, että Suomessa otettiin jo 1960-luvulla käyttöön ainutlaatuinen idea, rippileirit. Rippileireissä keskeistä on, että sitä ovat toteuttamassa nuoret itse.

– Suomessa rippikouluja alettiin pitää leirimuotoisena aikaisemmin kuin muualla. Jo 1990-luvulla melkein 90 prosenttia rippikouluista oli leirejä. Suomessa rippikoulun menestykseen vaikuttaa myös rippileirien ja isostoiminnan yhdistelmä. Ilman isosia ei rippileirejä voitaisi tässä laajuudessa järjestää, ja ilman rippileirejä ei olisi isosia, kiteyttää Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Jouko Porkka.

Rippikoulussa uskonto näyttäytyy myönteisenä.

Hänen mukaansa rippileirien ja isosten yhdistelmä on levinnyt meiltä muihin Pohjoismaihin ja muihin protestanttisiin kirkkoihin. Ruotsissa suuri osa rippikouluista on jo rippileirejä. Saksassa, jossa leireillä on perinteisesti ollut aikuisia ja jopa eläkeläisiä ohjaajina, nuorten vertaisohjaajien idea on leviämässä.

– Rippileirissä keskeistä on myös riittävän pitkä aika ja se, ettei se ole koulumaista. Nuoret itse kuvaavat sitä sanalla hauska. Se on yhdessä elämistä ja siinä oppimista, Porkka tuumii.

Pulkkinen lisää, että rippikoulun käyminen tuo Suomessa myös tiettyjä oikeuksia eli oikeuden kirkkohäihin ja konfirmaation jälkeen myös kummiksi. Myös ehtoolliselle pääsee sen jälkeen itsenäisesti.

Piispainkokous hyväksyi uuden rippikoulusuunnitelman

Rippikoululla menee hyvin, mutta kirkko myös kehittää koko ajan hittituotettaan.

Piispainkokous hyväksyi 5.4. kirkon uuden rippikoulusuunnitelman, jonka nimi on Suuri ihme. Suunnitelma ohjaa ja tukee seurakuntia rippikoulutyössä. Se on laadittu erityisesti ottaen huomioon nuorten ja seurakuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Uusi rippikoulusuunnitelma korostaa nuorten osallisuutta. Nuoret ovat mukana rippikoulun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Myös perheet halutaan entistä laajemmin ottaa mukaan rippikoulun kokonaisuuteen.

Suunnitelman mukaan rippikoulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa nuorten uskoa Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä. Keskeiset oppimissisällöt nousevat toisaalta kirkon katekismuksesta, toisaalta nuorten elämänkysymyksistä. Sisällöistä rakennetaan laajempia teemoja, ja myös nuorille itselleen halutaan antaa mahdollisuus vaikuttaa sekä oppimissisältöihin että niiden käsittelytapoihin.

Suunnitelmassa korostetaan jokaisen nuoren yksilöllisyyttä, johon viittaa rippikoulusuunnitelman nimikin, Suuri ihme. Samalla suunnitelma tuo entistä vahvemmin esiin yhteisöllisyyden, joka nähdään suomalaisen rippikoulun suurena vahvuutena.

Merkittävä muutos aikaisempaan on suunnitelman suositus siitä, että nuoret osallistuvat puoli vuotta kestävän rippikoulujakson aikana ehtoolliselle useampaan otteeseen yhdessä ohjaajiensa kanssa. Ehtoollisen merkitys opitaan nimenomaan käymällä ehtoollisella, ja samalla valmistaudutaan konfirmaatioon.

Rippikoulusuunnitelma tulee voimaan 1.5.2017. Suunnitelman mukaisesti rippikoulut pidetään viimeistään lokakuusta 2018 alkaen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi