Lauttasaaren kirkkoherra: Sisäministeriön ylijohtaja puhui perättömiä kirkkojen hätämajoituksesta
Kirkon, Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin ylläpitämä hätämajoitus jatkuu muun muassa Hermannin diakoniatalolla. Kuva on menneeltä talvelta.

Kirkon, Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin ylläpitämä hätämajoitus jatkuu muun muassa Hermannin diakoniatalolla. Kuva on menneeltä talvelta.

Lauttasaaren kirkkoherra: Sisäministeriön ylijohtaja puhui perättömiä kirkkojen hätämajoituksesta

Ylijohtaja Jorma Vuorio väitti Ilta-Sanomissa, että seurakunnat lopettivat hätämajoituksen, kun paikalle ei tullutkaan turvapaikanhakijoita vaan suomalaisia. Kirkkoherra Juha Rintamäen mukaan väitteessä ei ole perää.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli Ilta-Sanomissa oppositiopuolueiden puheenjohtajia turhan toivon antamisesta turvapaikanhakijoille. Jutussa hän väitti, että paperittomia ei Suomessa juuri ole havaittavissa, vaikka totesikin, että kielteisen turvapaikan saaneiden määrä kasvaa ja laittomasti maassa olevia on enintään kolmetuhatta.

Vuorio nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin. Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja kovalla tohinalla hätämajoitustiloiksi. "Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voinut jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita", Vuorio sanoi Ilta-Sanomille.

Kirkolle yksikään ihminen ei ole itsessään laiton eikä kenenkään auttaminen hädässä ole laitonta.

– Juha Rintamäki

Kirkkojen hätämajoitustoimintaa Helsingissä käynnistämässä olleen Lauttasaaren kirkkoherran, Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan Juha Rintamäen mukaan kommentissa, johon tietysti heti tartuttiin sosiaalisessa mediassa, ovat kaikki faktat kateissa. Rintamäki on siitä tuohtunut, vaikka toivookin tilaisuutta päästä kertomaan ylijohtajalle, mitä kirkko Helsingissä ja sen yhteistyökumppanit todellisuudessa tekevät.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä. Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta, sanoo Rintamäki.

Hätämajoitusta jatketaan kolmessa paikassa

Rintamäen mukaan on surullista, että sisäministeriön ylijohtaja on lausunnollaan lietsomassa vastakkainasettelua. Ensin sisäministeriö teettää kyselyn, jonka kärki on, että polarisaatio on Suomessa lisääntymässä ja väkivaltaisten yhteenottojen uhka on kasvava. Sitten ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansapitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

– Ylijohtaja on tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan. Ovia ei ole laitettu kiinni, vaan Hietaniemessä, Munkkisaaressa ja Hermannissa toiminta jatkuu joka ilta.

Hätämajoituksessa on alusta lähtien ollut mukana kodittomia suomalaisia, liikkuvaa väestöä eli romaneja ja turvapaikanhakijoita. Viime mainitut ovat olleet paitsi majoittumassa, myös itse auttamassa suomalaisia kodittomia nukkumaan yönsä rauhassa.

– Näiden tilojen lisäksi myös Helsingin kirkkojen avaaminen vuorotellen hätämajoitusta varten oli laastariratkaisu akuuttiin hätään. Sillä heräteltiin yhteistä vastuuta osattomista. Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia. Toiminta keskitettiin edellä mainittuihin kolmeen tilaan suomalaisilta kodittomilta saadun palautteen pohjalta. He toivoivat, että paikka ei muuttuisi joka ilta ja myös auttajien kannalta tämä oli helpompaa.

Juuri auttaminen ja lähimmäisestä huolehtiminen edistävät parhaiten yhteiskuntarauhaa. Sitä eivät edistä väärät tiedot.

– Juha Rintamäki

Rintamäen mukaan hätähuuto kuultiin. Helsingin kaupunki lisäsi omia resurssejaan. Toimintaan saatiin mukaan satoja vapaaehtoisia, joita ilman se ei toimisi. Samaan aikaan jatketaan pitkäjänteistä työtä ihmisten auttamiseksi, sillä kodittomuus ja osattomuus ovat monimutkaisia asioita.

– Juuri auttaminen ja lähimmäisestä huolehtiminen edistävät parhaiten yhteiskuntarauhaa. Sitä eivät edistä väärät tiedot, jotka sitten leviävät trolleina eteenpäin. Tässä kaupungissa on monia toimijoita, jotka pyrkivät minimoimaan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksia ja pitämään ihmisarvon kunnioittamista esillä.

Suomalaisia autetaan kirkossa koko ajan

Rintamäki korostaa, että kirkkoon ovat kaikki tervetulleita.

– Sinne ovat tervetulleita myös nämä ylijohtajan mainitsemat laittomat ihmiset. Kirkolle yksikään ihminen ei ole itsessään laiton eikä kenenkään auttaminen hädässä ole laitonta.

Rintamäen mukaan sekään tieto, ettei paperittomia näkyisi missään, ei pidä paikkaansa.

– Kyllä tilanne näkyy jo Helsingin kaduilla. Kaupungilla, Diakonissalaitoksella ja seurakunnilla on katutyöntekijöitä, jotka kertovat, että turvapaikanhakijoiden määrä kadulla on lisääntynyt. Ihmisiä on tullut myös maakunnista tänne, osattomuutta on entistä enemmän.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on Rintamäen mukaan kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Se ei kuitenkaan päädy otsikoihin yhtä herkästi kuin mediaa ja ihmisiä kiinnostavat aiheet eli juuri nyt turvapaikanhakijat.

Harha siitä, ettei kirkko auttaisi suomalaisia, syntyy tästä, mutta myös kirkon omasta perinteestä.

– Kirkon oma synti on ollut se, ettei auttamistyöstä ole haluttu tehdä numeroa. Tällä on haluttu suojella niitä, joita autetaan, mutta heidän tarinoidensa kertominen olisi tärkeää. Se on vaikuttamistyötä, jota pitäisi lisätä myös näiden suomalaisen yhteiskunnan epäkohtien esille nostamisessa. Toivottavasti tämä kulttuuri muuttuu, Rintamäki miettii.

 

Lisäys 24.3. kello 12.45: Juttuun on lisätty tieto, että Juha Rintamäki on Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta: