null Kännyköitä kannattaa käyttää riparilla harkiten, sanoo tutkija – ”Melkeinpä suurempi efekti tulee siitä, ettei älylaitteita käytetä”

Tällä hetkellä Eveliina Ojala toimii resurssiopettajana Peltolan koulussa Vantaalla.

Tällä hetkellä Eveliina Ojala toimii resurssiopettajana Peltolan koulussa Vantaalla.

Kännyköitä kannattaa käyttää riparilla harkiten, sanoo tutkija – ”Melkeinpä suurempi efekti tulee siitä, ettei älylaitteita käytetä”

Somella on tärkeä rooli esimerkiksi riparien viestinnässä ja ryhmätöissä, mutta rippileirillä jatkuva kännykän käyttö voi haitata yhteisöllisyyttä, sanoo väitöstutkija Eveliina Ojala.

Mobiiliteknologia ja sosiaalinen media voivat olla rippikoulussa hyviä apuvälineitä. Isännän rooliin niitä ei kannata päästää, sillä jatkuva yhteys ulkomaailmaan voi haitata leirin yhteisöllisyyttä.

Näin voi tiivistää teologian maisteri Eveliina Ojalan Itä-Suomen yliopistossa tekemän uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvan väitöskirjan keskeisen tutkimustuloksen.

Ojala tutki kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöä rippikouluissa vuosina 2014–2015. Hänen tutkimuskohteenaan oli 22 rippikouluryhmää ja niissä 517 rippikoululaista, yksitoista isosta ja seitsemän rippikoulunopettajaa.

Ojalalla on tutkimustyönsä lisäksi pitkä käytännön kokemus rippikoulutyöstä vuodesta 2007 alkaen. Viimeksi hän oli pappina Vantaan Hakunilan seurakunnan leirillä tänä kesänä.

Eveliina Ojala oli Itä-Suomen yliopistossa mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitettiin muun muassa mobiilissa toimiva riparipassisovellus.

Eveliina Ojala oli Itä-Suomen yliopistossa mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitettiin muun muassa mobiilissa toimiva riparipassisovellus.

Lyhyessä ajassa moni asia on muuttunut

Muutaman viime vuoden aikana moni asia on mennyt hurjasti eteenpäin, ja takana on koronakevät ja -kesä. Silti Eveliina Ojala katsoo, että hänen tutkimuksensa tärkeimmät tulokset eivät ole vanhentuneet.

– Koronan vuoksi rippikoulun etukäteistapaamisia ja seurakuntaan tutustumista jouduttiin tänä vuonna toteuttamaan etänä. Sosiaalisen median rooli korostui. Ilman kesän leirijaksoa nuorten rippikoulukokemus olisi kuitenkin jäänyt vajaaksi. Onneksi leirit pystyttiin pääosin järjestämään, Ojala sanoo.

Ojala kertoo ajattelleensa ennen tutkimustyötään hieman sinisilmäisesti enemmän mobiiliteknologian tuomia mahdollisuuksia kuin sen haittapuolia. Hän oli väitöskirjaansa aloittaessaan mukana Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa, jossa kehitettiin mobiilissa toimiva riparipassisovellus ja kaksi peliä rippikoulujen käyttöön.

Vaarana on, että tämä ainutlaatuinen yhteyden kokemus kärsii, jos leirillä ollaan koko ajan kännykän kautta yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan.

Tuolloin elettiin aikaa jolloin kaikilla leiriläisillä ei ollut puhelimessaan vielä edes wifi-yhteyttä. Joissakin rippikouluissa kokeiltiin ensimmäisiä videoyhteyksiä, toisissa kännyköitä käytettiin tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekemiseen.

Vaikka teknologia on mennyt todella paljon eteenpäin ja esimerkiksi whatsapp-ryhmät ovat nykyään itsestäänselvyyksiä, rippikoulujen suurin digi-huuma vaikuttaa haihtuneen. Ojalan mukaan niin on hyvä.

– Nuoret käyttävät puhelimia omassa arjessaan ja koulussa jatkuvasti, joten mobiiliteknologia ei tuo nuorille rippikoulussa mitään erityisiä wow-efektejä. Melkeinpä suurempi efekti tulee siitä, ettei älylaitteita käytetä, ellei niistä tuleva lisäarvo ole oikeasti merkittävä, Ojala sanoo.

Some ei ole kaikille yhtä turvallinen

Älylaitteista on rippikoulussa hyötyä tiedon hankinnassa, ja kännykän kautta voi tutustua vaikkapa messuun toisessa maassa. Videot, valokuvat ja sosiaalisen median alustat voivat olla avuksi leirin ryhmätöissä ja etätehtävissä. Ennen kaikkea leirin omia sosiaalisen median ryhmiä kannattaa käyttää tiedon jakamiseen.

Somekanavissa työskennellessä kannattaa Eveliina Ojalan mukaan olla mieluummin varovainen kuin yltiöpäinen.

Ei kännyköitä tarvitse jättää kotiin, vaan sopia yhdessä nuorten kanssa, miten niitä käytetään.

– Some ei aina ole kaikille yhtä turvallinen alusta toimia, sillä osalla nuorista voi olla esimerkiksi siihen liittyviä kiusaamiskokemuksia. Tämä on otettava huomioon, jotta rippikoulu olisi turvallinen tila kaikille osallistujille. Kaikki nuoret eivät myöskään ole diginatiiveja, vaan nuorten osaamisessa ja halussa käyttää mobiililaitteita on eroja. Ohjaajan on rippikoulua suunnitellessaan hyvä kysyä nuorilta, mitä välineitä he tuntevat, ja käyttää niitä, Ojala sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Ojala havaitsi, että mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö rippikouluryhmän jäsenten välillä ei herättänyt nuorissa suurta kiinnostusta. Se ei myöskään näyttänyt vahvistavan heidän kokemustaan yhteenkuuluvuudesta. Tämä johtui siitä, että nuoret käyttävät kännyköitä ennen kaikkea yhteydenpitoon ystäviensä ja muiden läheistensä kanssa.

– Nuorten elämässä kännykkä on kädenjatke, jonka kautta ollaan yhteydessä kavereihin ja seurataan asioita, sanoo Eveliina Ojala.

– Nuorten elämässä kännykkä on kädenjatke, jonka kautta ollaan yhteydessä kavereihin ja seurataan asioita, sanoo Eveliina Ojala.

Rippileirissä ollaan irti arjesta

Rippileireillä kännyköitä kannattaa Ojalan mukaan käyttää rajatusti, jotta ei hukattaisi sitä, mikä suomalaisessa rippikoulussa on erityistä. Hänen mukaansa noin viikon kestävästä leiristä muodostuu oma tilansa, jossa nuori voi irrottautua tavallisesta arjesta, kokea uudenlaista yhteisöllisyyttä ja usein myös löytää uusia kavereita. Osalle nuorista rippileiri on paikka, jossa ollaan ensi kertaa pitempi aika poissa kotoa.

– Vaarana on, että tämä ainutlaatuinen yhteyden kokemus kärsii, jos leirillä ollaan koko ajan kännykän kautta yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin kännykkää opetuksessa käyttää.

– Nuorten kanssa on hyvä päättää yhdessä, voisiko kännykkä olla parkissa myös osan vapaa-ajasta. Jos nuoret haluavat, että leiristä syntyy ainutlaatuinen kokemus, tarvitaan yhdessäoloa ja yhteistä tekemistä toisten kanssa, Ojala sanoo.

Millään leirillä, jolla Ojala on ollut, kännyköitä ei ole jätetty kokonaan pois.

– Puhelin on tärkeä meille aikuisillekin. Nuorten elämässä se on kädenjatke, jonka kautta ollaan yhteydessä kavereihin ja seurataan asioita. Ei kännyköitä tarvitse jättää kotiin, vaan sopia yhdessä nuorten kanssa, miten niitä käytetään.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi