null ”Kun kerroimme, että leirit järjestetään, palaute oli, että ihanaa!” – Kesän rippileirit olivat menestys, mutta miksi nuoret eroavat kirkosta muutaman vuoden päästä?

Ajankohtaista

”Kun kerroimme, että leirit järjestetään, palaute oli, että ihanaa!” – Kesän rippileirit olivat menestys, mutta miksi nuoret eroavat kirkosta muutaman vuoden päästä?

Ensi vuoden ripareille ilmoittaudutaan nyt. Tänä vuonna myös isoskoulutus vetää nuoria jopa enemmän kuin viime vuonna

Tämän kesän rippileireissä oli jotain erityistä, kertoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä.

– Perheet ymmärsivät, että rippileirin toteutuminen ei ollut itsestään selvää. He tajusivat, että seurakunnat satsasivat leireihin paljon, hän sanoo.

Vielä keväällä oli epävarmaa, voidaanko koronapandemian aikana järjestää rippileirejä. Lopulta valtaosa leireistä päätettiin toteuttaa erityisjärjestelyin – ja hyvä niin.

– Nuorten itsearviointikyselyissä näkyy, että rippileirien merkitys on valtava, Hirsto sanoo.

Hän kertoo, että kyselytutkimusten mukaan nimenomaan leirimuotoinen rippikoulu vaikuttaa myönteisesti nuorten sitoutumiseen kirkkoon ja asenteisiin kristinuskoa kohtaan.

– Leirijakson merkitys näkyy kaikissa kysymyksissä. Päivärippikoulujen kohdalla samanlaista vaikutusta ei ole.

Koko Suomessa vain yhdellä rippileirillä on kesän aikana ilmennyt koronavirustartunta. Kyseinen Lohjalla järjestetty leiri keskeytettiin.

Osalla nuorista on ennakkoluuloja kristinuskoa kohtaan – ”Mutta kenelläpä meistä ei olisi”

Helsingin seurakunta­yhtymän nuoriso- ja rippikoulutyön pastori Ilmari Syrjälä kertoo, että iso osa nuorista väsyi kevään aikana digitaalisiin etätapaamisiin.

– Kasvokkaisten tapaamisten merkitys oli tänä kesänä erityisen suuri, oli kyse sitten leiri- tai kaupunkirippikoulusta, Syrjälä sanoo.

Helsingin seurakunnat siirsivät kevään ja alkukesän rippileirejä syksyyn, ja toistakymmentä leiriä on vielä pitämättä. Monien rippikoululaisten itsearviointikyselyt ovat vielä täyttämättä, mutta alustavien tulosten mukaan nuoret näyttävät jälleen kerran olleen tyytyväisiä ripareihin.

Syrjälän mukaan osalla nuorista on ennakkoluuloja kirkkoa tai kristinuskoa kohtaan.

– Mutta kenelläpä meistä ei olisi. Välillä kirkon julkisuuskuva on niin hörhö, että positiiviset jutut jäävät varjoon, Syrjälä toteaa.

– Ripareiden työntekijät eivät kuitenkaan myy omaa agendaansa tehotykityksellä, vaan hengellinen kasvu tapahtuu nuorten ehdoilla.

Moni nuori yllättyy, kun saa riparilla hengellisiä kokemuksia

Kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntayhtymästä toteaa, että nuorten odotukset riparia kohtaan eivät useinkaan liity uskontoon.

– Mutta moni nuori yllättyy, kun saakin riparilla hengellisiä kokemuksia. Palautteessa sanotaan usein, että esimerkiksi iltahartaudet ja yhdessä hiljaa oleminen koskettivat. Nuori ei osaa kaivata tällaisia asioita, mutta ne täyttävätkin hänessä jonkin tarpeen, Sotamaa kertoo.

Hänen mukaansa nuoret odottivat leirejä tänä vuonna erityisesti, koska olivat olleet kevään etäopetuksessa koulusta.

– Kun kerroimme, että leirit järjestetään, palaute oli, että ihanaa.

Sotamaa painottaa, että ripareita kehitetään jatkuvasti. Joka vuosi mietitään, mitä voisi tehdä vielä paremmin. Jos riparilla ei olisi hyvä olla, näin valtava osuus 15-vuotiaista tuskin tulisi leireille.

– Puskaradio on parasta markkinointiviestintää, Sotamaa sanoo.

Vantaallakin on vielä muutama tämän kesän rippileiri pitämättä. Koronapandemia on otettu huomioon leirien lisäksi konfirmaatiotilaisuuksissa, jotka on pidetty pienemmällä porukalla tai yksityisesti.

15-vuotiaat rakastavat ripareita ja 16-vuotiaat tulevat innolla isosiksi. Mistä sitten johtuu, että niin moni parikymppinen eroaa kirkosta?

Se onkin hyvä kysymys. Sotamaa pohtii, että ripari-iässä monella nuorella on hyvä ja tiivis yhteys kotiseurakuntaansa. Kun riparivaihe on ohi, yhteys usein katkeaa.

– Sen sijaan nuori aikuinen näkee kirkon, joka on suvaitsematon, byrokraattinen ja riitelevä, Sotamaa selittää.

Hän toteaa myös, että monella nuorella ei ole esimerkkiä siitä, minkälaista on olla aikuinen kristitty.

– Jos malli on äiti Teresa, matka on aika pitkä.

Isoskoulutus vetää väkeä jopa enemmän kuin viime vuonna

Koronapandemia ei näytä vähentäneen rippileiriläisten määrää pääkaupunkiseudulla. Kaikissa kolmessa kaupungissa myös isosuudesta kiinnostuneita nuoria on vähintään yhtä paljon kuin edellisvuonna.

– Monessa Espoon seurakunnassa isoskoulutukseen on ilmoittautunut enemmän nuoria kuin pitkään aikaan, kertoo Johanna Hirsto.

– Veikkaan, että kiinnostus isostoimintaa kohtaan johtuu tarpeesta olla toisten nuorten kanssa. Korona-aikana turvalliselle yhteen tulemiselle on tarvetta. Ja tietenkin se kertoo myös onnistuneista rippikouluista.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.