Keittiömestari Janne Luoma (oik.) antoi edellisen päivän hävikkiruoan eli maa-artisokkakeiton Stadin safkan logistiikkakoordinaattori Mikko Kotavuolle. Kotavuo toi samalla Dylan Corner -ravintolaan tyhjän kylmälaatikon, johon seuraavan päivän hävikit pakataan.
Stadin safka pelastaa lounaan jämät – ruoka-apuna on kuljetettu ainekset lähes 64 000 annokseen parin vuoden aikana
Lounaslinjastoilta jäävän hävikin kuljettaminen ruoka-apua tarvitseville on tärkeää, sillä hävikkiruoan ylijäämä on vähentynyt. ”Olisi silkkaa hulluutta heittää syömäkelpoista ruokaa biojätteeseen”, sanoo Dylan Cornerin keittiömestari Janne Luoma. Hän lahjoittaa ruokaa Stadin safkan kautta joka viikko.
Kun moni vielä hiihtolomaviikolla nukkuu, Mikko Kotavuo ajelee Stadin safkan kylmälaittein varustetulla autolla ympäri Helsinkiä.
Kymmeneltä on vuorossa pysähdys Kuortaneenkadulla Dylan Cornerin keittiössä, jossa keittiömestari Janne Luoma antaa mukaan edellispäivän lounaan jälkeen jäähdytetyn maa-artisokkakeiton auton kyytiin.
Kotavuo jättää ravintolaan tyhjän mustan styroksilaatikon uutta hävikkierää varten.
Tällä hetkellä Stadin safka noutaa ruokaa kaikkiaan 15 linjastolta, joista kymmenen on oppilaitoksissa ja loput viisi Soupster Familyn lounasravintoloissa, joihin Dylan Cornerkin kuuluu.
Stadin safkan logistiikkakoordinaattorit Mikko Kotavuo (vas.) ja Emppu Säyriö purkavat aamulla noudetut hävikkiruoat ja -tarvikkeet Stadin safkan terminaaliin, jossa ne lajitellaan eteenpäin asiakkaille vietäviksi.
Luoma: Maanantai ja perjantai ovat etätyöaikana hankalimmat päivät arvioida lounaan menekkiä
Stadin safka on kaupungin ja seurakuntayhtymän toimintaa. Se koordinoi ruoka-aputoimijoiden verkostoa, joka puolestaan jakaa ruoka-apua helsinkiläisille annoksina, ruokakasseina ja välipaloina.
– Olisi silkkaa hulluutta heittää syömäkelpoista ruokaa biojätteeseen, sanoo keittiömestari Janne Luoma Dylan Cornerista.
– Stadin safka organisoi lahjoittamisen hyvin, astiat ja kuljetukset tulevat heiltä. Meiltä ei ole iso vaiva pakata ja jäähdyttää ruokia.
Luoma kertoo, että maanantai ja perjantai ovat etätyöaikana hankalimmat päivät arvioida lounaan menekkiä.
– Jos lounaalla käykin parisataa vähemmän kuin mihin varauduimme, puhutaan kymmenistä kiloista ruokaa. Eniten lahjoitettavaksi jää keittoja, perunoita ja riisiä sekä proteiineja.
Kaikki täältä ja muualta lahjoitettu linjastoruoka ajetaan ensin Tapulikaupunkiin Stadin safkan isolle ruokavarastolle, jossa eri ruokalajit lajitellaan yhteensopiviksi kokonaisuuksiksi. Eli jos jostain jää kastiketta ja toisesta paikasta riisiä tai perunaa, nämä yhdistellään. Lahjoituksena saatavan hävikkiruuan määrä Helsingin seudulla on vähentynyt, mikä on ympäristön kannalta tietysti hieno asia.
Tähän vaikuttaa, että kaupat ovat tehostaneet logistiikkaansa ja se, että ihmiset ostavat alelaputettuja elintarvikkeita aiempaa enemmän. Koska lahjoituksena saadun hävikkiruuan määrä on laskenut ja kasseihin pantavaa on vähemmän, ruoka-apua jo viiden vuoden ajan järjestänyt Stadin safka on kehitellyt toimintatapoja ravintoloiden ja ruokaloiden ylijäämäruoan hyödyntämiseksi Helsingissä.
Logistiikkakoordinaattori Tony Lahtinen mittaa aamulla noudettujen, lounaslinjastoilta yli jääneiden hävikkiruokien lämpötilan ja samalla punnitsee määrän Stadin safkan terminaalissa. Lämpötilan täytyy olla alle yhdeksän astetta, jotta kylmäketju on kunnossa. Lahtinen myös kirjaa ruokien tiedot jakolistaan, minkä perusteella ne toimitetaan eteenpäin.
Ravintoloiden ruokahävikin lahjoittamista alettiin pilotoida Food waste ecosystem -hankkeen kanssa maaliskuussa 2024 ja vakituiseksi toiminnaksi linjastohävikin kerääminen muuttui tammikuussa 2025. Säännöllisesti linjastohävikkiruokaa vastaanottavia paikkoja ovat nuorten aikuisten päihteetön kohtaamispaikka Tsänssi Helsingin Hämeentiellä ja Itiksen Symppis, joka puolestaan tarjoaa terveys- ja sosiaalineuvontaa päihdeasiakkaille.
Ihmiset hakevat ruoka-apua, kun taloudellinen tilanne on heikko
Kerran viikossa hävikkiruoka-auto ajaa Pihlajamäen yhteisötalolle. Tänne ei kuljeteta linjastohävikkiä vaan kaupoista ja teollisuudesta saatuja välipalaksi sopivia tuotteita. Stadin yhteisötalot ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joiden tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja hyvinvointia sekä ehkäistä yksinäisyyttä.
Stadin safkan auto käy kerran viikossa tuomassa tänne Pihlajamäen yhteisötalolle hävikkielintarvikkeita, joista tehdään välipaloja. Lounaslinjastoilta jäävää ruokaa viedään muun muassa Tsänssiin Hämeentiellä ja Itiksen Symppikseen.
Tällä kertaa yhteisökoordinaattori Satu Punju saa purettavakseen esimerkiksi jugurttia ja keksejä.
– Järjestämme avointa olohuonetoimintaa ja käytämme saatuja ruokia pienissä tarjoiluissa. On joka kerta yllätys, mitä tarvikkeita tulee. Jos tulee hiutaleita, keitetään puuro, jos tulee leipää, voidellaan sitä tarjolle kahvin ja teen kanssa. Välillä saadaan tarjolle keksiä, karkkia, popcorniakin.
– Osa kävijöistämme on tullessaan syönyt huonosti ja tällöin on hyvä, että tarjottava nostaa verensokeria, hän sanoo.
– Välipalan ääreen kokoontuminen auttaa myös yhteisöllisyyden rakentajana.
Stadin yhteisötalo Pihlajamäkeen on juuri tuotu hävikkiruokatoimitus ja yhteisökoordinaattori Satu Punju purkaa saatuja tuotteita jääkaappiin.
Ihmiset hakevat ruoka-apua yleensä silloin, kun heidän taloudellinen tilanteensa on heikko. Osa turvautuu siihen harvoin, osalle ruoka-avusta on tullut pysyvä osa niukkaa toimeentuloa. Vuonna 2024 linjastohävikin osuus ruoka-avuksi toimitetusta hävikistä oli 1 prosenttia, ja vuonna 2025 sen osuus oli 3 prosenttia.
– Vaikka linjastohävikki on prosentuaalisesti pieni osa logistiikkaamme, on sen arvo suurempi kuin miltä kiloina ja lukuina näyttää, asiakkuusvastaava Tiina Haukijärvi Stadin safkasta sanoo.
– Vuonna 2024 välitimme linjastohävikkiä 8 500 kiloa ja viime vuonna välittämämme linjastohävikin määrä oli jo 17 000 kiloa. Tämä tarkoittaa parissa vuodessa yhteensä 63 750 yksittäistä ruoka-annosta.
Stadin safkan logistiikkakeskuksessa Tapulikaupungissa on varastoituna paljon muun muassa kuiva-aineita.
Neljä miljoonaa kiloa hävikkiruokaa
Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen Stadin safka on toiminut vuodesta 2021. Se on siitä lähtien toimittanut lähes neljä miljoonaa kiloa hävikkiruokaa ruoka-aputoimijoiden kautta.
Stadin safka -verkostoon kuuluu 77 ruoka-aputoimijaa. Hävikkiruokaa lahjoittaa yli 70 kauppaa, tukkua, ravintolaa ja teollisuuden toimijaa. Stadin safkan organisoimasta hävikkiruoasta tarjoillaan joka kuukausi noin 19 000 ateriaa, 16 000 ruokakassia ja 14 000 välipalaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Stadin safkan päällikkö Anni Heinälä ruoka-avusta ja ruokahävikistä: Hyvinvointivaltiossa ei pitäisi olla kumpaakaan
AjankohtaistaHävikkiruuan määrä on vähentynyt, mutta ruoka-apua tarvitsee entistä useampi.
