Helsingin hävikkiruokaterminaali aloittaa toimintansa Tapulikaupungissa – yhteistyöverkosto sai nimen Stadin safka
Hävikkiterminaaliin ei tule omaa ruokajakoa, vaan se jakaa ruoan eteenpäin kymmenille ruoka-aputoimijoille.
Helsingin uusi hävikkiruokaterminaali aloittaa toimintansa vaiheittain joulukuussa. Tapulikaupungissa Puistolan aseman lähellä sijaitseva terminaali on osa Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän Stadin safka -yhteistyötä, joka keskittyy ruoka-aputoiminnan kehittämiseen eri toimijoiden kanssa.
Hävikkiruokaterminaali hyödyntää kaupunkilaisten hyväksi ruokaa, joka muuten menisi hukkaan. Terminaaliin ei tule omaa ruokajakoa, eli hävikkiruokaa ei jaeta terminaalista ihmisille suoraan.
Hävikkiruoka saadaan terminaaliin lahjoituksina muun muassa kaupoista, tukuista ja elintarvike-tehtaista. Terminaalissa lahjoitettu ruoka lajitellaan ja välivarastoidaan.
Suurimmilla eli Myllypurolla ja Hurstilla ovat jo omat vakiintuneet ruuan toimittajansa ja entuudestaan hyvin toimiva logistiikka.
Ruoka kuljetetaan terminaalista helsinkiläisille ruoka-aputoimijoille, jotka tarjoavat sen ihmisille muun muassa ruokakasseina, yhteisölounaina ja välipaloina. Laajassa verkostossa on mukana järjestöjä, seurakuntia ja kaupungin toimipisteitä.
– Aloitamme terminaalin toiminnan vaiheittain tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Alkuvaiheessa toiminta käynnistetään jo pilotointivaiheessa mukana olleiden lahjoittajien ja ruoka-aputoimijoiden kanssa. Ensi vuonna laajennamme toimintaa ja otamme mukaan uusia lahjoittajia ja ruoka-apua tarjoavia toimijoita, projektipäällikkö Anni Heinälä Helsingin kaupungilta kertoo.
Mukana on jo kymmeniä lahjoittajia ja ruoka-aputoimijoita
Pilottivaiheessa toiminnassa on Anni Heinälän mukaan mukana noin 30 hävikkiruoan lahjoittajaa ja sama määrä ruoka-aputoimijoita. Kapasiteettia terminaalissa riittää paljon isompaankin määrään. Käytössä on nyt kaksi kylmäkuljetuksiin soveltuvaa pakettiautoa. Niitäkin hankitaan lisää, kun toiminta laajenee.
– Hävikkiterminaali on toiminnan ydin, helppo nähdä ja konkreettinen asia hahmottaa. Tarkoitus on, että sinne tuotava ruoka lajitellaan, ruuan laatu tarkistetaan ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti eteenpäin, Heinälä sanoo.
Hävikkiterminaalista toimitetaan ruokaa pienille ja keskisuurille toimijoille. Suurimmilla eli Myllypurolla ja Hurstilla ovat jo omat vakiintuneet ruuan toimittajansa ja entuudestaan hyvin toimiva logistiikka. Niiden kanssa tehdään Heinälän mukaan hyvää yhteistyötä ja niiltä on saatu myös arvokasta kokemustaa ruoka-apuverkoston kehittämiseen.
Nimi Stadin safka ideoitiin ruoka-avun kehittämisverkostossa. Ensin keksittiin erilaisia nimivaihtoehtoja ja sitten niistä äänestettiin. Helsinkiin hyvin sopiva Stadin safka sai eniten ääniä. Toimintatapa on Heinälän mukaan helsinkiläinen, vaikka vertailupohjana ja mallina on käytetty Vantaan vastaavaa Yhteinen pöytä verkostoa terminaaleineen.
Kun toiminta pyörii täysillä, työllistettyjä on noin viisitoista.
– Anni Heinilä
Heinälän mukaan Stadin safkan tavoitteena on kehittää monimuotoista ruoka-apua, joka on samalla enemmän kuin ruoka-apua. Ruokajakelun tai yhteisöllisen ruokailun lisäksi tarjolla on palveluneuvontaa, keskusteluapua ja yhteisöllistä tekemistä.
Stadin safkaan tulee seitsemän Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntien päätoimista työntekijää. Tässä luvussa ovat mukana hankkeen yhteyteen siirtyvät kaupungin ruoka-avun sosiaaliohjaajat. Lisäksi Stadin Safka työllistää palkkatuen tai muiden tukityöllistämisen muotojen kautta varastonhoitajia ja autonkuljettajia.
– Kun toiminta pyörii täysillä, työllistettyjä on noin viisitoista, Heinälä arvioi.
Hanke muuttuu vakituiseksi toimintamalliksi
Hävikkiterminaalin perustaminen on osa Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistä ruoka-avun kehittämishanketta. Vuoden 2021 alusta toiminta jatkuu vakituisena toimintana Stadin safka -nimen alla.
Stadin safka tukee helsinkiläisiä ruoka-aputoimijoita niiden toiminnan kehittämisessä.
– On todella hienoa, että uuden terminaalin myötä hävikkiruoka saadaan paremmin käyttöön ja sitä tarvitseville. Olemme jo pidemmän aikaa valmistelleet tätä yhdessä ruoka-aputoimijoiden kanssa. Uudistuksesta hyötyvät niin useat ruoka-avun toimijat kuin ennen kaikkea ne kaupunkilaiset, jotka tarvitsevat ruoka-apua. Korona-ajan epävarmuudessa ruoka-avun merkitys on vain korostunut, sanoo Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.
Hävikki- ja ylijäämäruoan hyödyntäminen on myös osa Helsingin kaupungin jakamis- ja kiertotalouden edistämisen tavoitteita. Keskitetty hävikkilogistiikka vähentää myös hävikkiruuan varastoinnista ja kuljetuksista syntyviä päästöjä. Näiden vuoksi hävikkiruokaterminaali kytkeytyy myös Hiili-neutraali Helsinki 2035 -päästövähennystavoitteeseen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jaettavasta hävikkiruoasta on jo pula, samalla ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa: ”Hyvin säilyvistä kuivatuotteista ja proteiinista on pulaa”
AjankohtaistaHintojen nousu alkaa näkyä elintarviketuotannossa, kaupoissa, hävikkiterminaaleissa ja siinä, kuinka paljon rahaa ruokaan ihmisillä on käytettävissä.