Joka arkipäivä Stadin safkasta lähtee tuhansia kiloja hävikkiruokaa jakopaikkoihin. Kuljetuksen työnjohtaja Matti Pettersson (vas.) ja pakettiauton kuljettaja Jari Räihä lastaavat pakettiautoa.
Stadin safkan päällikkö Anni Heinälä ruoka-avusta ja ruokahävikistä: Hyvinvointivaltiossa ei pitäisi olla kumpaakaan
Hävikkiruuan määrä on vähentynyt, mutta ruoka-apua tarvitsee entistä useampi.
Myllypuron elintarvikeapu ry harvensi marraskuussa jakopäiviä, koska lahjoitettua hävikkiruokaa on saatu jaettavaksi niukemmin. Liikuntamyllyssä jaetaan ruoka-apua nyt tiistai- ja perjantaiaamuisin, kun pitkään jakopäiviä oli viikossa kolme.
Ruokajaon toiminnanjohtaja Sinikka Backman on huolissaan ruuan riittävyydestä.
– Toisinaan jaettavaa ruokaa on melko vähän. Samaan aikaan avunhakijoiden määrä kasvaa. Meillä on 1000–1300 kävijää jakopäivässä. Välillä kävijöitä oli alle tuhat.
Sekä hävikkiruuan määrä että kävijöiden määrä vaihtelevat suuresti päivästä toiseen. Yleisesti ottaen kuitenkin kaikenlaisen ruuan määrä on vähentynyt, olipa kyse kuivatavarasta, eineksistä tai hedelmistä ja vihanneksista.
– Näistä ei voi laittaa ateriaa. Varsin vähän saamme sitä, mistä ruokaa pitäisi laittaa, eli esimerkiksi lihatuotteita. Mutta tämähän on hätäapua ja perustuu hävikkiruokaan, Backman muistuttaa.
Ruokajonosta saa apukassin eikä omaa tilannettaan tarvitse selvittää kenellekään. Mutta muutakin apua on saatavilla, jos hakija itse haluaa. Helsingin kaupungin jalkautuva sosiaaliohjaaja on tavattavissa ruokajakelussa, ja hän voi neuvoa ja opastaa eteenpäin monenlaisissa ongelmissa. Sinikka Backman kiittelee sosiaaliohjaajan panosta, joka on hänestä elintärkeä ruoka-avun toiminnassa.
Myllypuron elintarvikeapu saa rahoituksen Helsingin kaupungilta. Yhdistyksellä on käytössään kolme pakettiautoa, joilla ruoka haetaan sopimuslahjoittajilta. Vapaaehtoisia on listoilla 17, ja palkkatuella tai muuten palkattuna on 8 työntekijää.
Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman ja kiertävä sosiaaliohjaaja Markus Honkonen kuvattiin Liikuntamyllyssä huhtikuussa 2022. Kuva: Esko Jämsä
Useita tonneja ruokaa päivässä
Helsingissä on noin 75 sellaista pientä ja keskisuurta ruoka-aputoimijaa, joille hävikkiruokaa toimittaa kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteinen hävikkiruokaterminaali Stadin safka. Se sijaitsee Tapulikaupungissa.
– Lahjoitetut lihatuotteet menevät käyttöön samana päivänä, sanoo Stadin safkan ruoka-aputoiminnan päällikkö Anni Heinälä. Lihatuotteet ovat kysyttyjä, ja niillä on myös suurin hiilijalanjälki, joten on erityisen tarpeellista hyödyntää ne.
– Lokakuussa toimitimme ruoka-apupaikkoihin noin 73 000 kiloa hävikkiruokaa. Päivätasolla määrä vaihtelee 3 000–4 000 kilon välillä, kertoo Stadin safkan ruoka-aputoiminnan päällikkö Anni Heinälä.
Hänen näppituntumansa on, että tänä vuonna kaupat, tehtaat ja tukut ovat lahjoittaneet Stadin safkalle hävikkiruokaa 5–10 prosenttia viimevuotista vähemmän. Lihaa on tullut aina melko niukasti. Hedelmät ja vihannekset sekä leipä ovat isoimmat tuoteryhmät. Maitotuotteita on tullut hieman vähemmän kuin aiemmin.
– Lihatuotteet ovat kysyttyjä ja kalliita tuotteita. Niillä on myös suurin hiilijalanjälki. Siksi niiden pelastaminen ja hyödyntäminen on ilmastonäkökulmastakin erittäin tarpeellista. Jopa yksi tai kaksi jauhelihapakettia kannattaa hakea autolla jatkokäyttöön.
Stadin safkan lajittelupisteellä työskentelee Mika Lindberg.
Yhteisöruokailuja ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja
Anni Heinälän mukaan valtaosa Stadin safkan verkoston toimijoista on pieniä ruoka-apupaikkoja, joissa hävikkiruokaa käytetään välipaloihin, kokkaamiseen tai pienimuotoiseen ruokajakoon. Noin kolmannes on evankelis-luterilaisten seurakuntien paikkoja. Mukana on myös nuorisotyön toimijoita, asunnottomien ja päihteiden käyttäjien päiväkeskuksia ja erilaisia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Stadin safka vie hävikkiruokaa myös seurakuntien Waste&Feast-ravintoloihin.
Kuva ruokakassin jonottajista ei siis enää kerro kaikkea ruoka-avusta. Yhteisöruokailuja järjestetään paljon.
– Monilla on tarve tavata ihmisiä, ja sosiaalinen puoli voi olla yhtä tärkeä kuin ravinto, Anni Heinälä näkee.
Yksi syy hävikkiruuan vähenemiseen on se, että kaupat ovat parantaneet toimintaansa monin tavoin hävikkiongelman poistamiseksi. Ja toisaalta, ruuan hinnan noustua ihmiset ostavat enemmän punalaputettuja tuotteita ja hyvikkilaatikoiden pian vanhenevia hedelmiä ja vihanneksia alennuksella.
– Ruoka-avun ja hävikin kytköstä on arvosteltu. Eihän kumpaakaan asiaa pitäisi olla hyvinvointivaltiossa! Molemmat pitäisi saada ratkaistua, Anni Heinälä sanoo.
Petteri Orpon hallituksen säästöohjelma kuitenkin leikkaa sosiaaliturvaa, mikä Heinälän mukaan ajaa lisää ihmisiä ruoka-avun piiriin. Samalla hallitus lisää ruoka-avun rahoitusta.
– Ruoka-apua ei voi tarkastella muusta yhteiskunnasta irrallisena. Sen on tarkoitus olla akuuttiapua tai täydentävää. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei kuuluisi olla tilannetta, jossa eletään ruoka-avun varassa – vaikka osalla näin onkin.
Jakeluautojen kyytiin lähtee runsaasti vihanneksia.
Herttoniemen seurakunta tukee Myllypuron ruoka-apua
Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminta on alkanut Herttoniemen seurakunnan ruokapankista 1990-luvulla. Ruoka-aputoiminnan laajuuden vuoksi sitä varten perustettiin yhdistys, jonka puheenjohtajana toimii nyt kirkkoherra Minnamari Helaseppä.
– Kaikki työntekijämme ovat olleet jotenkin mukana Myllypuron ruoka-avussa. Yksi nuorisotyöntekijä työskentelee siellä päivän viikossa. Me kanavoimme seurakuntayhtymän tuen ruoka-avun toimintaan muun muassa työpanoksen, hankintojen sekä autojen korjaus- ja huoltokulujen kautta, kertoo Helaseppä.
Myllypuron ruoka-avun koko budjetti tänä vuonna on 230 000 euroa. Päätös seuraavan vuoden rahoituksesta tulee kaupungilta vasta joulukuussa, mikä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua.
– Kaikki me toivomme, että ruoka-apua ei tarvitsisi järjestää ollenkaan. Tämä on aloitettu 1990-luvun laman aikana väliaikaisena avustuksena, ja se pyörii edelleen. On järkyttävää, että yhteiskunnan tuet eivät riitä, Helaseppä toteaa.
Lisätietoa: ruoka-apu.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jaettavasta hävikkiruoasta on jo pula, samalla ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa: ”Hyvin säilyvistä kuivatuotteista ja proteiinista on pulaa”
AjankohtaistaHintojen nousu alkaa näkyä elintarviketuotannossa, kaupoissa, hävikkiterminaaleissa ja siinä, kuinka paljon rahaa ruokaan ihmisillä on käytettävissä.
