Stadin safkan hävikkiterminaali kuuluu laajaan verkostoon, jossa on 55 ruoka-avun jakajaa ja viitisenkymmentä lahjoittajaa: kauppoja, tukkuja ja tehtaita.
Ylen MOT sai pääkaupunkiseudun ruoka-aputoimijat hämmentymään – Luotettavuus, tasapuolisuus, läpinäkyvyys ja turvallisuus ovat vastuullisen toiminnan ydin
Vantaan Yhteisen pöydän palveluesimiehen Hanna Kuisma ja Stadin Safkan johtajan Anni Heinälän mukaan tärkeintä ei ole ruuan haaliminen, vaan laatu ja ihmisten kohtaaminen.
Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelmassa käsiteltiin maanantaina ruoka-apua tavalla, joka sai monet ruoka-aputoimijat hämmästymään. Ohjelmassa keskeisessä roolissa oli Mäntsälän hävikkiterminaali, joka on lähellä paikallista helluntaiseurakuntaa. Tämän lisäksi kuvattiin ruoka-avun jakoa muutamassa paikassa ja kerrottiin muun muassa siitä, että rukoilemalla oli päässyt jonon ohi.
Ohjelma paljasti aitoja epäkohtia joissakin toimijoissa. Samalla se on herättänyt huolta siitä, leimaako tämä koko laajaa ruoka-aputoimijoiden joukkoa.
Myös ruoka-apua toimittavat yritykset haluavat pitää kiinni siitä, että niiden hyväntekeväisyyteen tarkoittama ruoka jaetaan tasapuolisesti ja elintarviketurvallisuudesta tinkimättä tarvitseville. MOT:n mukaan näin ei näytä aina tapahtuvan, vaan toiminnasta syntyi sekava kuva. Ruoan varastoinnissa oli puutteita, ja Mäntsälään tuli ruokaa niin paljon, että osa päätyi Baltian maihin. Siellä ruoka ei ollutkaan enää tarvitseville ilmaista.
Ohjelmassa vilahtivat myös niin Myllypuron elintarvikeavun ruokajono kuin Vantaan kaupungin ja seurakuntien rahoittaman Yhteinen pöytä -verkoston hävikkiterminaali. Niiden toimintaa ei ohjelmassa sen enempää esitelty, vaikka ne toimivat aivan toisella tavalla kuin Mäntsälässä näytettiin toimittavan.
Kirkko ja kaupunki kysyi Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuismalta, Helsingin kaupungin ja seurakuntien Stadin safkan hävikkiterminaalin johtajalta Anni Heinälältä ja Arla Oy:n Suomen jakelupäällikkö Veli-Tapani Perälältä, mitä ajatuksia ohjelma heissä herätti ja miten toiminta pääkaupunkiseudulla eroaa ohjelmassa kuvatusta toimintatavasta.
Yhteisön pöydän hävikkiterminaalissa Vantaalla ruokaa säilytetään oikeissa lämpötiloissa, pakataan ja toimitetaan eteenpäin verkostoon, jossa on noin 80 ruoka-avun toimijaa.
Hanna Kuisma: ”Mäntsälästä on viety ulkomaille enemmän kuin me jaamme vuodessa Vantaalla”
Vantaan Yhteisen pöydän hävikkiterminaali on solmukohta laajassa yhteistyöverkostossa, jossa on mukana yli 50 tavarantoimittajaa ja noin 80 ruoka-apua jakavaa toimijaa. Sen toimintatapa on arvioitu niin hyväksi, että mallia on sovellettu muuallakin, kuten Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa.
Palveluesimies Hanna Kuisma pyörittää päätään kertoessaan omia tuntemuksiaan ja saamaansa palautetta MOT:n kuvaamasta toiminnasta.
– Moni kentällä on pelännyt, että kaikki niputetaan nyt tähän samaan. Itse en siihen usko, sillä meidän toimintatapamme kyllä tunnetaan, Kuisma sanoo.
Hän kertoo jo jonkin aikaa ihmetelleensä sitä, että Vantaalle tarkoitettuja kuormia on päätynyt mystisesti jonnekin muualle. Kun Vantaan terminaalin autot ovat ilmestyneet lastauslaiturille, hävikki onkin käyty jo hakemassa.
Ohjelmassa ilmi tullut Mäntsälän terminaalin vuosivolyymi kymmenen miljoonaa kiloa ruokahävikkiä kertoo Kuisman mukaan ainakin sen, että Mäntsälään on mennyt iso osa Etelä-Suomen elintarvikehävikistä.
– Me olemme pärjänneet 700 000 kilolla vuodessa, vaikka kyllä sitä menisi enemmänkin, ainakin miljoona kiloa. Mäntsälästä on viety ulkomaille ruokaa miljoona kiloa, mikä on enemmän kuin me jaamme vuodessa Vantaalla.
Haluamme verkostomme jakavan ihmisille turvallista ja syömäkelpoista ruokaa. Ruoka lajitellaan huolellisesti ja kylmäketjusta huolehditaan.
- Hanna Kuisma
Ohjelmassa näkyi, miten rekkakuormia vietiin terminaaliin ja tavaraa haettiin sieltä rekka- ja pakettiautokuormittain. Joukossa vaikutti olevan myös elintarvikkeita, joiden laatu ei ole enää paras mahdollinen. Vaikka Kuisma toivoisi Vantaan saavan enemmän jaettavaa, tämä ei ole se toimintamalli, johon Yhteinen pöytä pyrkii.
– Ensinnäkin olemme todella tarkkoja laadusta. Siksi emme ota vastaan kaikkea, mitä voisimme saada. Haluamme verkostomme jakavan ihmisille turvallista ja syömäkelpoista ruokaa. Ruoka lajitellaan huolellisesti ja kylmäketjusta huolehditaan. Emme varastoi ruokaa pitkäksi ajaksi, vaan kuljetamme sen nopeasti eteenpäin omilla kuljetusautoillamme. Terminaalistamme ei siis itse noudeta ruokaa, Kuisma kertoo.
Kuisman mukaan Yhteinen pöytä ei halua olla suurin, vaan yhteisöllinen ja laadukas. Verkostossa on erilaisia toimijoita, joilla on yhteiset periaatteet. Niihin kuuluu avun vastikkeettomuus ja toiminnan avoimuus.
Verkoston toiminnassa on mukana luterilaisten seurakuntien lisäksi muitakin hengellisiä toimijoita. Vaikka ne voivat pitää esillä hengellisyyttä, ruoka-avun saamisen ehdoksi ei voi asettaa esimerkiksi hartaushetkeen osallistumista.
Hävikkiruokavarastolla työllistetään ihmisiä ja ruoka-avun verkosto saa koulutusta. Ruoka-avun jaon lisäksi verkoston toimijoita kannustetaan tukemaan ihmisiä muutenkin esimerkiksi antamalla palveluohjausta, digineuvontaa ja vertaistukea. Yhteinen pöytä pyrkii myös auttamaan yhteisöjen rakentamisessa.
Korona-aikana toiminta keskittyi ruokakassien ja verkoston paikoissa valmistettujen mukaan otettavien ruoka-annosten jakoon. Nyt ollaan jälleen Kuisman mukaan jälleen palaamassa alkuperäiseen tavoitteeseen, jossa ruoka-avun jaoista suurin osa on erilaisia yhteisöruokailuja ja muita monipuolisia tapoja jakaa ruokahävikkiä.
Meidän kauttamme kulkee noin 45 000 kiloa ruokaa kuukaudessa. Enemmänkin saisimme vastuullisesti jaettua, johtaja Anni Heinälä sanoo Stadin safkan hävikkiterminaalissa.
Stadin safka jakaa 45 000 kiloa ruokaa kuukaudessa
Stadin safkan hävikkiterminaali aloitti toimintansa joulukuussa 2020. Se laajassa verkostossa on mukana 55 ruoka-avun jakajaa ja viitisenkymmentä lahjoittajaa: kauppoja, tukkuja ja tehtaita, kuten Vantaalla.
– Yhteistyökumppaneillamme Myllypurolla ja Hurstilla on omat kanavansa ja molemmissa niistä toiminta on hyvää. Stadin safka vastaa nyt noin kolmanneksesta Helsingin ruoka-avun volyymista. Meidän kauttamme kulkee noin 45 000 kiloa kuukaudessa. Enemmänkin saisimme vastuullisesti jaettua, johtaja Anni Heinälä sanoo.
Hänen mukaansa MOT:n ohjelma on herättänyt keskustelua ja huolta verkostossa.
– On tärkeää, että epäkohtia nostetaan esiin. Ohjelman kuvaamat haasteet liittyvät kuitenkin aika pieneen osaan ruoka-avusta. Se kiinnitti myös huomiotani, että Mäntsälä vaikutti saavan aika ison määrän kaikesta hävikistä. Kovin reilulta ei tunnu, jos he kaiken lisäksi vievät ruokaa ulkomaille, vaikka tarvetta olisi täällä lähempänäkin, Heinälä toteaa.
Hänen mukaansa Stadin safkan erottaa Mäntsälän terminaalista se, että toiminnasta vastaavat Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä ovat julkisyhteisöjä.
– Kun toimimme verovaroin, toiminnan lähtökohtana täytyy olla tasapuolisuus, syrjimättömyys, oikeudenmukaisuus ja vastikkeettomuus. Teemme kaikkien toimijoidemme kanssa yhteistyösopimuksen ja keskustelemme periaatteista. Valtaosa ilmoittaa jakeluistaan valtakunnallisessa osoitteessa ruoka-apu.fi.
Monissa verkostomme paikoissa voi saada keskusteluapua ammattilaisilta tai vertaistukea.
- Anni Heinälä
Hävikkivarastolla on töissä ammattilaisia ja elintarvikehygieniasta huolehditaan tarkasti. Ruoka-apua jakavissa toimijoissa on paljon vapaaehtoisia, joita neuvotaan ja tuetaan. Kuten Vantaalla myös Helsingissä halutaan antaa muutakin kuin ruoka-apua.
– Monissa verkostomme paikoissa voi saada keskusteluapua ammattilaisilta tai vertaistukea. Mukana on toimijoita, jotka tekevät nuorisotyötä tai auttavat asunnottomia. Meillä on myös kaksi sosiaaliohjaajaa jalkautuneena kentälle.
Myös Helsingissä suurin osa yhteisöruokailuista on jälleen aloittanut toiminnan.
Tavarantoimittajat eivät voi hyväksyä hävikillä rahastamista
Yksi pääkaupunkiseudun isoille elintarvikejakelijoilla hävikkiruokaa toimittavista teollisuusyrityksistä on Arla Oy. Sen jakelupäällikkö Veli-Tapani Perälä kertoo yrityksen toimittaneen ruokaa ensin Myllypuroon, sitten Yhteiseen pöytään ja nyt myös Stadin safkaan. Kaikkien niiden toiminta on hänen mukaansa ammattimaista, esimerkiksi Vantaalla Sitra on tehnyt toiminnasta ulkopuolisen vaikuttavuusarvion.
– Vanhassa maailmassa syömäkelpoisia elintarvikkeita päätyi kaatopaikalle. Me päädyimme Sipoon laitoksellamme toimimaan ruokahävikin kanssa vastuullisesti jo ennen kuin laki siihen velvoitti. Ensin toimitimme ruokaa Myllypuroon, sitten Yhteiseen pöytään, josta luin ilmoituksen lehdestä ja otin itse yhteyttä. Moni yritys sitten seurasi meidän esimerkkiämme, Perälä kertoo.
Varastonhoitaja Samu Reinikainen ja johtaja Anni Heinälä tarkistavat hävikkiin tulleiden hedelmien ja vihannesten kunnon. Elintarvikehygienia on ammattimaisilla toimijoilla kunnossa.
Perälän mukaan ruokahävikkiä elintarvikeapuun antavan yrityksen kannalta on tärkeää, että vastaanottajien toiminta on luottamuksen arvoista eli reilua ja läpinäkyvää.
– Fokuksen täytyy olla ja säilyä kristallinkirkkaana. Ruoan, joka on tarkoitettu hyväntekeväisyyteen, pitää päätyä vaikeuksissa oleville ihmisille ja hädänalaisille. Tavarantoimittajat eivät voi hyväksyä, jos lahjoitusruoalla aletaan rahastaa.
Miten tärkeää teille on, että yhteistyökumppaneilla on kylmäketjut ja elintarvikehygienia kunnossa?
– Tämä on nimenomaan asia, jonka edellytämme olevan hallinnassa. Maitotuotteissa parasta ennen päivämäärä ei tarkoita viimeistä käyttöpäivää. Katkeamaton kylmäketju ja oikea säilytyslämpötila mahdollistavat tuotteen turvallisen käytön myös parasta ennen päivämäärän jälkeen.
– Herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden kanssa pitää olla tarkkana. Siksi teemme tarkastuskäyntejä. Itse tunnen eri toimipaikat ja tiedän, miten asiat on järjestetty. Pääkaupunkiseudun isot toimijat huolehtivat erittäin hyvin elintarvikehygieniasta. Tässä ovat apuna Ruokaviraston ohjeet hävikkiruoan käsittelystä.
Perälän mukaan Arla pyrkii ensisijaisesti minimoimaan hävikkiä koko tuotantoketjussa, johon vuosittain tulee noin 200 miljoonaa litraa maitoa.
Pääkaupunkiseudun isot toimijat huolehtivat erittäin hyvin elintarvikehygieniasta.
- Veli-Tapani Perälä
Arla panostaa toimitusketjussa hyvään suunnitteluun ja maito pyritään hyödyntämään tarkasti. Pandemia on tuonut omat mutkansa matkaan, kun koulut ovat välillä olleet kiinni ja ravintoloiden toimintaa on rajoitettu. Hyvälläkään suunnittelulla ei Perälän mukaan päästä siihen, ettei hävikkiä syntyisi lainkaan.
– Kaupat edellyttävät maitotuotteille useita päiviä myyntiaikaa. Niinpä jos meiltä jää jotakin myymättä, voimme toimittaa elintarvikeapuun tuotteita, joissa on useita päiviä vielä jäljellä.
Perälän mukaan hävikin periaatteet ovat selvät: ensisijaisesti ruokaa viedään ihmisille, toissijaisesti sitä voi käyttää eläinten rehuna ja kolmas vaihtoehto on bioenergia.
– Vuodenvaihteen jälkeen meillä on pääkaupunkiseudulla liikenteessä jo neljä biokaasulla käyvää kuljetusautoa, jossa koko energia kylmälaitteita myöten saadaan biokaasusta. Eli hävikki hyödynnetään mahdollisimman tarkasti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Stadin safkan päällikkö Anni Heinälä ruoka-avusta ja ruokahävikistä: Hyvinvointivaltiossa ei pitäisi olla kumpaakaan
AjankohtaistaHävikkiruuan määrä on vähentynyt, mutta ruoka-apua tarvitsee entistä useampi.
Pitäjänmäen kirkolla toimii erikoinen kauppa: asiakkaat tulevat sinne ajanvarauksella eikä hintoja näy missään
Ajankohtaista Ajankohtaista
