Lastenrattaita näkyy ruokajonoissa yhä enemmän. Myllypuron elintarvikeapuun jonotettiin huhtikuisena maanantaina.
Leipäjonot saavat jakoon poikkeuksellisen vähän ruokaa – lapsiperheet, opiskelijat ja Ukrainan pakolaiset ilmestyivät elintarvikejakoihin, joista yksi pienituloinen ihmisryhmä lähes katosi pandemian myötä
”Ruoan hinta on noussut, joten punalaputetut tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Niitä päätyy vähemmän hävikkiin ja jakoon avuntarvitsijoille”, Stadin safkan johtaja Anni Heinälä sanoo.
Leipä, pari jogurttia tai maito, joku vihannes. Liikuntamyllyn päädystä Myllypurosta saa noutaa ilmaista ruokaa kolmesti viikossa, mutta varsinkin maanantaiaamuisin saalis voi jäädä näin niukaksi.
– Jaoimme ennen aterioita ja elintarvikkeita, joista pystyi tekemään ruokaa kotona. Nyt sellaisia riittää jakoon ehkä kerran viikossa. Kaupoista saatava ruoka on vähentynyt rajusti, kertoo Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman.
Yli kaksikymmentä vuotta elintarvikeapua vetänyt Backman on tottunut kaupan lahjoittaman hävikin heilahteluihin, mutta nykyinen ruokapula ei ole hänestä enää normaalia vaihtelua.
Hän pohtii, että kaupat ovat saattaneet onnistua vähentämään hävikkiään, minkä lisäksi ruoan vähyys liittyy Ukrainan sotaan.
– Moni pelkää koronavirusta eikä tule jonottamaan ruokaa, ellei ole ihan pakko, sanoo Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman.
Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän rahoittaman Stadin safkan johtaja Anni Heinälä kertoo, että jaettava hävikkiruoka on vähentynyt myös heillä. Reilu puolet Stadin safkan jakamasta ruoasta on peräisin kaupoista, loput elintarviketeollisuudesta ja tukusta.
– Ruoan hinta on noussut, joten punalaputetut tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Niitä päätyy vähemmän hävikkiin ja jakoon avuntarvitsijoille, Heinälä sanoo.
Jaettavan ruoan vähenemisestä kärsii myös Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän ruoka-apuverkosto Yhteinen pöytä.
– Yhteisen pöydän hävikkiterminaalille ei ole jostain syystä riittänyt tänä keväänä melkein lainkaan kuivatuotteita tai lihaa. Muukin hävikki on vaihdellut tavallista enemmän. Yksi kauppias arveli, että suomalaiset hamstraavat ruokaa, koska julkisuudessa on puhuttu kotivaran tärkeydestä, palveluesimies Hanna Kuisma kertoo.
Yhteinen pöytä saa valtaosan ruoasta hävikkiterminaaleihinsa elintarviketeollisuudesta ja tukusta, minkä lisäksi pieni osa tulee kaupoilta. Hävikkiä on saatu myös elintarviketeollisuudesta vähemmän kuin ennen.
– Yhtälö on sellainen, että jaettava ruoka vähenee, mutta sen tarve lisääntyy. Kun ruoan hinta nousee, työssäkäyvien pienituloisten köyhyys lisääntyy, Kuisma huomauttaa.
Myllypuron elintarvikejakelusta sai 11. huhtikuuta mukaansa poikkeuksellisen monipuolisen valikoiman. Tässä on yhden ruokakassin sisältö.
Missä vähävaraiset vanhukset ovat?
Myllypuron elintarvikeavun konkari Sinikka Backman kertoo, että ruokakassien hakijoissa oli ennen paljon eläkeläisiä, jotka saattoivat käydä jonottamassa einettä vuosikymmenestä toiseen.
– Ihmettelen, missä yli 80-vuotiaat ihmiset ovat. He olivat pienituloisia eläkeläisiä, joiden oli tultava ruokajonoon. Voi vain arvailla, että osa on kuollut pandemiaan, eivätkä jotkut uskalla tulla.
Myös Stadin safkan Anni Heinälä uskoo, että osa ruoka-avusta kadonneista vanhuksista on menehtynyt ja jotkut pysyvät poissa koronan pelossa.
– Voi olla myös niitä, joiden tilanne on heikentynyt niin paljon, etteivät he enää pääse ruokajakoon. Toivottavasti mahdollisimman moni pois jäänyt on saanut apua muualta.
Helsingin kaupungin ruoka-avun sosiaaliohjaaja Markus Honkonen päivystää toisinaan Myllypuron elintarvikeavussa. Hän auttaa jonottajia sosiaalietuuksien hakemisessa ja monenlaisissa ongelmatilanteissa.
Yhä useammat lapsiperheet ja opiskelijat ovat löytäneet ruoka-avun. Muutos on näkynyt koko pääkaupunkiseudulla.
– Nuoria ei näkynyt ruokajakeluissa ennen koronaa oikeastaan lainkaan. Lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Tapaamme esimerkiksi perheitä, joiden molemmat vanhemmat joutuivat pandemian vuoksi työttömiksi Helsinki-Vantaan lentokentältä, Hanna Kuisma Vantaan Yhteisestä pöydästä kertoo.
Espoossa on useita ruokaa jakavia toimijoita. Niistä yksi on Espoonlahden seurakunta, jossa alkoi käydä pandemiarajoituksen myötä myös virolaisia, puolalaisia ja serbialaisia rakennusmiehiä.
– Moni kertoi jääneensä Suomeen jumiin, koska ei halunnut ottaa koronarokotusta eikä saanut siksi koronapassia, elintarvikejakelusta vastaava diakoni Klarika Vastamäki kertoo.
Kotimajoituksessa olevat Ukrainan pakolaiset ovat uusin kävijäryhmä pääkaupunkiseudun eri ruokajakeluissa. Esimerkiksi Myllypuron elintarvikeavussa heitä käy tällä hetkellä muutamia kymmeniä.
Ruokajonojen kävijät vaihtuivat
Ruoka-apua hakevat osittain eri ihmiset kuin ennen. Viime vuodenvaihteessa ruoka-apua hakeneista suomalaisista 40 prosenttia alkoi jonottaa lahjoitettuja elintarvikkeita vasta pandemia-aikana eli aikaisintaan tammikuussa 2020.
Kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia oli yli 65-vuotiaita, mutta aineistoa kerättiin myös niiltä ruoka-avun asiakkailta, joille toimitettiin avustuskassi kotiin.
Hakijoista 60 prosenttia oli työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä. Työttömiä oli vähän yli neljännes, kun 2010-luvun alussa tehdyssä ruoka-apututkimuksessa sekä eläkeläisiä että työttömiä oli 38,4 prosenttia vastaajista.
Tiedot ovat Joakim Zittingin artikkelista Ruoka-avun vastaanottajat – havaintoja KoMa-hankkeen kyselyn vastaajista. Zitting toimii tutkija-kehittäjänä Korona yhteiskunnan marginaalissa -hankkeessa.
– Jos ruoan hakija ei pysty käyttämään maskia, hänelle tuodaan kassi ulos, Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman kertoo.
Helsingin köyhät eroavat muualla asuvista
Ruoka-avun tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuneen Suomessa pandemia-aikana. Helsingissä tämä ei näy: ruoka-avun hakeminen on vähentynyt.
– Ennen pandemiaa Helsingissä jaettiin yhteensä noin 11 000 ruokakassia viikossa, minkä lisäksi järjestettiin yhteisiä edullisia aterioita ja välipaloja. Korona-aikana kasseja on mennyt 6000–8000 viikossa, vaikka ruokailuja on ollut tauolla, Anni Heinälä ihmettelee.
Luvut perustuvat kävijämääriin, joita Heinälä on kysynyt eri ruoka-avun jakajilta. Helsingin suurimpia ovat Stadin safka, Myllypuron elintarvikeapu ja Hurstin Valinta.
Kävijämäärän väheneminen on mysteeri.
– En tiedä syytä siihen, miksi ruoka-apua ei haeta entiseen tapaan. Huono-osaisuus ei ole vähentynyt, Heinälä sanoo.
Myllypuron elintarvikeapu ry:n työntekijä Tomi Rantanen ojentaa ruokakasseja hakijoille. Pandemia-aikana heitä on saapunut keskimäärin tuhatkunta yhdellä jakokerralla. Ennen pandemiaa ruoanhakijoita kävi 1500–1900 päivässä.
Vantaalla ruoka-apua haetaan hieman enemmän kuin ennen.
Espoonlahden seurakunnan ruokajakelussa käy enemmän eri ihmisiä kuin ennen. Ruokakasseja menee silti aiempaa vähemmän, koska jakopäiviä on harvennettu viidestä kolmeen viikossa.
– Jotkut asiakkaat hakivat ennen ruokaa kaikkina jakopäivinä, Klarika Vastamäki toteaa.
Nykyään seurakunnan verkkosivuilla ohjeistetaan: ”Jakelu on tarkoitettu vain Espoonlahden seurakunnan alueella asuville. Jakelussa voi käydä vain kerran viikossa.”
Espoonlahdessa ruokaa riittää hyvin jaettavaksi. Vastamäki kertoo, että he saivat juuri uudeksi lahjoittajaksi City-Marketin ja vasta avatun Supermarketin, josta on riittänyt hävikkiä ”huima määrä”.
– Hävikki varmasti vähenee tulevaisuudessa, kun uusi kauppias pääsee jyvälle eri tuotteiden menekistä, Vastamäki sanoo.
EU:n elintarvikepakettien jako Suomessa päättyi
Euroopan Unionin elintarvikkeiden jako päättyi Suomessa maaliskuun lopussa. Stadin safka, Espoonlahden seurakunnan ruokajakelu ja jotkut Vantaan Yhteiseen pöytään kuuluvat järjestöt täydensivät lahjoituskassejaan EU-pakettien kuiva-aineilla silloin, kun ne saivat niukasti hävikkiruokaa. Koko maassa jaettavasta ruoka-avusta noin 10 prosenttia oli aiemmin EU-apua.
Elintarvikepaketit tullaan korvaamaan EU:n elintarvikkeiden maksukorteilla. Uusi järjestelmä käynnistyy myöhemmin, mahdollisesti vasta ensi vuoden alussa.
Suomen sosiaali- ja terveys ry on huolissaan EU-avun katkosta sekä maksukorttijärjestelmän byrokraattisuudesta, jonka vuoksi aiempaa harvempi ruoka-avun jakaja pystyy välittämään EU-apua eteenpäin.
Pohjois-Suomessa jaettiin EU-elintarvikkeita selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Stadin safkan päällikkö Anni Heinälä ruoka-avusta ja ruokahävikistä: Hyvinvointivaltiossa ei pitäisi olla kumpaakaan
AjankohtaistaHävikkiruuan määrä on vähentynyt, mutta ruoka-apua tarvitsee entistä useampi.
”Jatkuvasti on nälkä” – Espoonlahden kirkolla jaetaan 1600 ilmaista ruokakassia kuukaudessa
Ajankohtaista Hyvä elämä
