Ruoka-avun toimijat joutuvat nyt miettimään, mistä löytyy uusia hävikkiruoan lahjoittajia.
Jaettavasta hävikkiruoasta on jo pula, samalla ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa: ”Hyvin säilyvistä kuivatuotteista ja proteiinista on pulaa”
Hintojen nousu alkaa näkyä elintarviketuotannossa, kaupoissa, hävikkiterminaaleissa ja siinä, kuinka paljon rahaa ruokaan ihmisillä on käytettävissä.
Ruoka-apua jakavat toimijat pääkaupunkiseudulla ovat kiperässä tilanteessa: jaettavan hävikkiruoan määrä on vähentynyt, mutta avun tarvitsijoiden määrä kasvaa. Talven mittaan ruokakassin tarvitsee yhä useampi, sillä esimerkiksi asumismenot kasvavat ja ruoka voi kallistua vielä lisää.
Syitä jaettavan hävikkiruoan vähentymiseen on useita. Energian hinnan noustessa elintarviketuotanto on pyrkinyt vähentämään tuotannossa syntyvää hävikkiä. Kaupat myyvät yhä enemmän niin sanottuja punalaputettuja tuotteita eli tuotteita, jotka myydään alennuksella myyntiajan lähestyessä loppuaan. Lisäksi hävikkiruoan jakajia on pääkaupunkiseudulla aiempaa enemmän.
Jaettavan väheneminen tuntuu jo Helsingin Myllypurossa, jossa Myllypuron elintarvikeapu jakaa ruokaa kolmesti viikossa.
– Kaikki sellainen on vähentynyt, mistä aterian voisi oikeasti tehdä, lihat, einekset, hedelmät, Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman kertoo.
Tilanteeseen ovat vaikuttaneet Ukrainan sota, energian ja ruoan hinnannousu sekä teollisuuden ja kaupan prosessien kehittyminen.
– Hanna Kuisma
Jonkin verran tilannetta helpottaa se, että kauppojen lisäksi jaettavaa saadaan myös suoraan elintarviketeollisuudesta. Esimerkiksi maitotuotteet Myllypuroon tulevat Ingmanilta.
Tällä hetkellä Myllypuron elintarvikejakelussa käy noin 1 200 ihmistä kerrallaan. Sinikka Backman arvioi, että kävijämäärä on lievässä nousussa ja uusia kävijöitä on jo tullut jonkin verran. Vielä ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa oltiin ennen koronapandemian alkua. Tuolloin ruokaa kävi hakemassa jopa 2 000 ihmistä kerralla.
Hävikkiruokaa yli 60 paikkaan Helsingissä välittävä Stadin safka saa vielä tarpeeksi jaettavaa, mutta myös siellä on huomattu kysynnän kasvu.
– Kesän jälkeen olemme saaneet viestiä siitä, että kävijämäärät ovat monessa paikassa kasvussa, Stadin safkan johtaja Anni Heinälä kertoo.
Ruoka-apua jakavien toimijoiden määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut, mutta niin on ruoka-apua tarvitsevienkin. Kuva Espoon Ankkurista.
Vantaalla etsitään ratkaisuja tilanteeseen
Vantaalla hävikkiruoan kuljetuksesta ja varastoinnista vastaa Yhteinen pöytä. Sen hävikkiruokaterminaaliin tulevan ruoan määrä on vähentynyt jopa neljänneksellä. Tilanne kuitenkin vaihtelee viikottain. Yhteinen pöytä saa ruokaa kaupoista, tukuista ja elintarviketeollisuudesta.
– Tilanteeseen ovat vaikuttaneet Ukrainan sota, energian ja ruoan hinnannousu sekä teollisuuden ja kaupan prosessien kehittyminen. Hävikkiä tulee vähemmän, sillä sen tuottaminen ei tietenkään ole kannattavaa, Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma kertoo.
Yhteinen pöytä toimittaa hävikkiruokaa pääasiassa yhteisöllisiin ruokailuihin, mutta myös niin sanottuihin leipäjonoihin. Leipäjonoissa jaettava loppuu joskus kesken, mutta toisaalta näin on ollut jo aiemmin.
Aiemmin jaettiin 1 500 kassia kuukaudessa, nyt 2 200.
– Klarika Vastamäki
Tilanne on jo vaikuttanut siihen, millaista ruokaa jaetaan. Aiemmin Yhteinen pöytä ei ottanut kaupoista vastaan leipää, mutta nyt sekin kelpaa.
– Hyvin säilyvistä kuivatuotteista ja proteiinista on pulaa. Niitä voisi olla enemmän, Kuisma sanoo.
Ratkaisuja tilanteeseen on jo etsitty. Yhteisen pöydän verkostoon ei oteta tällä hetkellä uusia ruokaa jakavia tahoja ja yhteistyötä lähiseudun hävikkiterminaalien kanssa tiivistetään entisestään. Myös sitä on priorisoitava, mihin ruokaa välitetään: enää listalla ei ole esimerkiksi vähävaraisten tapahtumia, joissa hävikkiruokaa on hyödynnetty.
– Nyt mietitään kuumeisesti, mistä hävikkiä saataisiin lisää. Myös omat prosessit pannaan kuntoon niin, että ei syntyisi ainakaan hävikin hävikkiä. Seuraavaksi selvitämme myös mahdollisuuksia hyödyntää ateriapalveluissa ylijäävää ruokaa, Hanna Kuisma kertoo.
Espoonlahdessa kävijämäärä alkoi nousta jo keväällä
Espoonlahden kirkolla jaetaan ruokakasseja kolmesti viikossa. Sielläkin jaettavaa on aiempaa vähemmän, mutta avun tarvitsijoiden määrä kasvaa. Kasvu alkoi jo maaliskuussa.
– Aiemmin jaettiin 1 500 kassia kuukaudessa, nyt 2 200, Espoonlahden seurakunnan diakoni Klarika Vastamäki kertoo.
Tämän lisäksi seurakunta toimittaa liikuntarajoitteisille ruokakasseja kotiin.
Klarika Vastamäen mukaan jaettavaa on toistaiseksi riittänyt kaikille, mutta yksittäiset kävijät saavat mukaansa aiempaa vähemmän ruokaa. Hankalaksi tilanne menee, jos kävijämäärä vielä kovasti nousee.
– Ruoka-apumme on ensisijaisesti tarkoitettu Espoonlahden seurakunnan alueella asuville, mutta emme ole toistaiseksi tarkastaneet tätä keneltäkään. Jos kävijöitä tulee lisää, pitää sitäkin miettiä, Vastamäki sanoo.
Sitä ennen yritetään kuitenkin vielä löytää lisää hävikkiruoan lahjoittajia Espoosta. Ison Omenan Citymarket on jo saatu lahjoittajaksi, seuraavaksi selvitetään yhteistyömahdollisuutta Espoon Lidlien kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Stadin safkan päällikkö Anni Heinälä ruoka-avusta ja ruokahävikistä: Hyvinvointivaltiossa ei pitäisi olla kumpaakaan
AjankohtaistaHävikkiruuan määrä on vähentynyt, mutta ruoka-apua tarvitsee entistä useampi.
”Jatkuvasti on nälkä” – Espoonlahden kirkolla jaetaan 1600 ilmaista ruokakassia kuukaudessa
Ajankohtaista Hyvä elämä
Seurakuntien hävikkiravintolaketju avaa Kallioon elokuussa uuden ravintolan
Ajankohtaista Hyvä elämä
