null Kirkoilla syödään taas edullisia lounaita ja illallisia – ”Täällä ruokia pääsee improvisoimaan”, sanoo hävikkiravintolan kokki Dan Manninen

Sanna Ahola ostaa lounasta mukaan Malmin Varustamosta. Kassin ojentaa Anni Lummekoski, taustalla Adam ottaa salaattia.

Sanna Ahola ostaa lounasta mukaan Malmin Varustamosta. Kassin ojentaa Anni Lummekoski, taustalla Adam ottaa salaattia.

Hyvä elämä

Kirkoilla syödään taas edullisia lounaita ja illallisia – ”Täällä ruokia pääsee improvisoimaan”, sanoo hävikkiravintolan kokki Dan Manninen

Ruoan hinta nousee, mutta Helsingin seurakuntien Waste&Feast -ravintoloissa ei ole toistaiseksi paineita nostaa hintoja.

Kesätauko on ohi, ja Malmin Varustamossa tarjoillaan jälleen hävikkilounasta. Elokuun viimeisenä perjantaina linjastosta löytyy broileri-perunavuokaa, salaattia ja kasvispannukakkua paahdetuilla perunoilla. Useimmat ruokailijat tulevat paikalle heti kello 11, kun ovet aukeavat.

Koko lounaan saa kolmella eurolla. Kuuden euron maksajat tukevat toiminnan jatkuvuutta, ja maksamalla kympin asiakas tarjoaa lounaan jollekulle täysin rahattomalle – ei välttämättä samana päivänä, mutta tarpeen tullen.

Eläkeläinen Kaisu Kaasinen kuuluu kanta-asiakkaisiin. Hän käy Waste&Feast-ravintolassa syömässä hyvää ruokaa ja tapaamassa ystäviään.

– Olen pesiytynyt tänne Malmille. Korona-aikana sitä oppi pysymään paikoillaan eikä ole hinkua lähteä kauemmas, hän sanoo ja kehuu maukasta broilerivuokaa.

Moni käy ostamassa ruokia kotiin; rasiamyyntiin totuttiin pakon edessä korona-aikana. Lisäksi tarjolla on leivonnaisia.

– Yksin jos rupeaa keittelemään kotona, se on vähän semmoista ja tämmöistä, tuumii Kaisu Kaasinen.

– Yksin jos rupeaa keittelemään kotona, se on vähän semmoista ja tämmöistä, tuumii Kaisu Kaasinen.

Nuoret kokeilevat ja oppivat ravintolatyötä

Waste&Feast -ravintolan konsepti on hieno. Raaka-aineet ovat 60–70-prosenttisesti kauppojen ja tukkujen lahjoittamaa hävikkiruokaa, ruoan valmistavat nuoret työkokeilijat ohjaajiensa opastuksella, ja aterioita pääsevät nauttimaan vähävaraisetkin.

– Emme osta tukusta mitään vihreää, vaan kaikki salaattiainekset saadaan hävikistä. Pannukakun aineksista olemme ostaneet jauhot ja mausteet, havainnollistaa työpajan ohjaaja Tiina Wall. Hän työskentelee Stadin ammattiopistossa. Toinen ohjaaja on seurakuntien palkkaama Anni Lummekoski.

Helsingin kaupungin ja seurakuntien yhteistyö on vahvaa niin yhteisessä hävikkiruokaterminaalissa Stadin safkassa kuin Malmin Varustamossakin.

– Nuoret tulevat työkokeiluun TE-toimiston tai kuntakokeilun kautta. Työkokeilun idea on, että nuori pääsee kokeilemaan varsinaista työtä alalta ja katsomaan, kiinnostaako se oikeasti. Samalla hän oppii työelämän pelisääntöjä ja saa rytmiä arkeensa, vaikka olisi ollut pidempään poissa koulusta ja työstä, Lummekoski kuvaa.

Dan Manninen ja Tiina Wall ovat jälleen ideoineet päivän kaksi ruokalajia hävikkiruoka-aineksista.

Dan Manninen ja Tiina Wall ovat jälleen ideoineet päivän kaksi ruokalajia hävikkiruoka-aineksista.

Keittiössä työskentelee myös Dan Manninen, joka on valmis ravintolakokki. Hän opiskelee oppisopimuksella ohjaajaksi.

– Tavallisesti ravintolassa tiedetään ruokalistat monta viikkoa etukäteen. Täällä ei, vaan ruokia pääsee improvisoimaan. Se on kuin hauskaa leikkiä. Ruokaa myös tehdään isompia määriä kuin à la carte -ravintolassa.

Hävikkikuorma saapuu Stadin safkasta aamulla. Siitä ideoidaan seuraavan päivän ruoat. Jos saadaan isompi erä lihaa, sitä voidaan pakastaa ja suunnitella siitä ruokia. Anni Lummekosken mukaan asiakkaiden olikin ensin hankala ymmärtää, miksei viikon ruokalistaa voi nähdä missään. Myös määrän arviointi on välillä hankalaa.

– Kun ruoka loppuu, se loppuu, vaikka kello ei olisi vielä 13. Ilmoitamme siitä Insta Storyssa. Meille on positiivista, että ruuat myydään loppuun, Lummekoski sanoo. 

Seppo Partanen ostaa ruokaa mukaan ja vie emännällekin. Näin he säästävät kuluissa.

Seppo Partanen ostaa ruokaa mukaan ja vie emännällekin. Näin he säästävät kuluissa.

Stadin safka kuljettaa päivässä 3500 kiloa ruokaa

Ruoan hinnan noususta huolimatta Stadin safka saa edelleen hyvin kauppojen, tukkujen ja teollisuuden lahjoittamaa hävikkiruokaa. Kuormien sisältö vaihtelee, ja se kuuluu hävikin luonteeseen.

– Joskus tulee paljon vihanneksia ja hedelmiä, joskus taas enemmän karkkeja ja keksejä. Lihatuotteita tulee kuitenkin yleensä melko vähän, sanoo Stadin safkan johtaja Anni Heinälä.

Lahjoittajia on nyt runsaat 60. Kaupoista haetaan hävikkituotteita joka päivä kolmella autolla, muualta harvemmin. Elintarvikkeet kuljetetaan noin 65 paikkaan viikossa. Joukossa on seurakuntia, yhdistyksiä ja asukastaloja. Jotkin niistä valmistavat ruokaa ja tarjoavat aterioita, toiset jakavat tuotteet eteenpäin sellaisinaan. Monissa kirkon ruokailupaikoissa on tarjolla myös esimerkiksi leipää tai jugurttia mukaan otettavaksi.

– Päivässä toimitamme ruoka-aputoimijoille keskimäärin 3 500 kiloa hävikkiruokaa ja viikossa noin 15 000 – 20 000 kiloa, Heinälä sanoo.

– Omassa elämäntilanteessani edullinen ruoka on tärkeä juttu, sanoo Adam (oik.). Seurana sukulaispoika Gergö, joka on käymässä Suomessa.

– Omassa elämäntilanteessani edullinen ruoka on tärkeä juttu, sanoo Adam (oik.). Seurana sukulaispoika Gergö, joka on käymässä Suomessa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.