Suomeen on syntynyt jihadistinen alamaailma – Suojelupoliisi tarvitsee konkreettista tietoa epäilysten tueksi
Jos uusi tiedustelulaki menee läpi, Supo saisi 90 uutta työntekijää. Se lisäisi työntekijöiden määrää neljänneksellä.

Jos uusi tiedustelulaki menee läpi, Supo saisi 90 uutta työntekijää. Se lisäisi työntekijöiden määrää neljänneksellä.

Suomeen on syntynyt jihadistinen alamaailma – Suojelupoliisi tarvitsee konkreettista tietoa epäilysten tueksi

Ääriajattelu tai terroristijärjestöön kuuluminen ei ole Suomessa rangaistavaa, muistuttaa Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala.

Suojelupoliisin toimitalossa Helsingin Ratakadulla vajaan 300 hengen henkilökunta tekee joka päivä töitä selvittääkseen Suomen valtioon ja yhteiskuntaan kohdistuvia uhkia. Viime aikoina Supon resursseista iso osa on ollut kiinni terrorismin torjunnassa ja silti tapahtui se, mitä osattiin pelätä.

Turussa tehtiin pari viikkoa sitten isku, jota tutkitaan Suomen ensimmäisenä terroristitekona. Tutkinnasta vastaa Keskusrikospoliisi ja lopullisen rikosnimikkeen arvioi aikanaan oikeuslaitos.

Tapahtunut kuitenkin liittyy myös Suojelupoliisiin monella tapaa, muun muassa siksi, että Supo oli saanut vihjeen iskun tekijän radikalisoitumisesta. Vihje otettiin vakavasti, mutta tekijää ei sen perusteella voitu ottaa seurantaan. Asian ymmärtämiseksi on hyvä käydä läpi, miten Suojelupoliisi työtään tekee, mitä sen kohdehenkilöksi päätyviltä edellytetään ja miten uusi tiedustelulaki voisi asiassa auttaa.

Se, mikä ei ainakaan auta, on yhteiskunnan ilmapiirin kiristyminen ja vastakkainasettelu. Sen sijaan tarvitaan yhteistyötä, jota myös Supo tekee muun muassa viranomaisten ja uskonryhmien kanssa.

Uhka-arvio vastaa Turun puukkoiskua

Voimassaolevan uhka-arvion mukaan merkittävimmän terrorismin uhan Suomessa muodostavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Suojelupoliisin viestintäpäällikön Jyri Rantalan mukaan Turun isku sopi tähän uhka-arvioon eikä siihen siksi nyt ole tarvetta tehdä muutoksia.

– Ikävä todeta, mutta kyllä se tiedossa on tässä virastossa ollut, että tulee päivä, kun tämäntyyppinen tai jokin muun mahdollisesti radikaali-islamistiseen terrorismiin kytkeytyvä teko tehdään. Kun korotimme uhka-arviota kesäkuussa, otimme uuden asteikon käyttöön siksi, että näimme, että ilmiö on muuttunut vakavammaksi ja meidän pitää pystyä siitä selkeästi kertomaan.

Epämääräisimmissä vihjeissä ollaan huolissaan siitä, että "parrakas mies käveli rappukäytävään".

Uhka-arvio on ennuste, jonka laadintaan vaikuttavat vain yhdeltä osalta menneet tapahtumat. Kun katsotaan sitä, mitä Euroopassa on tapahtunut, nykyinen arvio on yhä paikkansapitävä.

Rantalan mukaan eurooppalaisissa iskuissa turvallisuusviranomaisilla on melkein joka kerta ollut tekijöistä etukäteen jotakin tietoa, mutta ei kuitenkaan riittävästi, jotta iskut olisi kyetty torjumaan.

– On turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten työn ytimessä, että niillä on tietoa tällaisista henkilöistä. Kuten tässä tapauksessa meillä oli vihje. Se, miten tietoa sitten hyödynnetään, on sidoksissa muun muassa toimivaltuuksiin ja resursseihin, huomauttaa Rantala.

Supolle tulee monenlaisia vihjeitä, joista epämääräisimmissä ollaan huolissaan siitä, että "parrakas mies käveli rappukäytävään". Turusta saatu vihje tekijän ääriajattelusta ja kiinnostuksesta Isisiin oli kuitenkin vakavasti otettava ja Supo otti sen todesta. Vihjeeseen ei kuitenkaan sisältynyt sellaista konkretiaa, että se olisi ohittanut muuta Supon käynnissä ollutta operatiivista työtä.

– Meidän ongelmamme on, että emme vain tarkista uusia vihjeitä, vaan tutkimme koko ajan asioita, joista olemme saaneet tietoa joko vihjeiden kautta, oman toimintamme seurauksena tai kansainvälisten yhteyksien kautta. Asioita on pakko laittaa järjestykseen.

Pelkkä ääriajattelu ei ole rangaistavaa

Koska tekoja valmistellaan salassa, niitä ei välttämättä saada selville vain sillä, että Supon etsivä käy tapaamassa henkilöä tai hänen lähipiiriään. Joskus se voi toki auttaa ja tekoa suunnitellut tuleekin toisiin ajatuksiin, mutta Euroopassa on myös käynyt niin, että turvallisuusviranomaisten osoittama kiinnostus on radikalisoinut tekijää lisää tai saanut tämän kiirehtimään tekoa.

Rantalan mukaan radikalisoituminen ja ääriajattelu, vaikka se onkin vakava ilmiö, tai edes terroristijärjestöstä kiinnostuminen, saati siihen liittyminen, ei yksin ole Suomessa rangaistavaa. Pelkkä jäsenyys ei riitä, vaan rangaistavaa on terroristisen toiminnan edistäminen. Rikosepäilyyn vaaditaan konkreettinen teko tai vakavan väkivallan suunnittelu.

– Meidän pitää pystyä hankkimaan tietoa epäilyn tueksi. Siihen tarvitaan uutta tiedustelulainsäädäntöä, jonka avulla pystymme entistä paremmin havaitsemaan terrorismiin kytköksissä olevia suunnitelmia ja torjumaan ja ennaltaehkäisemään niitä.

Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös lisää henkilökuntaa, jotta uusia välineitä ja toimivaltuuksia pystytään käyttämään. Siksi lakihankkeeseen sisältyvät laskelmat noin 90 uudesta työntekijästä. Määrä lisäisi Supon työntekijämäärää noin neljänneksellä.

Supon seurannassa on nyt noin 350 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Turun iskusta syytetty ei ollut kohdehenkilö, mutta kaikkia kohdehenkilöiden listallakaan olevia ei pystytä jatkuvasti valvomaan.

– Fyysinen valvonta vaatii paljon resursseja, mutta parhaamme me teemme.

Ihmisiä kerääntyi Turun puukkoiskun muistopaikalle keskiviikkona 23. elokuuta. Puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina.

Ihmisiä kerääntyi Turun puukkoiskun muistopaikalle keskiviikkona 23. elokuuta. Puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina.

Radikaali-islamistiset verkostot tarkkailussa

Kesällä uutisoitiin Temppeliaukion kirkkoon kohdistuneesta terrorismiuhkasta, jonka vuoksi poliisi partioi näkyvästi kirkon ympäristössä ja sinne hankittiin betoniesteitä. Keskusrikospoliisin tutkinta ei johtanut mihinkään konkreettiseen, mutta se ei tarkoita sitä, että toiminta olisi ollut tuulesta temmattua.

Rantalan mukaan tällainen näkyvä toiminta on poikkeuksellista, mutta hiljaisuudessa ennaltaehkäisevää työtä tehdään koko ajan. Uhkien arviointi on Supon päivittäistä työtä.

Euroopassa turvallisuusviranomaisten osoittama kiinnostus on radikalisoinut tekijää lisää tai saanut tämän kiirehtimään tekoa.

– Pyrimme puuttumaan iskuihin niin varhaisessa vaiheessa, että ne eivät konkretisoidu teoiksi. Usein kysytään, onko iskuja estetty ja vastaus on, että ei sellaisia, joissa olisi ollut tiedossa kellonaika ja paikka. Muulla tavoin, ennaltaehkäisevällä työllä, todennäköisesti on.

Supon kohdehenkilöksi joutumiseen vaaditaan lievimmillään sitä, että henkilö on levittänyt radikaali-islamistista ideologiaa tai sitä tukevaa materiaalia aktiivisesti. Vakavimmillaan seurannassa on henkilöitä, jotka pyrkivät hankkimaan uusia kannattajia joko netin kautta tai rekrytoimaan heitä joihinkin epäilyttäviin tehtäviin tai joilla on jopa kyky, mahdollisuus ja ehkä myös motivaatio tehdä terrori-isku.

– On liian suoraviivaista sanoa, että terroristijärjestöjen jäsenet aktiivisesti värväisivät jäseniä järjestöihin. Pikemminkin olemme huolestuneita radikaali-islamistisista verkostoista, joilla on kontakteja ulkomaille ja kytkentöjä terroristijärjestöihin.

– Voidaan sanoa, että Suomeen on syntynyt jihadistinen alamaailma, joka imee ääriajattelusta kiinnostuneita syövereihinsä. Osa heistä saattaa ajan mittaan ajautua terrorismiin.

Yhteistyötä myös uskonyhteisöjen kanssa

Terrorismin torjunnassa eivät riitä pelkät poliisin tai Supon toimet. Siihen vaaditaan monialaista viranomaisyhteistyötä ja myös uskonnollisten yhteisöjen tukea.

– Ei voida ajatella, että se, että poliisi käy puhuttamassa radikalisoitunutta henkilöä, jotenkin tervehdyttäisi heidät. Totta kai viranomaiset miettivät koko ajan keinoja, joilla radikalisoitumisvaarassa olevia saataisiin ohjattua takaisin kaidalle tielle. Siihen kuitenkin tarvitaan sosiaali- ja terveysviranomaisia ja uskonnollisten yhteisöjen ja läheisten tukea, sanoo Rantala.

Syyriaan ja Irakiin lähteneistä jopa kaksi kolmasosaa on Suomen kansalaisia. Heillä on lain mukaan oikeus palata Suomeen.

Supo tekee yhteistyötä myös uskonnollisten yhteisöjen kanssa, mutta toiminta on luottamuksellista.

Iltalehdessä oli juttu, jossa Turun Varissuon moskeijasta joku avautui siitä, että Suojelupoliisi on käynyt siellä. Me emme itse kerro tuon tyyppisiä asioita. Ensiksikin siksi, ettei luottamussuhde vaarannu ja toiseksi siksi, ettei uskonyhteisöjä leimattaisi jonkinlaisiksi radikalismin pesiksi. Eihän ääriajattelu vaadi rukoushuonetta, radikaalit verkostot voivat kokoontua missä vain.

Rantalan mukaan julkisessa keskustelussa kaivataan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaiseen ongelmaan, vaikka sellaisia ei ole. Kun keskustelussa menevät sekaisin maahanmuutto, turvapaikanhakijat, pakolaiset, terrorismi, islam uskontona, ääri-islamilaisuus ja niin edelleen keskustelu vääristyy. Siinä lyödään leimoja, jotka hankaloittavat tilanteen hoitamista ja kärjistävät yhteiskunnan ilmapiiriä.

Taistelualueilla lähteneistä enemmistö on suomalaisia

Supon näkökulmasta terrorismiuhan kannalta huolestuttavin ilmiö eivät esimerkiksi ole turvapaikanhakijat, vaan se, että Suomessa syntyneiden tai täällä pitkään asuneiden joukossa on ääriajattelua. Esimerkiksi Suomesta ulkomaille islamistien joukkoihin taistelemaan lähteneistä enemmistö on Suomen kansalaisia.

– Syyriaan ja Irakiin lähteneistä noin 80 henkilössä on 19 eri etnisen ryhmän jäseniä, mutta jopa kaksi kolmasosaa heistä on Suomen kansalaisia. Heillä on lain mukaan oikeus palata Suomeen. Britanniassa on tehty päätöksiä, joissa kaksoiskansalaisilta on voitu ottaa pois Britannian kansalaisuus, mutta Suomessa tällaista keskustelua ei nyt ole käynnissä, miettii Rantala.

Työnjaossa Supon vastuulla eivät ole puheet, vaan teot.

Rantalan mukaan osa taistelualueille lähteneistä on sellaisia, jotka ovat pettyneet nähdessään todellisuuden. Heitä voidaan auttaa ja heistä voi jopa olla apua radikalisoitumisen ehkäisyssä. Taisteluihin osallistuneista osa on niin syvällä ääriajattelussa, että ajattelun muuttaminen on vaikeaa. Joidenkin kohdalla voidaan käynnistää rikostutkinta, jos on syytä epäillä esimerkiksi sotarikoksia.

– Ratkaisuja mietitään tapauskohtaisesti, selvittää Rantala.

Supo on vuosien varrella hankkinut hyvän asiantuntemuksen islamista. Sillä on analyytikkoja, jotka puhuvat sujuvasti arabiaa ja jotka ovat asuneet islamilaisissa maissa. Myös etsiviä on koulutettu, mutta heidän työnsä on ennemminkin etsiä niitä henkilöitä, jotka ideologiansa houkuttelemina ovat valmiita väkivaltaan. Kun Supo kehittyy enemmän tiedustelulaitoksen suuntaan, kulttuurien ja uskontojen tuntemus korostuu.

Seurataanko äärioikeistoa?

Entä rasismi ja äärioikeistolaiset liikkeet? Seurataanko Supossa niitä ja mikä on arvio yhteiskunnallisesta keskustelusta Turun tapahtumien jälkeen?

– Turun iskun jälkeinen keskustelu muistuttaa aika paljon vuoden 2015 tilannetta, kun turvapaikanhakijoiden määrä äkillisesti kasvoi. Ne ilmiöt, mitä nyt on nähty, kuten vahingonteot, yksittäiset pahoinpitelyt ja somekirjoittelu sekä mielenilmaukset ovat samantapaisia kuin silloin. Toive turvallisuusviranomaisilla tietenkin on, että tilanne ei kiristyisi.

Supo seuraa ääriliikkeitä sikäli kuin niillä on vaikutusta valtiolliseen turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan. Tämän hetken arvio on, ettei mikään Suomessa toimivista ääriliikkeistä sen paremmin oikealla kuin vasemmalla ole sellainen, että ne muodostaisivat uhan kansalliselle turvallisuudelle.

Esimerkiksi Suomen Vastarintaliikettä kuitenkin tarkkaillaan, sillä sen ohjelma on kumouksellinen. Äärioikeistolla ja myös vasemmistolaisilla anarkisteilla ja antifasisteilla on yhteyksiä etenkin Pohjoismaihin, joissa ääriryhmät ovat vahvempia ja väkivaltaisempia.

Supo vaihtaa ääriryhmistä tietoja myös ulkomaisten tiedustelupalveluiden kanssa. Poliisin vihapuheryhmään pidetään myös yhteyttä, mutta työnjaossa Supon vastuulla eivät ole puheet, vaan teot. Niistä suurin riski on katuväkivallassa.

– Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta työnjako on tämä, kiteyttää Rantala.

Supoa kiinnostavat toki myös puheet, jos niiden taustalla on valtiollinen ulottuvuus tai terrorismi. Valtiollinen ulottuvuus tarkoittaa informaatiovaikuttamista ja -operaatioita, joilla mahdollisesti pyritään vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään. Terrorismista esimerkki on Isisin propaganda.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi