Joe Biden on tavannut paavi Franciscuksen useampaan kertaan. Kuvassa hän kättelee vaimonsa Jill Bidenin kanssa paavia vuonna 2013. Biden oli tuolloin Barack Obaman hallinnon varapresidentti ja osallistui paavin virkaanasettamismessuun Pietarinkirkossa. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Suomeen saapuva Yhdysvaltain presidentti Joe Biden käy säännöllisesti messussa ja pitää työhuoneessaan paavin kuvaa
Vaikka presidentti Joe Biden kuvaa katolista uskoaan yksityisasiaksi, usko kytkeytyy hänen poliittisiin tavoitteisiinsa: tasa-arvoon, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja Yhdysvaltain vahvaan rooliin maailmassa.
Suomessa valmistaudutaan kuumeisesti Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin valtiovierailuun. Biden osallistuu 13. heinäkuuta Helsingissä Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain huippukokoukseen ja tapaa presidentti Sauli Niinistön. Vierailun turvajärjestelyt ovat mittavat ja vaikuttavat muun muassa liikenteeseen.
Biden saapuu Helsinkiin Nato-huippukokouksesta, joka järjestetään Liettuan Vilnassa 11.–12. heinäkuuta. Hän on vieraillut Suomessa kerran aiemmin, varapresidenttinä vuonna 2011. Biden on kuudes Yhdysvaltain presidentti, joka käy virkakautensa aikana Suomessa. Viimeksi Suomessa vieraili Donald Trump vuonna 2018 ja häntä ennen Gerald Ford, Ronald Reagan, George H. W. Bush ja Bill Clinton.
Presidentti Joe Biden on harras katolilainen, jolle usko on elämässä tärkeä voimavara. Toisin kuin edeltäjänsä Donald Trump, hän käy säännöllisesti kirkossa. Hän kantaa aina mukanaan rukousnauhaa ja pitää virkahuoneessaan paavin kuvaa.
Samalla Biden yrittää pitää huolen siitä, että hänen oma uskonkäsityksensä ei sanele hänen poliittisia päätöksiään. Tämä näkyy suhtautumisessa aborttiin. Vaikka hän hyväksyy kirkkonsa kielteisen kannan aborttiin, hän ei ulota omaa uskonnollista näkemystään politiikkaan ja toisin ajatteleviin ja uskoviin. Hän on puolustanut aborttioikeutta muun muassa asetuksellaan ja on tässä demokraattipuolueensa linjoilla.
Elämänarvot tulevat kotoa ja nunnien opetuksista
Joulukuussa 2019 Joe Biden kirjoitti The Religion News Service -uutistoimiston verkkosivuilla uskostaan ja siitä, miten se vaikuttaa hänen toimintaansa. Hän kertoi hakevansa presidentiksi palauttaakseen kansakunnalleen sen sielun.
Ajattelunsa ytimeen hän nosti Raamatun Matteuksen evankeliumin kertomuksen viimeisestä tuomiosta. Siinä ihmiset jaetaan vuohiin ja lampaisiin sillä perusteella, miten he ovat kohdelleet lähimmäisiään eli niitä, joilla on nälkä, joilta puuttuu koti tai jotka ovat vankilassa. Niille, jotka ovat auttaneet ja pelastuvat, Jeesus sanoo: ”Totisesti, kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”
Ei pidä vain toivoa, että maailma olisi parempi. On meidän velvollisuutemme tehdä siitä parempi.
Biden kertoo oppineensa elämänarvonsa isänsä ruokapöydästä, sunnuntaisista messuista ja katolisen koulunsa opettajina toimineilta nunnilta. Koulussa opetettiin paitsi luku- ja laskutaito myös sellaisia asioita kuin säädyllisyys, reilu peli ja hyveet. Opetuksen lähtökohtana olivat edellä mainitut Matteuksen evankeliumin sanat.
”Noista opetuksista nousee ajatteluni itsestäni ja perheestä, yhteisöllisyydestä ja laajemmin maailmasta. Minuun iskostui ydintotuus, jonka mukaan jokaista ihmistä pitää kohdella arvokkaasti, myös köyhää ja voimatonta, marginalisoitua ja haavoittuvaista. Se on ollut johtosääntö elämässäni ja uskossani. Kirjoitus on selkeä: Ei pidä vain toivoa, että maailma olisi parempi. On meidän velvollisuutemme tehdä siitä parempi.”
Näin Biden siis itse kuvailee uskoaan ja arvomaailmaansa ja kertoo sitten poliittisista tavoitteistaan ja toiminnastaan niiden eteen. Hän siteeraa myös paavi Franciscuksen Laudato Si -kiertokirjettä perusteena toiminnalleen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kiertokirjeessä paavi kutsuu ihmiskuntaa ekologiseen kääntymykseen.
Joe Biden vannoi virkavalansa käsi perheraamatulla, jota piti hänen vaimonsa Jill Biden. Kuva: Brendan Smialowski/ AFP/Lehtikuva.
Uskonnollisin presidentti sitten Jimmy Carterin
The Irish Timesin mukaan Bidenia on kuvattu Yhdysvaltain uskonnollisimmaksi presidentiksi sitten baptisti Jimmy Carterin. Biden käy messussa viikoittain, pitää mukanaan rukousnauhaa ja toimistossaan paavi Franciscuksen kuvaa.
Biden sanoo uskonsa olevan yksityisasia, joka tuo hänelle toivoa, lohtua, selkeyttä ja elämän tarkoituksen. Siitä on ollut tukea häntä kohdanneessa surussa, kun hänen poikansa Beau Biden menehtyi aivosyöpään vuonna 2015.
Rukousnauha, jota Biden kantaa, on hänen poikansa Beaun. Vieraillessaan Irlannissa tämän vuoden huhtikuussa Joe Biden tapasi papin, joka oli antanut hänen pojalleen sairaiden voitelun sakramentin tämän kuolinvuoteen äärellä.
Uskolla on selvästi merkitystä Bidenin poliittisessa toiminnassa ja asioissa, joita hän painottaa. Bidenille tärkeitä ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. USA Today -lehden mukaan Biden on korostanut tasa-arvon edistämisen olevan hänen hallinnossaan jokaisen tehtävä. Ulkopolitiikassa Biden on palauttanut maansa aktiivisen ulkopoliittisen roolin, tukenut Ukrainaa sodassa ja kannattanut Naton laajenemista.
Suhde paaviin, tai oikeastaan paaveihin – onhan Biden tavannut myös edesmenneen Johannes Paavali II:n – on Bidenille tärkeä. Bidenia ja nykyistä paavia yhdistävät huoli ilmastonmuutoksesta ja oikeudenmukaisuusajattelu. Kun Biden valittiin presidentiksi, paavi nimenomaisesti kehotti häntä muistamaan köyhiä.
Erojakin löytyy, sillä paavi on ollut hyvin varovainen Venäjän tuomitsemisessa ja etsinyt diplomaattista ratkaisua sotaan. Muutama päivä sitten Moskovassa vieraili Vatikaanin rauhanlähettiläs kardinaali Matteo Zuppi, jonka vierailu ei tuottanut tuloksia. Venäjän ortodoksinen kirkko sen sijaan sai vierailusta itselleen käyttökelpoista propagandaa.
Presidentti Joe Biden, hänen tyttärensä Ashley Biden ja pojantyttärensä Natalie Biden keskustelevat pappien kanssa osallistuttuaan messuun Rehoboth Beatchissa Delawaressa kesäkuussa 2023. Biden käy säännöllisesti kirkossa. Kuva: Julia Nikhinsson/AFP/Lehtikuva.
Bidenin aborttikanta herättää kritiikkiä osassa katolilaisia
Joe Bidenin oma hengellisyys ei vakuuta hänen uskonnollisia kriitikoitaan. Heille keskeisiä kysymyksiä ovat suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoihin ja aivan erityisesti abortti, johon katolinen kirkko suhtautuu kielteisesti. Koska Biden hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot ja tukee naisten oikeutta aborttiin, osa piispoista haluaisi estää Bidenin ja hänen laillaan ajattelevien katolisten johtajien pääsyn ehtoolliselle.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan Biden käy säännöllisesti ehtoollisella kotiseurakunnassaan, jonka toimintaa hän myös tukee taloudellisesti. Rooman-matkallaan lokakuussa 2021 Biden tapasi paavin, joka kuvasi häntä kunnon katolilaiseksi ja kehotti käymään jatkossakin ahkerasti ehtoollisella. Roomassa Biden osallistuikin ehtoolliseen Pyhän Patrikin kirkossa, jossa toimii katolinen amerikkalainen seurakunta.
Tämä paavin suhtautuminen ei Bidenin, ja samalla paavin, kriitikoita riemastuttanut.
Aborttikanta jakaa hyvin vahvasti yhdysvaltalaisia kristittyjä, niin protestantteja kuin katolilaisia. Sillä on merkitystä myös, kun amerikkalaiset arvioivat presidenttinsä uskonnollisuutta. Bidenin moraalikysymyksissä liberaali katolilaisuus ei vakuuta arvokonservatiiveja, joista moni pitää sankarinaan Donald Trumpia huolimatta siitä, miten epäkristillisesti hän käyttäytyy tai mistä asioista häntä oikeudessa syytetään.
Tutkimuslaitos Pew Research Center selvitti maaliskuussa 2021 amerikkalaisten näkemyksiä Bidenin uskonnollisuudesta. Haastatelluista demokraateista 63 prosenttia ja republikaaneista 58 prosenttia tiesi, että hän on katolilainen.
Yhdeksän kymmenestä demokraatista piti häntä ainakin jossain määrin uskonnollisena, 45 prosenttia hyvin uskonnollisena. Sen sijaan republikaaneista 63 prosenttia vastasi, että Biden on vähän tai ei lainkaan uskonnollinen. Demokraateista 79 prosenttia piti sopivana sitä, miten hän pitää esillä uskoaan, republikaaneista vain vähemmistö oli sitä mieltä.
Niukka enemmistö eli 55 prosenttia republikaaneja kannattavista katolilaisista oli tuolloin valmis epäämään presidentiltään ehtoollisen hänen aborttikantansa vuoksi. Sen sijaan katolisista demokraateista 87 prosenttia katsoi, että aborttikanta ei ole ehtoollisen este.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näkyvätkö uskonnot sisustuksessasi? Paljasta meille kotisi pyhät esineet ja voita leffalahjakortti
HengellisyysOnko sinulla kotonasi ikoni, seimiasetelma, rukousnauha, enkelikoriste, Buddha-patsas tai muuta uskonnollista esineistöä? Lähetä meille kuva tai kuvia niistä, teemme aiheesta juttua.
