null Suomessa 61 uskonnollisella yhdyskunnalla on vihkimisoikeus

Uskontojen moninaisuus kasvaa, ja entistä useamman yhteisön jäsenellä on vihkilupa.

Uskontojen moninaisuus kasvaa, ja entistä useamman yhteisön jäsenellä on vihkilupa.

Ajankohtaista

Suomessa 61 uskonnollisella yhdyskunnalla on vihkimisoikeus

Uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeuksien määrä on kasvanut reilusti vuosikymmenen alusta. Valtaosa ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja.

Uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeuksien määrä on voimakkaassa kasvussa.

Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon papeilla on automaattisesti vihkilupa, mutta heidän lisäkseen kirkollisen vihkimisen saa avioliittolain mukaan toimittaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, jolla on vihkimisoikeus.

Vihkimisoikeus myönnetään tietylle henkilölle, mutta sitä anoo rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Vihkimisoikeuksien listaa pitää Suomessa Pohjois-Suomen maistraatti.

Jos luterilaisia ja ortodokseja ei lasketa, vuonna 2010 vihkimisoikeus oli 561:llä uskonnollisen yhdyskunnan edustajalla ja vuonna 2016 jo 838:lla. Myös uskonnollisia yhdyskuntia, joiden jäsenille on myönnetty vihkimisoikeus, on tullut lisää. Niitä on tällä hetkellä 61.

Uskonnollinen moninaisuus lisääntyy

Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä ja niiden kokonaisjäsenmäärä kasvavat. Myös uskonnollinen moninaisuus lisääntyy. Noin viidelläkymmenellä ei-kristillisen rekisteröidyn yhdyskunnan jäsenellä oli vihkimisoikeus viime vuonna.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg seuraa Suomen uskontotilanteen muutoksia.

– Vihkimisoikeus on silti enimmäkseen henkilöillä, jotka kuuluvat perinteisiin kristillisiin kirkkoihin ja kristillistaustaisiin yhteisöihin. Siellä näkyy, että helluntailaiskarismaattisia seurakuntia rekisteröidään vuosittain muutamia. Nämä ovat lähinnä pieniä maahanmuuttajataustaisia yhteisöjä, kuten International Charismatic Bible Church, tuumii Sohlberg.

Kirkollisen vihkimisen muut ehdot ja muodot määrää se uskonnollinen yhdyskunta, jossa vihkiminen toimitetaan.

Perinteisten kristillisten yhdyskuntien joukossa on muun muassa maailmanlaaja katolinen kirkko, Suomen Vapaakirkko ja Suomen Helluntaikirkko. Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalla kahdella seurakunnalla on vihkimisoikeus.

Kristillisperäisiä, mutta omia uskontojaan, ovat Jehovan todistajat ja mormonikirkko eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (MAP). Mormoneilla on peräti 128 henkilölle myönnetty vihkimisoikeus.

Myös evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö ja pari kirkon järjestöä näkyvät tilastoissa. Tähän on syynä se, että kirkon papit tarvitsevat monessa maassa erillisen vihkiluvan. Kirkon ulkosuomalaistyö palvelee turisteja ja muissa maissa asuvia suomalaisia siirtolaisia.

Islamilaisten yhdyskuntien määrä on kasvussa

Vihkioikeudellisten yhdyskuntien joukossa on yksi buddhalainen ja yksi hindulainen yhdyskunta, Krishna-liike. Suomenuskoa edustaa uusi tulokas Karhun kansa, jonka kahdelle jäsenelle oli myönnetty vihkimisoikeus viime vuonna.

Islamilaisten yhdyskuntien määrä on kasvussa. Vuonna 2016 eri islamilaisissa yhdyskunnissa 27 henkilöllä oli vihkioikeus. Suurin osa Suomen muslimeista ei kuitenkaan kuulu mihinkään rekisteröityyn yhdyskuntaan, vaikka monet heistä harjoittavatkin uskontoaan, huomauttaa Solhberg.

Jussi Sohlbergin mukaan valtaosa uskonnollisista yhdyskunnista ei tule vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.

Uskontokuntaan rekisteröityminen ja uskonnon harjoittaminen eivät ole sama asia. Suomalaisista alle kaksi prosenttia on jonkin rekisteröidyn uskollisen yhdyskunnan jäsen. Esimerkiksi osa helluntailaisista ei kuulu rekisteröityihin yhdyskuntiin. Kaikki uskonnolliset yhteisöt eivät edes halua rekisteröityä yhdyskunniksi. Valtaosa toimii tavallisina yhdistyksinä.

– Jos yhdyskunta rekisteröityy, siinä vihkimisoikeus on ilmeisimmin yksi syy, arvelee Sohlberg.

Käytännössä yhteisöjen vihkimisoikeuksia on enemmän kuin vuosittain vihittäviä. Vuoden 2015 avioliittotilastoissa vajaa 400 avioliittoa kuului ryhmään muut kuin luterilaisen kirkon vihkimiset ja siviilivihkimiset. Siviilivihittävien joukossa puolestaan on niin kirkkoon kuin muuhun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia.

Samaa sukupuolta olevia ei vihitä

Uusi avioliittolaki, jonka vuoksi luterilaisessa kirkossa nyt keskustellaan samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä, koskee myös ortodoksista kirkkoa ja rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia.

Avioliittolain pykälässä 16 todetaan, että kirkollisen vihkimisen muut ehdot ja muodot määrää se uskonnollinen yhdyskunta, jossa vihkiminen toimitetaan.

– Eduskunnan säätämässä laissa päätäntävalta on annettu yhteisöille itselleen. Karhun kansa on ilmoittanut, että se on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat. Muiden yhteisöjen osalta korviini ei ole kantautunut vihkimiseen suostuvia, sanoo Sohlberg.

Hänen mukaansa listalla olevista ehdottomasti valtaosa ei tule samaa sukupuolta olevia vihkimään – eivät islamilaiset yhdyskunnat eivätkä vapaakirkolliset tai helluntailaiskarismaattiset kristilliset yhdyskunnat, saati katolinen kirkko, MAP-kirkko ja Jehovan todistajat.

Luterilaiseen kirkkoon kohdistuu erityinen paine, koska se on myös julkisoikeudellinen yhteisö ja edelleen noin kaksi kolmesta suomalaisesta kuuluu siihen. Lisäksi kirkon piiristä ja myös johdosta löytyy asialle myötämielisyyttä.

– Samanlainen paine ei kuitenkaan suuntaudu Suomen ortodoksiseen kirkkoon, vaikka silläkin on erityinen juridinen asema, huomauttaa Jussi Sohlberg.

Koska esimerkiksi Ruotsin ja Norjan luterilaiset kirkot vihkivät samaa sukupuolta olevia avioliittoon, tämä tavallaan luo painetta Suomen suuntaankin. Näiden sisarkirkkojen päätökset kertovat, että luterilaisuuden pohjalta voi päätyä toisenlaiseenkin ratkaisuun eli hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.