null Suomessa arkipyhistä on kiistelty vuosikymmeniä – Japanissa juhlapyhien väliinkin voidaan lisätä vapaapäiviä

Maailmalla vietetään juhlapäiviä monenlaisista syistä. Lähdekuvat: kuningas Charles III:n kruunajaiskuva, iStock ja Suuri aalto Kanagawan edustalla-puupiirros

Maailmalla vietetään juhlapäiviä monenlaisista syistä. Lähdekuvat: kuningas Charles III:n kruunajaiskuva, iStock ja Suuri aalto Kanagawan edustalla-puupiirros

Hyvä elämä

Suomessa arkipyhistä on kiistelty vuosikymmeniä – Japanissa juhlapyhien väliinkin voidaan lisätä vapaapäiviä

Täysi-ikäisyyden päivä, vuoren päivä ja kuninkaan syntymäpäivä – tällaisia juhlapäiviä maailmalla vietetään

Suurin osa suomalaisista juhlapäivistä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisia juhlapäiviä, joita kutsutaan myös pyhäpäiviksi. 

Myös vappu ja itsenäisyyspäivä ovat juhlapäiviä ja yleisiä palkallisia vapaapäiviä. 

– Suomalainen erikoisuus on, että lisäksi jouluaatto ja juhannusaatto on monissa työehtosopimuksissa määritelty palkallisiksi vapaapäiviksi, vaikka ne eivät ole varsinaisia juhlapäiviä, kertoo Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen

Suomalaisessa kalenterissa arkipäiville osuvia juhla-, pyhä- ja aattopäiviä on yhteensä 11. Niistä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja helatorstai sijoittuvat aina arkipäiville. Lopuista kahdeksasta päivästä 1–4 sijoittuu vuodesta riippuen viikonlopulle. Parhaimmillaan arkivapaita siis kertyy kalenteriin kymmenen. Näin oli viimeksi viime vuonna. 

Tänä vuonna arkivapaita kertyy yhteensä yhdeksän. Vähimmillään arkivapaita on vain seitsemän. Seuraavan kerran näin tapahtuu vuonna 2033. 

Osassa maista viikonlopun pyhä siirtyy maanantaille

Joissakin maissa, kuten Australiassa ja Isossa-Britanniassa, on niin kutsuttu in lieu -käytäntö. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että jos juhlapäivä osuu viikonlopulle, seuraava maanantai on yleinen vapaapäivä, Asko Palviainen sanoo. 

Juhlapäiviä koskevat käytännöt voivat vaihdella maan sisällä alueittain. Esimerkiksi Australia-päivää vietetään Australiassa 26.1. Jos päivä on sunnuntai, vapaapäivä siirtyy koko maassa maanantaille. 

– Jos juhlapäivä osuu lauantaille, niin suurimmassa osassa maata arkivapaa siirtyy maanantaille, mutta näin ei tapahdu kaikilla alueilla.

Latviassa vietetään viiden vuoden välein Laulu- ja tanssifestivaalia. Edellisen kerran festivaalia vietettiin vuonna 2023. Festivaalin viimeinen päivä on merkitty juhlapäiväksi. Jos päivä osuu viikonlopulle, seuraava maanantai on vapaapäivä. 

Joissakin maissa käytössä on niin kutsuttu bridge day eli ”siltavapaapäivä”. Tänä vuonna sellainen on käytössä ainakin Unkarissa ja Latviassa. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että jos pyhäpäivä sattuu tiistaille tai torstaille, niin juhlapäivää edeltävä maanantai tai seuraava perjantai merkitään vapaapäiväksi, Palviainen kertoo.  

Tällöin ylimääräinen vapaapäivä korvataan myöhemmin.

Japanissa toimitaan niin, että jos kahden juhlapyhän väliin osuu arkipäivä, myös väliin jäänyt arkipäivä julistetaan kansalliseksi vapaapäiväksi.

Juhlapäivien poistaminen tai lisääminen on harvinaista

Liiallisia arkipyhiä on pyritty suitsimaan siirtämällä niitä viikonloppuun. Kun Suomi siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon 1960-luvulla, työmarkkinajärjestöt ehdottivat, että arkipyhät siirretään lauantaille, jotta työviikot pysyvät kokonaisina. Kirkossa pohdittiin asiaa, ja vuoden 1973 alussa loppiainen, helatorstai ja maanantaina vietetty toinen helluntaipäivä siirtyivät viikonloppuun. 

1980-luvun alussa kirkolliskokous esitti loppiaisen ja helatorstain palauttamista alkuperäisiin päiviin. Näin tapahtui vuonna 1992. Tällä hetkellä helatorstain ja loppiaisen siirtämisestä viikonlopulle keskustellaan jälleen. 

Toisinaan kalenteriin voidaan lisätä uusi juhlapäivä. Vuonna 2021 Kanada otti käyttöön kansallisen totuuden ja sovinnon päivän (Day for Truth and Reconciliation), jota vietetään 30.9. Tällöin kunnioitetaan alkuperäiskansojen kadonneita lapsia ja sisäoppilaitoksista selvinneitä. 

Juhlapäivien poistaminen on harvinaista muttei tavatonta. Vuonna 2023 Tanskan hallitus poisti kalenterista 1600-luvulta lähtien vietetyn store bededagin eli ”suuren rukouspäivän” puolustusbudjetin rahoittamisen vuoksi. 

Miksi juhlapäiviä vietetään?

Juhla- ja pyhäpäiviä vietetään muun muassa uskonnollisista syistä. Esimerkiksi katolisissa maissa vietetään eri pyhimysten päiviä, jotka saattavat vaihdella alueittain ja kaupungeittain. 

Monissa maissa juhlapäivinä kunnioitetaan maan historiaa ja itsenäisyyttä tai muistetaan hallitsijaa. Japanissa vietetään esimerkiksi keisarin syntymäpäivää (23.2.) ja perustuslain muistopäivää (3.5.). 

Kansainyhteisö, johon kuuluvat muun muassa Australia, Uusi Seelanti ja Iso-Britannia, juhlivat kuningas Charles III virallista syntymäpäivää. Vuoteen 2022 päivä tunnettiin kuningattaren syntymäpäivänä.

Lähes koko Australiassa kuninkaan syntymäpäivää vietetään kesäkuun toisena maanantaina. Länsi-Australia juhlii päivää syyskuun neljäntenä maanantaina ja Queensland lokakuun ensimmäisenä maanantaina. Tänä vuonna Isossa-Britanniassa juhlaa vietetään yleensä kesäkuun toisena lauantaina, mutta se ei ole kansallinen vapaapäivä. 

Kuningas Charles III on syntynyt 14. marraskuuta.

Japanissa juhlitaan muun muassa luonnonelementtejä ja ihmiselämää. Tammikuun toisena maanantaina vietetään täysi-ikäisyyden päivää. Silloin juhlitaan kaikkia 2.4.2025–1.4.2026 täysi-ikäisiksi tulleita nuoria. Japanissa muita juhlapäiviä ovat muun muassa lasten päivä (5.5), meren päivä (heinäkuun 3. maanantai), vuoren päivä (11.8.), urheilun päivä (lokakuun 2. maanantai) ja työn kiitoksen päivä (23.11).

Lähteet: Yliopiston almanakkatoimisto.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Arkipyhät puhuttavat työelämässä – vakuutusyhtiö tarjoaa mahdollisuutta vaihtaa vapaita oman kulttuurin juhlapäiviin

Ajankohtaista

Työelämäkeskustelussa pohditaan arkipyhien tulevaisuutta. Mahdollisuus vaihtaa suomalainen arkipyhä oman uskonnon tai kulttuurin juhlaan on saanut vakuutusyhtiö If:ssä positiivisen vastaanoton, vaikka sitä käytetäänkin melko vähän.





Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.