Suonpää: Netti ei ole pilannut yhteiskunnallista keskustelua

Suonpää: Netti ei ole pilannut yhteiskunnallista keskustelua

Päätöksiä ei voi jättää niille, jotka kykenevät argumentoimaan sivistyneesti ja analyyttisesti.

Omituisimpia viime aikoina kuulemiani väitteitä on, että netti tuhoaisi julkisen keskustelun. Ajatuskulku väärinkäsityksen takana kulkee osapuilleen näin. Perusteltu argumentaatio ei mahdu twiittiin ja jos mahtuisikin, twiitteihin mahtuu myös huonoa kieltä ja Twitteriin vääriä mielipiteitä eli vääriä ihmisiä. Lisäksi sosiaalinen media nostaa jatkuvasti tikun nokkaan eli näkyville loukkaavia sanavalintoja, joten julkisessa keskustelussa ei enää voi edes käyttää värikästä kieltä.

Someaikana parempi aines, ne kultivoituneet ja harjaantuneet yhteiskunnalliset keskustelijat, jotka ennen ainoina pääsivät ääneen, joutuvat liikaa varomaan sanojaan, etteivät joudu somekohun keskelle. On mahdotonta käydä yhteiskunnallista keskustelua, kun jatkuvasti joutuu ottamaan toisten tunteita huomioon.

Ajatus nojaa pohjimmiltaan fantasiaan vanhasta hyvästä ajasta, jolloin yhteiskunnallista keskustelua kävivät ensisijaisesti rauhalliset aikuiset miehet. Silloin debatoitiin sivistyneesti, artikuloitiin huolellisesti ja kun keskustelukumppani oli väärässä, se sanottiin niin sivistyneesti, etteivät keskustelua vahingossa seuraamaan päässeet ulkopuoliset edes tunnistaneet miten typeriä sammakoita nämä yhteiskunnallisen keskustelun sankaritkin jatkuvasti suustaan päästivät. Someaikana löytyy aivan liikaa lapsia, jotka huomaavat, ettei keskustelun keisarilla ole sen enempää vaatteita kuin asiaakaan.

Ennen vanhaan, keskustelukulttuurin tarunhohtoisella kulta-ajalla, julkista keskustelua kävivät ne, joilla itsellään olivat asiat hyvin. Siksi he saattoivat kylmän objektiivisesti ja viiltävän analyyttisesti etsiä ratkaisuja toisten ihmisten ongelmiin. Keskustelu tasa-arvosta oli rauhallista niin kauan, kun siihen osallistuivat vain ne, joilla jo oli tasa-arvo. Keskustelu seksuaalivähemmistöistä oli objektiivista, kun puhuttiin ilmiöstä eikä ihmisistä. Kukaan ei huudellut heteroille kaapinraosta, että tämä, hei, koskee minuakin ja pahasti. Vanhaan hyvään aikaan köyhyydestäkin saattoi puhua sivistyneesti, sillä ennen nettiä köyhät ymmärsivät pitää turpansa kiinni. Hyväosaiset maailmanparantajat saivat rauhassa käsitellä köyhyyttä yhteiskunnallisena kysymyksenä.

Nykyisin naiset eivät enää ymmärrä vaieta edes seurakunnassa, köyhilläkin on internet ja homotkin julkeavat puhua rakkaudesta. Sillä tavalla internet on pilannut yhteiskunnallisen keskustelun.

Isokenkäisten on helppoa käsitellä varpaille astumista teoreettisena kysymyksenä, tarkastella sitä ulkopuolelta ja useista näkökulmista. Se, jonka varpailla keskustelijat seisovat, sen sijaan heittäytyy helposti tunteittensa vietäväksi ja turvautuu emotionaaliseen argumentointiin: ”Sattuu!”

Nykyisin naiset eivät ymmärrä vaieta edes seurakunnassa, köyhilläkin on internet ja homotkin julkeavat puhua rakkaudesta. Sillä tavalla internet on pilannut yhteiskunnallisen keskustelun.

Se, että netti ei soveltuisi yhteiskunnallisen keskusteluun, tarkoittaa käytännössä samaa, kuin että yhteiskunnallista keskustelua ei voi käydä sulkematta isoa osaa kansasta sen ulkopuolelle. Jos yhteiskunnallista keskustelua ei käydä netissä, sitä käyvät hyvä veli -verkostot siististi sisätiloissa, suljettujen ovien takana. Yhteiskunta on kuitenkin aivan liian tärkeä jätettäväksi niiden käsiin, jotka ovat onnistuneet kampeamaan itsensä yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan.

Päätöksiä ei voi jättää niille, jotka kykenevät argumentoimaan sivistyneesti ja analyyttisesti. Nettiaikana voimme päästää osallistumaan nekin, joihin sattuu. Ei tämä pilaa yhteiskunnallista keskustelua. Tämä tekee siitä parempaa.


Muokattu klo 19: "Harhaantuneet" korjattu "harjaantuneiksi".

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi