Suonpää: Suostumuslomakevitsit kertovat maailmasta, jossa mies ruinaa ja nainen suostuu
Aina kun naisten oikeuksia halutaan kohentaa, kuullaan sarja typeryyksiä. Naisen halustakin olemme yhä pihalla.
Tekeekö mielesi vitsailla seksuaalisesta suostumuksesta tai vaikka lomakkeesta, joka kohta on pakollinen, mikäli raiskaus tulevaisuudessa määritellään suostumuksen puutteen kautta? Se on vitsailua raiskauksesta ja silloin kannattaa miettiä, onko raiskaus yhtään parempi aihe vitsille kuin vaikkapa holokaustikaan. Meillä ei vieläkään kunnioiteta ihmisen oikeutta päättää kehostaan ja siitä, mitä sen sisään tungetaan. Siinä ei varsinaisesti ole mitään hauskaa.
Minna Canthin näytelmä Työmiehen vaimo räjäytti epätasa-arvon silmille vuonna 1885. Näytelmän kritiikki kohdistui miehiin ja yhteiskuntaan, joka laiminlyö naisen oikeuksia. Koska naisella ei ollut oikeutta omaisuutensa, näytelmän Risto käyttää vaimonsa rahoja kuin omiaan, ryyppää tämän perinnön ja tuhoaa vielä elannonkin myymällä ompelija-Johannan keskeneräisen työn viinarahoja saadakseen.
Johannaa on helppo riistää, onhan hän nainen eli miehelle alamainen, kuten kristinuskokin on opettanut. Risto on perheen pää ja hänellä on puolellaan niin laki kuin uskontokin. Naisen tehtävä oli alistua miehelle. Alistaminen on mahdollista niin kauan, kun naisia kohdellaan lapsina, miehelle alamaisina.
Ajatus naisen ruumiista miehen omaisuutena, naisesta miehen käyttöesineenä, elää suomalaisessakin yhteiskunnassa vahvasti.
Taiteen tehtävä on muuttaa maailmaa ja sitä Minna Canthin näytelmäkin teki. Muutama vuosi myöhemmin Suomessa tunnustettiin, että naisellakin on oikeus omaisuuteen ja annettiin naisille lupa hallita itse varojaan. Tämä koski kuitenkin vain taloudellista omaisuutta. Kesti yli sata vuotta ennen kuin vaimot saivat Suomessa oikeuden päättää kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Vuoteen 1994 saakka vaimon keho ja seksuaalisuus olivat aviomiehen omaisuutta, vaimon raiskaaminen ei lain näkökulmasta ollut mahdollista.
Joka kerta kun naisten riistoa yritetään vähentää, käyvät moralistit hyökkäykseen. Niin vaimon oikeus omaisuuteen kuin oikeus koskemattomuuteenkin vaaransivat joidenkin mielissä avioliiton pyhyyden – ja niille naureskeltiin. Naisia lyödään aina Raamatulla ja heidän oikeuksilleen nauretaan pilkallisesti. Eivät nämä viimeviikkojen puheetkaan lomakkeista, joilla suostumus seksiin pitäisi dokumentoida, uusia vitsejä ole. Samat typeryydet on kuultu jokaikinen kerta, kun oikeudesta koskemattomuuteen on puhuttu. Ajatus naisen ruumiista miehen omaisuutena, naisesta miehen käyttöesineenä, elää suomalaisessakin yhteiskunnassa vahvasti.
Samoin joka jumalan kerta, kun naisen oikeuksista puhutaan, poraavat miehet liian pitkälle menneestä tasa-arvosta. Sinne on kuitenkin vielä matkaa. Edes tämänhetkinen keskustelu suostumuksen edellyttämisestä ei ole tasa-arvoista. Nythän käytännössä asetetaan vastakkain miehen halu ja naisen suostumus. Roolit ovat yhtä vanhoja kuin kulttuuri. Nainen on miehen halun kohde, ja miehen tehtävänä on valloittaa nainen, voittaa palkinto eli saada nainen alistumaan, lopettamaan vastustelu eli suostumaan. Miksi asetelma, jossa toinen väsytetään suostumaan, edes olisi tavoite?
Tämä kaikki kertoo siitä, kuinka pihalla miehet ovat naisista ja naisten halusta. Me emme ole ymmärtäneet, että nainenkin voi haluta, kun emme ole antaneet sille halulle tilaa. Siihen onkin aika huonot edellytykset, kun tilan vie suostuttelu ja ruinaaminen. Vitsit siitä, miten naisen suostumuksen edellyttäminen pilaisi tunnelman, kertovat vain huonoista kokemuksista, huonosta seksistä ja huonosta kyvystä antaa naisen halulle tilaa.
Ei ehkä kannatakaan niin neuroottisesti miettiä, meneekö tunnelma pilalle kysymyksestä, “haluatko rakastella?” Jos kysyminen jännittää, kannattaa odottaa, katsoa silmiin ja koskettaa sillä tavalla, josta hän pitää. Siitä tunnelma ei ainakaan mene pilalle, kun kumppani saa itse pyytää: “Tuu mun sisään!"
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Amnestyn tutkimus: Takapajula-Suomessa voi raiskata lähes aina ilman rangaistusta – vain 17 prosenttia saa tuomion
AjankohtaistaSeksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö laahaa aikaansa jäljessä. Myös viranomaisten käytös jättää toivomisen varaa.
