Suonpää: Aino-taulun koskemattomuus kiinnostaa enemmän kuin naisten koskemattomuus

Suonpää: Aino-taulun koskemattomuus kiinnostaa enemmän kuin naisten koskemattomuus

Taiteen tehtävä on herättää ajatuksia ja keskustelua. Tällä viikolla keskustelua heräsi Suomessa kuitenkin selvästi enemmän kuin ajatuksia, kun Ilta-Sanomat raportoi Akseli Gallen-Kallelan Aino-tarun joutuneen ”Me Too -kampanjan hampaisiin”. Uutisen viesti oli selvä: #MeToo-kampanja on mennyt liian pitkälle. Nyt ne vihaiset naiset sensuroivat jo taidettakin.

Tämänkertaista kohahdusta oli alustettu jo viime viikolla, kun Manchester Art Galleryn raportoitiin poistaneen näytteiltä J. W. Waterhousen teoksen Hylas ja nymfit. Alastomien naisten poistaminen näkyviltä uutisoitiin nopeasti uutena linjanvetona ja keskustelu taiteen sensuroinnista käynnistyi. Näin oli tarkoituskin. Manchester Art Gallery ei nimittäin tehnyt mitään uutta linjausta eikä piilottanut taulua sen enempää loukkaavan sisällön kuin painostuksenkaan vuoksi. Teos poistettiin, koska museo halusi herättää keskustelua ja saada näkyvyyttä #MeToo-kampanjasta.

J. W. Waterhousen teos Hylas ja nymfit. Kuva: Wikimedia Commons

J. W. Waterhousen teos Hylas ja nymfit. Kuva: Wikimedia Commons

Taidemuseoissa tauluja nostetaan seinille ja seiniltä jatkuvasti. Suurin osa museoiden kokoelmista makaa katseilta piilossa varastoissa eikä tässä ole mistään sensuurista kyse. Taidetta on paljon ja seiniä vähän, tässä harvoin on mitään uutisoitavaa. Esimerkiksi Ateneumin näyttelyissä Suomen taiteen tarina ja Veljekset von Wright on tällä hetkellä esillä alle 500 teosta Ateneumin 25 000 teoksen kokoelmasta. Manchesterissa taulun siirtäminen seinältä oli kuitenkin jo itsessään taidetta. Taulun tilalle nostettiin sen poistamisesta kertova kirjoitus ja museovieraat saivat jakaa omia ajatuksiaan episodista post-it-lapuilla muiden luettavaksi.

Seinä Manchester Art Galleryssä. Kuvalähde: Twitter/@MAGcurators

Seinä Manchester Art Galleryssä. Kuvalähde: Twitter/@MAGcurators

Tämä oli hieno, osallistava taideteos! Keskustelua syntyi ja performanssi uutisoitiin ympäri maailmaa. Viikkoa myöhemmin teos ripustettiin takaisin vanhalle paikalleen ja maailma on nyt yhtä taidekokemusta rikkaampi.

Akseli Gallen-Kallela saatiin mukaan tähän näytelmään Ateneumin museonjohtaja Susanna Petterssonin blogikirjoituksesta. Toisin kuin Ilta-Sanomat väitti, kukaan ei kuitenkaan ollut #MeToo-kampanjan yhteydessä vaatinut Ainon poistamista näytteiltä. Petterson kirjoitti #MeToo-keskustelun palauttaneen hänen mieleensä aiemmat, Aino-taruun liittyvät kommentit.

Kyse oli kahden vuoden takaisesta keskustelusta. Kun seksuaalista ahdistelua vuonna 2016 tehtiin sosiaalisessa mediassa näkyväksi #lääppijä-hashtagilla, esitteli Yleisradion Kulttuuricocktail Aino-teoksen Väinämöisen käyttämistä esimerkkinä lääppijästä. Teoksessahan Väinämöinen kurottelee käsiään Aino-neitoa kohti tämän napatakseen. Se oli erittäin toimiva esimerkki. Gallen-Kallelan teos muistuttaa, ettei ilmiö ole aivan uusi. Miehet ovat kurotelleet käsiään vastahakoisia naisia kohti läpi koko historian.

Akseli Gallen-Kallelan teos Aino-taru. Kuva: Wikimedia Commons

Akseli Gallen-Kallelan teos Aino-taru. Kuva: Wikimedia Commons

Ainon nostaminen esiin lääppijäkeskustelussa ei Susanna Petterssoninkaan mielestä ollut huono asia. Ainon asemaa yhtenä Ateneumin näyttävimmistä tauluista ei ole kukaan tosissaan uhannut, vaan päinvastoin taideteosta on käytetty vaikean ja vakavan aiheen käsittelyssä juuri niin kuin taidetta kuuluukin käyttää. Tämän vaikean ja vakavan aiheen, seksuaalisen ahdistelun, käsittely ei Ilta-Sanomissa kuitenkaan saanut tilaa, vaan lehti oikaisi tosiasioissa ja rakensi juttunsa ennakkoluulojen ja naisvihan varaan.

Ilta-Sanomien jutut herättivät keskustelua, kuten oli tarkoituskin. Nyt heräsivät Suomessakin taiteen koskemattomuutta puolustamaan monet, jotka eivät päällepäin näytä ymmärtävän mitään sen enempää taiteesta kuin koskemattomuudestakaan. Gallen-Kallelan maalauksen koskemattomuus kiinnostaa enemmän kuin Ainon tai muidenkaan naisten oikeus koskemattomuuteen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi