Kolumni: Tähtitatuoitu yläosaton nainen oli liikaa nettiyhteisölle
Lapsen silmät kykenevät näkemään sen, mitä aikuinen ei huomaa: transsukupuoliset naiset ovat tavallisia naisia.
Muutama viikko sitten olin viisivuotiaan lapseni kanssa taidegalleria Hippolytessä katsomassa Jouko Lehtolan valokuvia. Kyseessä oli Some Girls -sarja, joka käsittelee transsukupuolisia ruskeita naisia, ammatiltaan seksityöntekijöitä.
Upeita kuvia suuresti arvostamaltani edesmenneeltä taiteilijalta. Voi tietysti kysyä, miksi valkoinen mies on halunnut katsoa juuri heitä, juuri tästä määritelmästä käsin.
Joka tapauksessa, lapseni on halunnut jo pitkään leikkiä samaa leikkiä aina kun katselemme mitä tahansa kuvia, seinillä tai kirjoissa. Hän pyytää minua näyttämään, kuka haluaisin olla esillä olevista hahmoista – olivat ne sitten barbienukkeja tai 1700-luvun öljymaalauksia – ja näyttää sitten, kuka itse olisi mieluiten.
Näin hän toimi valokuvanäyttelyssäkin: valitsi omaksi kuvakseen yläosattomissa esiintyvän, tähtitatuoinnein koristautuneen naisen ja hihkui samastumisen voimasta: ”Kato äiti, toi mä oon!”
Haluan, että lapseni kasvaa maailmassa, jossa joka ikinen päivä on kaikkien naisten päivä ja jossa tasa-arvo koskee kaikkia sukupuolia.
Ajan hengen mukaisesti ikuistin valokuvaksi hetken, jossa lapseni osoittaa valtavaa valokuvaa ja huokailee miten hieno täti kuvassa on. Postasin sen Instagramiin.
Instagram poisti kuvan, koska paljaat naisen nännit ovat yhteisösääntöjen vastaiset. Postasin kuvan uudelleen, ja taas se poistettiin. Olin hämmentynyt: jos tämä nainen olisi esiintynyt tässä samassa kuvassa jonkin aikaa aiemmin, silloin kun hänellä ei vielä ollut näkyviä rintoja ja kun häntä ei tulkittu niiden kautta naiseksi, kuva olisi mennyt läpi.
Tässä kuussa vietettiin sekä naistenpäivää että Minna Canthin eli tasa-arvon päivää. Jälkimmäisenä päivänä sentään otettiin merkkihenkilön hengessä kantaa luokkakysymyksiin, mutta suurin osa käydystä, näkemästäni naiskeskustelusta koski kantasuomalaisia, syntymässä naisiksi määriteltyjä naisia.
En halua lapseni kasvavan isoksi ja löytävän oman sukupuoli-identiteettinsä tällaisessa maailmassa, jossa vain lapsen silmät kykenevät näkemään osan naisista tavallisina naisina. Meille aikuisille tuo osa naisista näytetään aina pelkästään sukupuoli-identiteettinsä kautta. Hetken kuluttua heidät kuitenkin poistetaan näkyvistä vain siksi, että heillä on nännit.
Haluan, että lapseni kasvaa maailmassa, jossa joka ikinen päivä on kaikkien naisten päivä ja jossa tasa-arvo koskee kaikkia sukupuolia.
Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja: koko@ruskeattytot.fi www.ruskeattytot.fi
Kirjoittajan pyynnöstä kolumniin on tehty kaksi muutosta 28.3. kello 15.45. Kohta "syntymässä naisiksi määriteltyjä naisia" oli aiemmin "naiskehoon syntyneitä heteronaisia" ja kohta "silloin kun hänellä ei vielä ollut näkyviä rintoja ja kun häntä ei tulkittu niiden kautta naiseksi" oli aiemmin "silloin kun hänellä ei vielä ollut naisen rintoja ja kun hän ei vielä ollut sennäköinen kuin hänen kuuluukin olla".
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Pysyn pinnalla, vaikken rakasta itseäni
PuheenvuorotPilaan kaikkien elämän, jos näyttäydyn uimapuvussa. Näin ajattelin vielä jokin aika sitten. Kunnes menin ja ostin pikkubikinit.
Kolumni: Ilman älypuhelinta ei jää paitsi mistään
Puheenvuorot
Kolumni: Näin sujui pääsiäinen ilman Jeesusta
Puheenvuorot
