Hengellisyys

Taivaan tähden: Luottamusharjoitus

28.03.2019 11:40
Kaisa Raittila
Istock

Voit halutessasi kuunnella tekstin:

Leipäsunnuntaina kirkoissa luetaan israelilaisten vuosikymmeniä kestäneestä harhailusta autiomaassa. Juuri kun he luulivat kuolevansa, aukesi milloin kalliosta lähde, milloin taivas niin, että maanpeitoksi satoi kylläiseksi tekevää mannaa. Mannaa olisi riittänyt ruukkujen täydeltä, mutta sitä oli lupa kerätä vain päivän tarve kerrallaan. Hiekan pölyssä kansa tarpoi luottamusharjoituksesta toiseen.

Sama täällä. Vaikka minulla on vuosikymmenien kokemus selviytymisestä, epäilen sitä edelleen niin, että annan vain liiastani. En koskaan pane maailman köyhien kanssa tasan. Me kulutuksen helteessä tarpovat olemme vuosisatojen saatossa kehittäneet järkeviä selityksiä sille, miksi sittenkin pitää kerätä myös huomisen varalle.

Leipäsunnuntain kertomuksessa vähä pannaan riittämään monelle. Jeesusta on tultu kuuntelemaan vuorensyrjän täydeltä. Päivä paahtaa. Pienen pojan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta saavat tuhannet vatsansa täyteen, ja tähteitä jää kaksitoista korillista.

Monesti olen ehtinyt miettiä, miten kertomus pitäisi käsittää. Tekikö Jeesus tosiaan sellaisen ihmeen, että leipä ei loppunut, vaikka siitä taitettiin uusi ja uusi pala?

Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, ettei suurin ihme ollut se, että ruoka riitti. Suurin ihme oli se, että pieni poika antoi vähät eväänsä. Hän teki sen silläkin uhalla, että olisi saattanut jäädä itse kokonaan ilman.

Sunnuntain 31.3. aiheena kirkon kalenterissa on Elämän leipä.