Tämä kolahti: Veriruusut-näytelmässä nuoret naiset pukevat ylleen housut ja tarttuvat aseisiin
Lauri Maijalan ohjaama esitys kertoo koskettavasti tehtaantytöistä sisällissodan melskeissä.
Kom-teatterin esitys perustuu Anneli Kannon Veriruusut-näytelmään. Näytelmän päähenkilönä on 15-vuotias tyttö Sigrid (Helmi-Leena Nummela), jonka vähävaraiset vanhemmat patistavat heti ripillepääsyn jälkeen töihin Valkeakosken paperitehtaalle. Sigrid ystävystyy nopeasti muiden tehtaantyttöjen kanssa. Kun paikkakunnalle perustetaan työväen punakaarti ja naiskaarti, työoloihinsa tyytymättömät nuoret naiset lähtevät uhmakkaasti mukaan toimintaan.
Naisten oma kohtalo on armoton: he päätyvät vankileirille ja teloitettaviksi.
Näytelmä kuvaa paitsi sisällissodan verisyyttä myös Sigridin ja muiden tyttöjen kasvamista aikuisiksi. He kokevat ensimmäiset rakkautensa ja tiedostavat oikeutensa yhteiskunnassa. Vaikuttavimpiin kohtauksiin kuuluu se, miten radikalisoitunut Sigrid vetää ensimmäistä kertaa ylleen housut ja leikkaa saman tien tukkansa.
Lauri Maijalan ohjaama esitys auttaa ymmärtämään syitä, jotka johtivat kansan kahtiajakautumiseen. Lahtareita edustaa tehtaan naisia kopeloiva työnjohtaja Forsström (Ursula Salo), joka saa sodan alkaessa totisesti kokea heidän vihansa. Naisten oma kohtalo on armoton: he päätyvät vankileirille ja teloitettaviksi.
Näyttelijäjoukon esiintyminen henkii läsnäoloa ja energiaa. Lavastaja Markku Pätilän suunnittelema pyörivä lava muuntuu yhtä hyvin tehtaaksi, kotiympäristöksi ja sotatantereeksi. Lopuksi soi venäläinen kansansävelmä Veriruusut ja lavalle on siroteltu punaisia ruusuja, joita katsojat tallovat ulos lähtiessään.
Toimittajan fiilikset:
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kom-teatterin sielunmessu – ohjaaja Lauri Maijala vaikuttui uskonnollista kyläyhteisöä kuvaavasta Runar ja Kyllikki -näytelmästä jo lapsena
Hyvä elämäJussi Kylätaskun klassikkonäytelmään perustuva Runar ja Kyllikki kertoo kahden nuoren kasvamisesta aikuiseksi ahdasmielisessä ja moraalisesti ristiriitaisessa ympäristössä.