Mikko sai talvivaatteet Kotimaanavun lähikeräyksen kautta
Diakoniatyöntekijän käynnistämän lähikeräyksen turvin Mikko sai uudet talvivaatteet.

Diakoniatyöntekijän käynnistämän lähikeräyksen turvin Mikko sai uudet talvivaatteet.

Mikko sai talvivaatteet Kotimaanavun lähikeräyksen kautta

Rahaa voi nyt lahjoittaa täsmäkohteisiin, kuten Annelin silmälaseihin tai Virtasten pesukoneeseen.

Talvi koitti, eikä nelikymppisellä Mikolla ollut tarpeeksi lämmintä vaatetta. Mielenterveyskuntoutujan saama kuntoutustuki kattoi paljon, mutta uusiin talvitamineisiin se ei riittänyt.

Niinpä Mikko kävi katsomassa urheilukaupan tarjontaa ja kertoi sopivien vaatteiden loppusumman seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Diakoniatyöntekijä pisti pystyyn lähikeräyksen: kirkon Kotimaanapu-sivustolla kerättiin rahaa nimenomaan Mikon talvivaatteisiin.

Konkreettista apua ihmisille

Helsingin seurakunnissa on viime syksystä alkaen kerätty rahaa täsmäkohteisiin. Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat tarttuneet vähävaraisten ihmisten konkreettisiin avuntarpeisiin: milloin on tarvittu pakastinta, milloin silmälaseja.

Kotimaanavun sivustolle on perustettu keräys, jossa kuka tahansa on saanut lahjoittaa anonyymisti rahaa, jotta vähävarainen henkilö tai perhe saisi hankittua esimerkiksi pesukoneen tai huonekaluja. Kotimaanavun kautta on tuettu myös turvapaikanhakijoita ja järjestetty paikallisia joulukeräyksiä. Keräyksiä on ollut yli 50, rahaa on kerätty yhteensä yli 20 000 euroa, projektityöntekijä Leena Nygård kertoo.

Jokaisella keräyksellä on tavoitesumma. Kun se täyttyy, kerätty tuote tai palvelu hankitaan laskulla tai osto-osoituksella. Rahaa ei koskaan anneta suoraan.

Auttajalle lähikeräys on helppo: tarvitaan vain verkkopankkitunnukset. Kerätty rahasumma päivittyy reaaliaikaisesti Kotimaanavun verkkosivuille.

Osat voivat kääntyä hyvin nopeasti, auttaja voi itse olla joskus avun tarpeessa."

Leena Nygård

Avuntarve on lisääntynyt

Lähikeräysten perustaminen ei tarkoita sitä, että diakoniatyön budjetteja ruvettaisiin leikkaamaan. Leena Nygårdin mielestä keräys on kirkolle yksi tapa reagoida taloudelliseen hätään.

– Samalla keräykset ovat varustautumista siihen, että kirkon rahat eivät lisäänny. Tuskinpa diakoniabudjetitkaan tulevat nousemaan.

Lähikeräys on myös yksi tapa osallistua kirkon toimintaan.

– Osat voivat kääntyä hyvin nopeasti, auttaja voi itse olla joskus avun tarpeessa, Nygård muistuttaa.

Mitä se kertoo yhteiskunnasta, että itähelsinkiläinen yksinhuoltaja saa sängyn vasta yksittäisten ihmisten lahjoitusten turvin?

– Diakoniatyöntekijän näkökulmasta taloudellinen hätä ei ole enää marginaalista vaan lisääntymään päin. Ennen on ehkä pystytty reagoimaan vahvemmin ja rakenteet ovat olleet selkeämpiä ja joustavampia. Esimerkiksi Kela-uudistuksen muutosvaiheessa avuntarve on kasvanut ja se näkyy myös paineena seurakuntien diakoniatyössä, Leena Nygård sanoo.

Hieno systeemi – mutta

Itähelsinkiläisen Mikon kohdalla lähikeräyksen tavoite täyttyi ja diakoniatyöntekijä kävi ostamassa talvitakin, talvikengät ja talvihousut seurakunnan pankkikortilla. Miltä saatu apu tuntui?

– Tosi kiva, että sain uudet talvivaatteet. Toisaalta harmittaa, että kuntoutustuki ei ole niin suuri, että voisin itse hankkia kunnon vaatteita, Mikko sanoo.

– Systeemi on hieno, mutta olen sitä mieltä, että valtion tukien pitäisi olla niin suuria, ettei tällaisia keräyksiä tarvittaisi. Kaikille tukimuodoille on silti tarvetta, sillä en usko, että valtio aikoo parantaa mielenterveyskuntoutujien asemaa.

Mikon nimi on muutettu.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi