Tässäkö on historian kauheimpien hengellisten levynkansien top 10?
Internetissä kiertää aika ajoin kuvia historian hirveimmistä levynkansista. Kirkko ja kaupungin listauksessa käy ilmi, ettei kaikki ole totta, ja että taustalla on myös tragedioita.
Julistavaa, kristillistä musiikkia kutsutaan Suomessa gospeliksi. Yhdysvalloissa gospel tarkoittaa mustaa, usein moniäänistä kirkkomusiikkia. Sen sijaan se, mitä me sanomme gospeliksi, tunnetaan Yhdysvalloissa ilmaisulla contemporary Christian music eli CCM. Se on miljoonaluokan bisnes, jossa on vuosikymmenten saatossa nähty ja kuultu monenmoista viheltäjää.
Viime vuosina lukuisille eri viihdesivustoille on koottu CCM-bisneksen hämmentävimpiä levynkansia. Kirkko ja kaupunki poimi kymmenkunta internetissä kiertävää klassikkoinhokkia.
1. Ava Kathaleen Beaty: God’s Chosen Puppet
”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.” Näin julisti apostoli Paavali kirjeessään Galatian maakunnan seurakunnille joskus ajanlaskumme alkuvuosikymmeninä.
Kunnon kristitty ei heiluttele käsiään oman tahtonsa mukaan, vaan pikkuaivojen virkaa lihaksiston koordinaattorina hoitelee Kristus. Näin on ainakin tässä Ava Kathaleen Beatyn albumissa God’s Chosen Puppet.
2. Greg Kendrick: He Touched Me
Hengellisessä musiikissa puhutaan paljon koskettamisesta. ”Kosketa minua, Henki”, lauletaan yhdessä virressäkin. Vuonna 1963 amerikkalainen hengellisen musiikin tekijä Bill Gaither kirjoitti kappaleen He Touched Me. Jopa Elvis Presley esitti siitä oman tulkintansa.
Ei siinä muuta, mutta nykykielessä touch viittaa myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Sen takia tämä lapsitähti Greg Kendrickin elämäniloa enemmän tai ehkä vähemmän säteilevä levynkansi on ansainnut paljon huomiota netissä.
3. The Ministers Quartet: Let Me Touch Him
Setämiesyhtye The Ministers Quartetin albumi Let Me Touch Him liikkuu hieman samoissa tunnelmissa kuin edellä mainittu Greg Kendrickin albumi. Puku- ja silmälasimuodista päätellen laulavien pastoreiden taideteos sijoittunee jonnekin 60-luvun puolelle.
4. The Faith Tones: ”Jesus Use Me”
Samoissa teemoissa pysytään. Laulutrio Faith Tones julkaisi albumin Jesus Use Me vuonna 1964.
Mikäli epäilyttää, onko tarina tosi, niin aivan oikein – valeuutiset vaanivat. Nimittäin vielä vuonna 2013 Wikipediassa oli lyhyt artikkeli kyseistä yhtyeestä. Sen mukaan the Faith Tonesin jäseninä olivat Beverly Beecham, Vivian Wyler, Marie Samuels ja Roberta Long. Kun viimeksi mainittu tuli kosketetuksi sillä tavoin, että hän tuli raskaaksi, kvartetti kutistui trioksi.
Lähteenä Wikipedia käytti syyskuussa 2012 julkaistua aiheeseen perehtynyttä blogia I Laugh, Therefore I AM.
Siinä bloggaaja kertoo, että yksi hänen ystävistään on yksityisetsivä, joka aiemmalla urallaan oli tehnyt töitä CIA:lle. Tämä etsivä oli saanut selville, että trion silmälasipäinen laulaja Marie Samuels (s. 1945) syntyi 18-lapsisen fundamentalistisen baptistiperheen esikoiseksi.
No, juttuhan oli täysin keksitty. Viitisen kuukautta myöhemmin, tammikuussa 2013, blogin pitäjä itse kertoi, että koko tarina oli puhdasta vedätystä. Marie Samuels oli nimi, jolla Alfred Hitchcockin elokuvan Psycho päähenkilö Marion Crane kirjautui sisään Batesin hotelliin.
Tällä hetkellä Wikipediassa ei ole ollenkaan artikkelia tästä koskettavasta lauluryhmästä.
Tähän väliin täytyy mainita, että samoilla ”kauheat levynkannet” -hakusanoilla netistä löytyy Vickie-nimisen artistin albumi Too Much To Gain To Lose . Ei varmaan ihme, että vilkkaalla mielikuvituksella siitä on kehitelty huilisti nimeltään Loretta Fudge albumilla Fingering and Praying for the Lord. Tätäkin levyä esitellään aitona. Siihen pääsee tutustumaan klikkaamalla tästä.
The Faith Tonesin vinyyli-LP Jesus Use Me on ollut kesäkuussa 2013 myytävänä levynkeräilijöiden huutokaupassa.
5. Country Church
Nyt pääsemme syvälle Yhdysvaltain keskilänteen ja Kansasin osavaltioon, jossa on Nekoma-niminen lähinnä kai junaseisake.
Erään nettitiedon mukaan Country Church -kvartetti oli kotoisin juuri Nekomasta. No, levynkantta katsoessa väite on helppo uskoa.
Internetissä Country Church -levynkansi herättää hilpeyttä, mutta näilläkin ihmisillä on omat ainutlaatuiset elämäntarinansa. Levyn takakannen esittelystä käy ilmi, että kvartetin avainhahmoina oli Kaliforniasta takaisin Kansasiin muuttanut aviopari Carolyn ja Larry Seltmann. He olivat maanviljelijöitä. Heidän joukkoonsa liittyi Larry Seltmannin pikkuveli Ben Seltmann sekä serkkupoika Bill Seltmann.
Nekoma on kunnallishallinnoton, nykyään ilmeisesti autioitunut paikka. Larry Seltmann siirtyi ajasta iäisyyteen vuonna 2015 vain kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt 74 vuotta. Hänellä on yhdeksän lastenlasta.
6. Christian Crusaders with Al Davis
Tässä on varsinaisia ristiretkeläisiä. Christian Crusaders with Al Davis on taas yksi osoitus siitä, että kun levynkansitaide on kohdillaan, ei tarvita edes musiikkinäytettä. Monesti näiden kristillisten musiikintekijöiden varsinkin laulutaidot ovat kuitenkin aivan yhtä hyvät kuin tavallisilla kantrimuusikoilla.
Yksi keskeinen erottava tekijä löytyy kuitenkin erityisesti miesten pukeutumistyylistä. Nimittäin aito kantrimies on rekkamiesten sukua, ja sehän tarkoittaa sitä, että kaljamahan annetaan tyylikkäästi roikkua housun päällä.
Sitä vastoin päihteetöntä elämäntyyliä suosiva kristillisen musiikin edustaja hankkii uimarenkaansa mieluummin donitseilla. Tällöin tyylinmukainen edustava ulkomuoto muodostuu siitä, että housut vedetään vatsamakkaran yläpuolelle juuri niin kuin levynkannen ristiretkeläisritari näyttää mallia.
7. The Miracle Sisters: The Miracle At My House
Arkansasin osavaltiossa Yhdysvalloissa sisarusten Linda Dean ja Jance Kay Crist albumi The Miracle At My House jättää runsaasti tilaa kysymyksille. Kansi näyttää aavemaiselta, ja lapsen kädessä oleva esine pieneltä raketilta.
Tarkemmalla katsomisella huomataan, että toinen siskoista näyttää kehitysvammaiselta, ja kyseinen esinehän on guiro-niminen lyömäsoitin. Kuvaa ei voikaan levittää noin vain pilailutarkoituksessa.
”Oi ihme, oi ihme, jonka Jumala on antanut minulle”, lauletaan albumin nimikappaleessa. Kyseessä on laulajan oma sisko. YouTubeen ladatussa esityksessä laulaja kertoo, että siskolla on Downin oireyhtymä. Tarinassa on kauneutta, mutta kansitaide saattaa jättää katsojalle erikoisen tunnelman.
8. Holy Right: Stand As One
Kaliforniassa 1980-luvun alussa perustettu Holy Right oli viisihenkinen kristillistä heviä esittänyt ryhmä, jonka jäsenet kirkuen ylistivät Jeesusta karvaiset navat paljaina. Vuonna 1986 yhtye julkaisi albumin Stand As One. Siinä lauletaan enemmän Saatanasta kuin Jeesuksesta.
YouTubessa on pari biisiä, joissa Holy Right vinguttelee kitaransoiton sukkahousurekisterissä tyylillä, josta asiaan vihkiytymätön henkilö ei heti kohta arvaakaan, ollaanko tässä nyt tarjoamassa kyytiä helvettiin vai taivaaseen.
Ainakin yhtyeen kitaristi Sean Silas näyttää edelleen hankkivan elantonsa hevitiluttelulla. Twitterissä häntä voi seurata täällä.
9. Barren Cross: Rock for the King
Tiukkaa jeesusheviä esitti myös Barren Cross -niminen yhtye, joka oli Holy Rightin tavoin Kaliforniasta lähtöisin. Yhtyeen lavakarismaa tähdennettiin sinivalkoisilla trikoilla. Asiaa tuntemattoman kannalta kaikki hevi näyttää ja kuulostaa aina samalta, mutta tässä on vääränväriset sukkahousut jalassa. Mitäpä tuosta – Errol Flynnin Robin Hoodilla kalsarit olivat vihreät.
Parasta on se, että hard rockin lujan klassikon Kissin tavoin Barren Cross antoi yhdelle albumilleen nimen Hotter than Hell.
10. Mikko: Jää kuuntelemaan
Uskontojournalismissa on kysyttävä aina, miten asia vaikuttaa Suomeen. Sen vuoksi joukkoon täytyy lisätä yksi kokonaan suomalaisvoimin epäonnistuttu kansi. Tällä kertaa rosvosektorille joutui Kuustosen Mikko. Tämä johtuu siitä, että Anssi Kelan edesmennyt isä oli uskovaisen Pro Fide -yhtyeen keulahahmo Juha Kela, joka vuonna 1979 tuotti Kuustosen debyyttialbumin Jää kuuntelemaan.
Discogs-sivuston mukaan levyn kustansi helluntailainen RV-kustannus. Sen kansi kuuluu osastoon ”ei siinä mikään muu ole erityisesti vialla, paitsi kaikki”.
Myös Anssi Kela on esittänyt Kuustosen kappaleen Jää kuuntelemaan.
Kuvalähteet: 9GAG, Boredpanda, Discogs ja Wikipedia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rauhaa, rakkautta ja Jeesus – uutuusleffa kertoo 1970-luvun kristityistä pitkätukkahipeistä
AjankohtaistaJeesus-liike näyttäytyi paljasjalkaisina, repaleisiin farkkuihin ja värikkäisiin paitoihin pukeutuneina pitkähiuksisina nuorina, joilla oli käytössä kuluneet Raamatut.