”Uskontojen tunteminen on välttämättömyys, jos tekee kansainvälistä bisnestä” – vantaalaiset lukiolaiset kysyivät, mihin uskontojen tuntemista tarvitaan
Suvi Laakso, Pasi Peiponen ja Heikki Vartia kertoivat kokemuksistaan uskonnon roolista työnsä kannalta.

Suvi Laakso, Pasi Peiponen ja Heikki Vartia kertoivat kokemuksistaan uskonnon roolista työnsä kannalta.

”Uskontojen tunteminen on välttämättömyys, jos tekee kansainvälistä bisnestä” – vantaalaiset lukiolaiset kysyivät, mihin uskontojen tuntemista tarvitaan

Uskontojen tuntemus on diplomaatille hyödyllistä, toimittajalle yleissivistystä ja välttämätöntä kansainvälisessä liikemaailmassa.

Onko sillä, että kouluissa opetetaan uskontoa, merkitystä käytännön elämässä? Mitä hyötyä uskontojen tuntemisesta on? Millaisia haasteita uskonnosta voi tulla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Martinlaakson ja Vaskivuoren lukioiden sekä Vantaankosken seurakunnan järjestämässä paneelikeskustelussa tiistaina.

Kysyjinä olivat lukiolaiset Annika Monto, Kristiina Kamppinen, Ella Kilpinen ja Emilia Pikkarainen ja vastaajina Pia Jardi muslimijärjestö Amalista, Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön vastuuvirkamies Suvi Laakso, Ylen A-Studion toimittaja Pasi Peiponen sekä kumppanuus- ja myyntijohtaja Heikki Vartia HEI Schoolsista.

– Uskontojen tuntemisesta ja sensitiivisyydestä uskontoja kohtaan on paljon hyötyä. Itse asiassa se on välttämättömyys, jos tekee kansainvälistä bisnestä, sanoi Vartia vastauksena kysymykseen, mitä hyötyä uskonnosta on työelämässä.

Millaista ruokaa moniuskontoisessa päiväkodissa tarjotaan?

Heikki Vartia on kauppatieteiden maisteri, joka yrityksessään myy suomalaista varhaiskasvatuksen osaamista maailmalle. Hän kertoi halunneensa neljänkympin kriisin jälkeen tehdä työtä, jolla on syvää merkitystä. Hän on myös globetrotter, joka on käynyt 110 maailman maassa. Monissa niistä uskonnolla on suuri merkitys.

Vartia oli juuri palannut liikematkoilta Dubaista ja Kaakkois-Aasiasta. Näillä matkoilla hän tarvitsi tietämystään islamista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta.

Hän totesi, että muslimimaissa vastakkaista sukupuolta ei kätellä, ellei nainen tarjoa ensin itse kättään. Etunimen Heikki yhteydessä on hyvä kertoa sähköposteissa olevansa mies, jotta varhaiskasvatusalalla ei tule yllätyksiä. Ramadanin aikana ei kannata lähettää muslimimaihin ketään kouluttamaan, sillä se on kiusallista sekä suomalaisille että isännille. Virtuaalista palaveria ei muslimimaahan kannata sopia perjantain rukoushetken aikaan.

Malesiassa vajaa kaksi kolmasosaa väestöstä on muslimeja. Muut ovat buddhalaisia, kristittyjä tai hindulaisia tai harjoittavat perinteisiä kiinalaisia uskontoja.

– Kysyin moniuskontoisessa päiväkodissa, minkälaista ruokavaliota he noudattavat. Vastaus oli halal-ruokavaliota miinus naudanliha, Vartia mainitsi.

Kysymyksiä panelisteille esittivät Annika Monto ja Kristiina Kamppinen Martinlaakson lukiosta sekä Ella Kilpinen ja Emilia Pikkarainen Vaskivuoren lukiosta. Keskustelu järjestettiin Martinlaakson lukion vieressä olevassa Kulttuurikeskus Martinuksessa. Lukiolaiset seurasivat sitä tiiviisti.

Kysymyksiä panelisteille esittivät Annika Monto ja Kristiina Kamppinen Martinlaakson lukiosta sekä Ella Kilpinen ja Emilia Pikkarainen Vaskivuoren lukiosta. Keskustelu järjestettiin Martinlaakson lukion vieressä olevassa Kulttuurikeskus Martinuksessa. Lukiolaiset seurasivat sitä tiiviisti.

Nigeriassa kokous voi alkaa rukouksella

Suvi Laakso päätyi diplomaatin uralle kansalaisjärjestöjen kautta. Hän on filosofian maisteri ja uskontotieteilijä, joka aiemmin työskenteli Suomen Lähi-idän instituutissa ja Kirkon Ulkomaanavussa. Nyt hän tekee työtä muun muassa Lähi-idän rauhanprosessin parissa. Tätä ennen hän toimi kaupallista suhteista vastaavana virkamiehenä Nigeriassa.

– Suomessa suhtaudutaan hyvin omanlaisellaan tavalla uskontoon, joko sen roolia vähätellään tai sitten ylikorostetaan. Ehkä se johtuu siitä, että jossain vaiheessa ajateltiin, että uskonto on yksityinen asia, joka jossain vaiheessa hiipuu pois. Jos ajatellaan vaikka Nigeriaa, näin ei ole tapahtumassa, Laakso kertoo.

Nigeriassa voi olla, että kokouksen aluksi ehdotetaan yhteistä rukousta.

Nigeriaa pidetään kansainvälisten kyselytutkimusten perusteella maailman uskonnollisimpana maana. Puolet väestöstä on muslimeja, puolet kristittyjä.

– Kun siellä tavataan paikallisia poliitikkoja, diplomaatteja ja yrityselämän edustajia, voi olla, että kokouksen aluksi ehdotetaan yhteistä rukousta. Viroa puolestaan pidetään maallistuneena maana. Siellä eräs kollegani ei tosiaan tiennyt, kuka on Jeesus ja kuka Neitsyt Maria, Laakso kuvaa maailman maiden eroja.

Pia Jardi on muslimiksi kääntynyt kantasuomalainen. Hän kertoi taustastaan olevan hyötyä niin maailmalla kuin Suomessa, koska hän ymmärtää ja tuntee kumpaakin kulttuuria. Täällä Suomessa hänen roolinaan on usein tuoda suomalaisille tietoa islamista ja korjata väärinkäsityksiä. Aika usein tuota noita käsityksiä on muovannut populismi.

– Jos joku sanoo jonkun ikävän asian islamista totuutena, pyydän häntä yleensä kohteliaasti kertomaan, mihin näkemys perustuu. Riitely ei kannata.

Jardin mukaan työelämässä voi tulla vastaan tilanteita, jotka ovat islamin kannalta haasteellisia. Joillakin työpaikoilla voi olla pukukoodi, johon ei kuulu huivi. Rukoushetkelle voi tuntua vaikealta pyytää aikaa ja paikkaa. Suomalainen tapa viettää pikkujoulua voi olla hankalaa, kun itse ei käytä alkoholia.

– Moni musliminainen ottaa huivin pois, koska heitä ei huivin kanssa kohdella oman alansa ammattilaisina. Tämä on hankala asia, Jardi tuumi.

Pia Jardi kertoi joutuvansa usein korjaamaan virheellisiä käsityksiä islamista. Suvi Laakso kuuntelee.

Pia Jardi kertoi joutuvansa usein korjaamaan virheellisiä käsityksiä islamista. Suvi Laakso kuuntelee.

Yleissivistys myös uskonnoista on rautaa

Vaikka Pasi Peiponen kertoi olevansa koulutukseltaan teologian maisteri, uskonto ei yleensä kuulu hänen toimittajana käsittelemiinsä aihepiireihin. Hänen mukaansa uskontojen tuntemus on joka tapauksessa tarpeen ja tärkeä osa yleissivistystä.

– Yleissivistys on rautaa. Se, että tietää mahdollisimman paljon mahdollisimman monesta asiasta. Ja jos ei tiedä, on hyvä olla halua hankkia tietoa, Peiponen sanoi.

Peiposen mukaan Vantaa on hyvin monikulttuurinen kaupunki, jossa erilaisten uskontojen ja näkemysten kanssa joutuu väistämättä tekemisiin. Se, että pystyy ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja keskustelemaan heidän kanssaan, on arjessa tarvittavaa yleissivistystä.

Oppilaat saivat lopuksi esittää myös pari yleisökysymystä. Niistä toinen koski antisemitismin lisääntymistä maailmalla ja toinen panelistien mielipidettä uskonnonopetuksen pakollisuudesta.

Suvi Laakso kertoi, että Israelin edustajat kertovat usein huoltaan antisemitismin kasvusta. Pia Jardi on mukana uskontojen yhteistyöelimessä USKOT-foorumissa. Siellä halutaan yhdessä ehkäistä niin juutalaisiin kuin muslimeihin kohdistuvaa vihaa.

Uskonnonopetuksesta Jardi totesi, että hän voisi henkilökohtaisesti kannattaa yhteistä uskontotietoainetta, vaikka monet vähemmistöuskontojen edustajat ovat toisella kannalla. Heikki Vartian mielestä yhteinen uskontotieto voisi olla hyvä ratkaisu. Toisaalta jos uskonnonopetus ulkoistetaan vain uskontokunnille, varjopuolena voisi olla ääriajattelun lisääntyminen. Kun uskontoa opetetaan kouluissa, yhteiskunnalla on siihen ote.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi