null Terve vaan ja terveydeksi! – Tervehtiessä ja maljaa nostaessa käytetyt sanat ovat ajankohtaisia juuri nyt

Myös eläimillä on tapana tervehtiä toisiaan. Karhuillakin on oma tyylinsä. Kuva: iStock

Myös eläimillä on tapana tervehtiä toisiaan. Karhuillakin on oma tyylinsä. Kuva: iStock

Terve vaan ja terveydeksi! – Tervehtiessä ja maljaa nostaessa käytetyt sanat ovat ajankohtaisia juuri nyt

Ruokapöydissä ympäri Eurooppaa nostetaan maljoja terveyttä toivoen ja toivottaen. Myös uskonto voi olla läsnä tervehdyksissä.

Vielä vuosi sitten ne olivat sanoja muiden joukossa, mutta koronapandemia toi niihin uutta merkitystä. Terve! Terveydeksi! Voi hyvin!

Terveyttä on ajateltu ja toivoteltu myös muissa kielissä. Ruotsiksi tervehtiä ja terveys ovat sama sana, hälsa.

Terveyttä voidaan toivottaa myös silloin, kun on aika nostaa maljat. Viroksi silloin sanotaan terviseks, espanjaksi salud, portugaliksi saúde, italiaksi salute ja ranskaksi santé. Myös venäläiset nostavat maljan terveydelle, na zdarovje, kuten tehdään myös Puolassa, na zdrowie, ja Tsekissä, na zdraví. Myös unkarilaisten kippis, egészségedre, viittaa terveyteen.

Terveys voi olla läsnä silloinkin, kun kysellään kuulumisia. O-genki desu ka, mitä kuuluu, kysytään japaniksi. Sananmukaisesti siinä kysytään toiselta, onko hän terve. Ja tavallisesti siihen vastataan: Hai, genki desu, hyvää kuuluu, eli kyllä, terve olen.

Kumartamalla tervehtiminen sopii hyvin myös pandemia-aikaan. Kuva: iStock

Kumartamalla tervehtiminen sopii hyvin myös pandemia-aikaan. Kuva: iStock

Terveyttä on toivottu ja arvostettu

Vertailevaa tutkimusta tervehtimisessä käytettävistä sanoista ei tiettävästi ole, mutta yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo Helsingin yliopistosta arvioi, että me suomalaiset sanomme ”terve” siksi, että terveyttä on aina arvostettu ja toivottu. Ainakin Euroopassa kielet ovat saattaneet ottaa tässä asiassa myös vaikutteita toisiltaan.

– Ihmisten välisissä kohtaamisissa halutaan yleensä toivottaa jotakin hyvää. Monet tervehdykset ovat kivettyneitä, emmekä enää ajattele niiden kirjaimellista merkitystä. ”Terve” on juuri tällainen sana. Lähtiessä sanottavien sanojen merkitystä ajatellaan enemmän, sellaisten kuin ”voi hyvin” tai ”hyvää jatkoa”.

Ihmisillä on varmasti ollut tapana tervehtiä toisiaan jo ennen kielten kehitystä.

Siitä, milloin ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan sanallisesti ja millaisilla sanoilla, ei ole tietoa.

– Ihmisillä on varmasti ollut tapana tervehtiä toisiaan jo ennen kielten kehitystä. Myös eläimet tervehtivät toisiaan, esimerkiksi koirilla on tässä selkeät rituaalit. Tervehtimisille on jo varhain ollut selvä funktio, Matti Miestamo sanoo.

Joissakin kielissä ja kulttuureissa voinnin tiedustelu on olennainen osa tervehtimistä. Esimerkiksi länsiafrikkalaisessa maninkan kielessä kysytään paitsi kohdattavan henkilön vointia myös sitä, miten hänen puolisonsa, lapsensa, äitinsä, setänsä tai muut läheisensä voivat.

Korona-aika toi mukanaan uusia tapoja tervehtiä. Käsien lisäksi käytössä ovat jalat. Kuva: iStock

Korona-aika toi mukanaan uusia tapoja tervehtiä. Käsien lisäksi käytössä ovat jalat. Kuva: iStock

Jumala on joskus läsnä hyvästellessä

Joissakin kielissä toivotetaan kohdatessa ja hyvästellessä rauhaa tai Jumalan suojelusta.

– Maailmassa on noin 7 000–8 000 kieltä. Olen hyvin varovainen arvioimaan, kuinka yleistä tai harvinaista jokin on, mutta kyllä Jumalan suojeluksen ja rauhan toivotuksia on tullut vastaan. Nämä ovat kulttuurillisia juttuja, Miestamo sanoo.

Etelä-Saksassa ja Itävallassa voidaan sanoa Grüß Gott, Jumalan terve. Arabiaksi toivotetaan rauhaa sanomalla salam aleikum, ja sama ajatus on heprean shalomissa. Espanjaksi hyvästellään sanomalla adiós, ranskaksi adieu. Pohjalla ovat Jumalaa tarkoittavat sanat dios ja dieu.

Harva on tullut ajatelleeksi, että Jumala on läsnä myös englanniksi hyvästeltäessä. Goodbye tulee sanasta godbwye, joka oli alun perin muotoa ”God be with ye”, Jumala olkoon kanssasi.

Pääministeri Boris Johnson tervehtii kansalaista kyynärpäätervehdyksellä kättelyn sijaan. Johnson vieraili lontoolaisessa sairaalassa ja tutustui koronarokotusten antamiseen tammikuun alussa. Kuva: Andrew Parsons / Eyevine / LEHTIKUVA

Pääministeri Boris Johnson tervehtii kansalaista kyynärpäätervehdyksellä kättelyn sijaan. Johnson vieraili lontoolaisessa sairaalassa ja tutustui koronarokotusten antamiseen tammikuun alussa. Kuva: Andrew Parsons / Eyevine / LEHTIKUVA

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi