Thurén: Häät kaipaavat norminpurkutalkoita
Jos jokin hääperinteisiin liittyvä tapa ei miellytä, ei siitä muiden mieliksi tarvitse pitää kiinni.
Vuoden 2014 morsiamena tiedän, että juuri nyt on menossa kuumin häidensuunnittelukausi: kesähäät kolkuttavat jo ovella.
Häitään suunnittelevat morsiot ja sulhot joutuvat tahtomattaan yllättävän paineen alle. Sukulaiset ja ystävät saattavat nimittäin kohdistaa monenlaisia odotuksia hääjuhlaa kohtaan. Kokemuksesta tiedän, että pitää olla hyvin paksu nahka, jottei anna näiden vaateiden mennä ihon alle.
Äänitin Ylelle podcast-jakson häiden budjetista ja samalla kysyin noin 150 parilta, paljonko heidän häänsä olivat maksaneet. Keskisummaksi muodostui kymppitonni.
Yllätyin, miten paljon paheksuntaa ihmiset olivat saaneet häihinsä käyttämästään rahasta. Eräs pari oli itse säästänyt ja maksanut 30 000 euron juhlansa, mikä ei herättänyt positiivista reaktiota nettipalstoilla. Toisaalta myös pikkubudjetilla avioon astuneet joutuivat selittämään valintaansa.
Myös ajatus siitä, että jos pitää kirkkohäät, juhlan täytyy olla pramea, elää tiukassa. Maistraattihäitä taas pidettiin synonyyminä pienille häille. Tämä on huonoa brändiä kirkolle, sillä moni pari haluaisi varata kylän suurimman kirkon mutta pitää kuitenkin budjetin pienenä. (Itse menin naimisin Turun tuomiokirkossa, jossa on Pohjoismaiden pisin alttarikäytävä – suosittelen ehdottomasti!)
Kun yhden häävieraan kestittäminen maksaa keskimäärin 50–100 euroa, ihmisillä ei välttämättä ole varaa kutsua koko sukua ja jokaisen avecia.
Kutsulista aiheuttaa kränää. Nykyään, kun ihmiset maksavat enimmäkseen itse häänsä, vanhemmilla ei pitäisi olla sananvaltaa siihen, että ”kyllä Maire-täti on kutsuttava, muuten tulee pahaa verta”. Kun yhden häävieraan kestittäminen maksaa keskimäärin 50–100 euroa, ihmisillä ei välttämättä ole varaa kutsua koko sukua ja jokaisen avecia. Tämä pitäisi niellä mukisematta.
Myös perinteiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen pitäisi olla kaikille ok. Isäni ei halunnut saattaa minua alttarille, koska hän ei kokenut ”voivansa luovuttaa minua miehelleni”. Olin täysin samaa mieltä. Jollekin toiselle morsiolle taas isän rinnalla kulkeminen symboloi jotain muuta.
Hääkriitikoiden kannattaa jäädä kotiin. Häät ovat ihana rakkauden juhla, ja jokainen, joka sellaisiin saa kutsun, on hyvin etuoikeutettu.
Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija, jota kiinnostaa tällä hetkellä raha ja tasa-arvo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Varaa pian unelmiesi vihkikirkko netissä, mutta älä suotta panikoi
AjankohtaistaHelsingin suosituimmat hääkirkot ovat jaossa maanantaista lähtien.
