Pukkeilulle ei ole ikärajaa, joten Olli Suonpää aikoo jatkaa sitä niin kauan kuin voimia ja intoa riittää.
Tilausjoulupukki Olli Suonpää on koskettanut joulun taikaa
Koteja ja kauppakeskuksia pukkina kiertävä yksinhuoltaja uskoo joulupukkiin omalla tavallaan. Muistumana alkuperäisestä joulupukista, pyhästä Nikolaoksesta, perinteinen joulupukin asu muistuttaa piispankaapua.
Seitsemän vuotta sitten Olli Suonpäällä, neljän lapsen yksinhuoltajalla, olivat lisätulot tarpeen. Avoimia työpaikkoja selatessaan hän törmäsi ilmoitukseen, jossa haettiin joulupukkia. Ensimmäinen pukkijoulu jännitti Suonpäätä erityisesti aikataulujen takia, mutta onneksi pukkifirma hoiti kellotuksen. Firma varusti hänet myös tiedoilla lasten nimistä ja harrastuksista pari päivää ennen jouluaattoa.
– Mietin, että mihin oikein olen ryhtynyt, mutta kaikki sujuikin hienosti. Aluksi tein pelkkiä aaton kotikeikkoja, sanoo 55-vuotias Suonpää.
Pukkivierailuista Suonpäällä on tietysti monta tarinaa. Eräässä paikassa tuli pihalla vastaan mies joulupukin tamineissa ja ilmoitti tilanneensa Suonpään paikalle.
– Perheen lapset eivät enää uskoneet pukkiin, vaan väittivät isänsä toimittavan joulupukin virkaa. Sovimme, että tulemme yhtä aikaa pukin vermeissä sisälle taloon, minä etu- ja hän takaovesta. Sitten hän ottaa naamarin pois, Suonpää muistelee huvittuneena. Lopputuloksena oli tietysti perheen pienimpien pukkiuskon välitön palautuminen.
Monesti toivoisin voivani tehdä enemmän.
Pukkeilu laajenee kauppoihin
Suonpäälle kertyi vakiokoteja, joihin hänet kutsutaan joka joulu. Hyvin sujuneet kotikeikat rohkaisivat lähtemään myös kauppakierroksille. Suonpää on vaihtanut pukin tamineet päälleen monen suomalaisen marketin parkkipaikalla.
Jossain vaiheessa hän kulki pukkina myös Helsingin junissa. Muutaman joulun jälkeen Suonpää satsasi varusteisiin tosissaan: jakin karvasta tehty parta tehtiin peruukkiliikkeessä käsin. Partaa arvostavat erityisesti ulkomaalaiset turistit, jotka haluavat Helsingissä hanakasti pukin kanssa samaan kuvaan.
Markettikeikat kestävät kahdesta kahdeksaan tuntia. Lapset tulevat usein kauppaan varta vasten pukkia tapaamaan, ja heillä on usein pukille tuomisia, esimerkiksi piirustuksia tai itseleivottu pipari. Niitä Suonpää arvostaa ja asettuu katsomaan yhdessä lapsen kanssa.
– Olen säilyttänyt kaikki lasten pukille tuomat piirustukset ja muut muistot, hän toteaa.
Joskus pukki huomaa tervehtijöistään, että kaikki ei ehkä ole kotioloissa ihan kunnossa.
– Nämä lapset eivät toivo liikoja, vaan ihan vaatimattomia asioita, jotkut pelkkää hyvää mieltä, Suonpää toteaa liikuttuneena.
– Silloin haluaisin auttaa ja sanoa jotakin, joka ehkä toisi edes paremman mielen. Usein toivoisi, että voisi tehdä enemmän.
Joulun taika on lyhyt ja tehokas
Olli Suonpään kaikki marraskuun lauantait kuluivat pukkina, ja joulukuussa kiirettä vasta on pitänytkin. Viikkoa ennen joulua keikkoja riittää joka päivälle. Pukkifirma hoitaa mainostamisen ja markkinoinnin, ja joskus Suonpää tilataan suoraan yrityksiin.
Joulusesonki on lyhyt, mutta kiireinen. Pukkeilulle ei ole ikärajaa, joten Suonpää aikoo jatkaa sitä niin kauan kuin voimia ja intoa riittää.
Kun joulu on ohi, pukinviitta on helppo ottaa harteilta odottamaan seuraavaa sesonkia. Joulupäivänä Suonpää rauhoittuu juhlimaan kaikkien lastensa perheiden kanssa. Lastenlastensa ”Lelupapaksi” ristimä Suonpää sai vastikään tietää tulevansa isoisäksi neljättä kertaa.
Mutta uskooko hän itse joulupukkiin?
– Uskon tietenkin. En väitä, että hän olisi fyysisesti olemassa, mutta joulupukkina kulkiessani olen itsekin onnistunut koskettamaan sellaista tiettyä joulun taikaa.
Kun lapsi ja äiti tervehtivät kauppaan mennessään joulupukkia, saattaa lapsi vielä kääntyä katsomaan taakseen jäävää pukkia. Tällöin Suonpää heilauttaa kättä hyvästiksi.
– Silloin lapsen huulille syttyy hymy ja kävely muuttuu iloiseksi hypähtelyksi siinä äidin kanssa kulkiessa.
Olisiko joulun taika juuri tässä? Huolet haihtuvat ja askel kevenee.
Joulupukin esikuva on 300-luvulla vaikuttanut pyhä Nikolaos eli Santa Claus.
Pukin hiippalakki on piispan päähine
Joulupukin esikuva on 300-luvulla vaikuttanut pyhä Nikolaos eli Santa Claus. Hän toimi piispana Myrassa eli nykyisin Turkkiin kuuluvassa Demressä. Muistumana alkuperäisestä joulupukista perinteinen joulupukin asu muistuttaa piispankaapua. Pukin hiippalakki on tietenkin hiippa, piispan päähine. Ikoneissa pyhä Nikolaos kuvataan harmaapartaisena vanhuksena.
Pyhän Nikolaoksen muistopäivä katolisessa pyhimyskalenterissa on Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. Joulun läheisyys on vaikuttanut siihen, että Nikolaoksesta tuli juuri joulun suuri sankari.
Tunnetuin pyhään Nikolaokseen liittyvä legenda kertoo, kuinka hän pelasti erään köyhtyneen leskimiehen pinteestä. Epätoivoinen mies oli päättänyt myydä esikoistyttärensä porttolaan saadakseen kaksi nuorempaa kunniallisiin naimisiin. Piispa Nikolaos oli kuitenkin saanut vihiä miehen suunnitelmasta ja pudotti hänelle yön pimeydessä rahapussin, jotta mies pystyisi maksamaan kolmen tyttärensä myötäjäiset. Tämän legendan perusteella joulupukki jossakin päin maailmaa edelleen pudottaa lahjat yöllä savupiipusta.
Teksti: Jaakko Heinimäki
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Siunattu olkoon kaupallinen joulu
PuheenvuorotKaupallinen joulu ei kilpaile hengellisen joulun kanssa, vaan täydentää sitä, pitää joulun uskonnollista sanomaa hengissä.
