Viivi-Maaria Ulenius kävi rippikoulun Vuosaaren seurakunnassa. Hänestä rippikoulu on jo nyt hyvin toimiva, mutta eettisistä kysymyksistä keskustelulle voisi olla enemmän aikaa.
Tulevaisuuden ripari on enemmän nuorten näköinen
Uudessa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostuu nuorten osallisuus. Tämä vuoden riparilaiset Viivi-Maaria Ulenius ja Jonathan Dogbe toivovat, että ainakaan kunnon leiriviikosta ei luovuta.
Millainen olisi ripari, jonka sisältöön ovat saaneet vaikuttaa nuoret itse? Se nähdään pian, sillä uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostetaan osallisuutta. Uutta Suuri ihme -nimistä opetussuunnitelmaa on jo testattu joissakin pilottiseurakunnissa eri puolilla Suomea. Nuoret ovat saaneet osallistua rippikoulun suunnitteluun ja arviointiin.
– Nyt on meneillään siirtymäkausi, 2019 mennessä kaikki seurakunnat ovat mukana, kertoo vs. kasvatustyön pastori Vilppu Huomo Espoon seurakunnista.
– Nuorilla on ollut vaikuttamismahdollisuuksia ennen tätäkin, mutta nyt siitä tulee suunnitelmallisempaa. Osallisuus läpäisee koko rippikoulun. Myös rippikoulun työntekijöiden on edistettävä nuorten vaikutusmahdollisuuksia.
Osallisuuden lisäksi vahvistetaan rippikoulun yhteisöllisyyttä ja koko perheen kohtaamista. Myös ehtoollisen merkitystä korostetaan esimerkiksi siten, että ehtoollisopetusta annetaan jo riparin alkuvaiheessa. Nuoret voivat siten osallistua ehtoolliselle jo rippikoulun aikana.
Riparille meno oli oma päätös
15-vuotias Viivi-Maaria Ulenius kävi riparin tänä vuonna Vuosaaren seurakunnassa. Rippileiri järjestettiin heinäkuussa Tuusulan Kellokoskella.
– Vähän jännitti, että tuleeko ystävystyttyä toisten kanssa, mutta kyllä joistakin tuli siellä leirillä tosi hyviä ystäviä.
Parhaita juttuja riparilla olivat Viivi-Maarian mielestä isoset ja muiden kanssa käydyt keskustelut. Yksittäisistä hetkistä painuivat mieleen iltahartaudet.
– Silloin vaan oltiin yhdessä, ihan hiljaa. Välillä kuunneltiin jotakin rauhoittavaa musiikkia tai joku piti jonkun pienen puheen.
Oppitunnit Viivi-Maaria muistaa hieman tylsinä, mutta nekin muuttuivat mielenkiintoisiksi kun päästiin keskustelemaan aiheesta. Ilmapiiri oli hyvä, sellainen, että uskalsi sanoa, mitä ajattelee.
Mäkkylässä asuva Jonathan Dogbe, 14, kävi tänä vuonna rippikoulun Leppävaaran seurakunnassa. Heidän rippileirinsä pitopaikka oli Bergvik Salossa.
– Minulle oli ihan selvää, että menen riparille. Isosisko oli ollut riparilla ja sanoi, että siellä oli tosi kivaa.
– Mikään pakko ei olisi ollut mennä, eivätkä vanhemmat ottaneet asiaan kantaa, vaan se oli ihan oma päätös, Jonathan kertoo.
Riparilla pitäisi olla enemmän aikaa sellaisille kysymyksille, joihin ei voi vastata selkeästi kyllä tai ei. – Viivi-Maaria Ulenius
Viikon kestänyttä rippileiriä Jonathan kuvailee mielenkiintoiseksi ja kivaksi kokemukseksi.
– Leirillä oli tosi hyvä meininki. Isoset olivat tosi hyvä juttu, heidän kanssaan olin paljon.
Oppitunnit Jonathan muistaa kiinnostavina.
– Ainakin siellä puhuttiin Jeesuksen elämästä ja lähimmäisen auttamisesta. Sitten oli kaikenlaista eettistä pohdintaa. Oli helppo sanoa oma mielipide asioista.
Jonathan Dogbe kävi Leppävaaran seurakunnan riparin. Hänen mielestään leirillä oli tosi hyvä meininki.
Kerran elämässä -juttu
Ennalta tuttuja kavereita esimerkiksi koulusta riparilaisten joukossa ei ollut, sillä Jonathan Dogbe käy ranskalais-suomalaista koulua Helsingin puolella Munkkivuoressa. Se ei kuitenkaan häntä haitannut.
– Riparilla saa kavereita tosi hyvin. Tutustuin erityisesti huonekavereihin. Meitä oli neljä samassa huoneessa.
Parhaita hetkiä riparilla olivat erilaiset leikit, iltaohjelma ja yleinen yhdessäolo. Jo leirillä Jonathan Dogbe alkoi miettiä, että voisi itsekin hakeutua isoskoulutukseen.
– Mielestäni hyvän isosen pitää osata viihdyttää ja olla sosiaalinen. Minä olen ainakin sosiaalinen.
Jonathan haki ja pääsikin isoskoulutukseen, mutta nyt on auki, aikooko hän jatkaa siellä. Koulu ja harrastus, laulaminen Cantores Minores -kuorossa, vievät aikaa.
Jonathan Dogben mielestä riparin konsepti toimii jo nykyisellään tosi hyvin. Jotakin muutoksia voisi tehdä, muttei liikaa. Nuorilta kannattaa kysyä, sillä he varmasti kertovat mielellään mielipiteensä asioista.
– Ripari on niin suosittu, koska monelle on kerrottu, että sieltä saa hyviä kokemuksia ja kavereita, Jonathan pohtii.
– Leirillä voisi olla enemmän vapaa-aikaa. Ja sille pitäisi olla enemmän aikaa, että mietitään eettisiä juttuja ja puhutaan niistä.
– Iltaohjelmaa ei saa muuttaa eikä isosten vetämiä leikkejä.
Myös leirin pituuteen hän on tyytyväinen.
– Viikko on just hyvä, siinä on tarpeeksi aikaa oppia kaikki asiat.
Viivi-Maaria Uleniuksen mielestä uusi rippikoulusuunnitelma ja se, että nuoret saavat lisää vaikutusvaltaa, on lähtökohtaisesti hyvä juttu.
– Muutoksia on mukava tehdä, mutta toivottavasti riparia ei muuteta liikaa!
Viivi-Maaria toivoo, että ikinä ei ainakaan luovuta siitä, että riparilla on riittävästi isosia. Myös siitä hän pitäisi kiinni, että leirijakso on viikon mittainen, lyhyemmässä ajassa ei ehtisi tutustua eikä pääsisi niin hyvin riparitunnelmaan kiinni. Aiheista kiinnostavimmiksi Viivi-Maaria valitsee eettiset, moraaliset kysymykset.
– Ne ovat tosi kiinnostavia. Riparilla pitäisi olla enemmän aikaa sellaisille kysymyksille, joihin ei voi vastata selkeästi kyllä tai ei.
Tulevaisuudessa Viivi-Maaria Ulenius saattaa hyvinkin päästä vaikuttamaan siihen, millaisia riparikokemuksia muut saavat, sillä hän on aloittanut isoskoulutuksessa.
– Mietin jo ennen leiriä, että voisin lähteä isoskoulutukseen. Yksi kaverini on ollut isosena ja omalla riparillakin oli niin mukavaa.
Rippikoulun on uudistuttava, koska maailma muuttuu
Kasvatustyön pastori Vilppu Huomon mukaan riparilaisia kiinnostavat yleensä sellaiset aiheet, jotka ovat lähellä omaa elämää, esimerkiksi ihmissuhteet. Niitä käsitellään jatkossakin. Uutta tulee olemaan se, että nuoret voivat esittää toiveita aiheista, ohjelmasta ja käsittelytavoista.
Pysyviä perusjuttuja ripareilla ovat esimerkiksi ulkoläksyt, ripari kun on myös osa kasteopetusta ja ulkoläksyt ovat tärkeitä jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten kannalta. On hyvä osata uskontunnustus ja Isä meidän -rukous vaikka silloin, kun menee messuun, häihin tai hautajaisiin.
– Rippikoulun täytyy kehittyä koko ajan, että se voi säilyttää suosionsa. Muutos liittyy myös siihen, mitä koulumaailmassa tapahtuu, osallisuus korostuu myös siellä, Vilppu Huomo sanoo.
Ripareille ilmoittaudutaan lokakuussa
Ilmoittautuminen vuoden 2018 rippikouluihin on käynnistynyt pääkaupunkiseudulla.
Lisätietoa Helsingin seurakuntien ripareista löydät täältä, Espoon ripareista täältä, Kauniaisten täältä ja Vantaan seurakuntien ripareista täältä.
Seurakunnat ovat myös lähestyneet kaikkia ripari-ikäisiä jäseniään postitse.
Rippikoulun voi käydä muuallakin kuin omassa kotiseurakunnassa, esimerkiksi jonkun järjestön järjestämänä, mutta ole silloinkin yhteydessä omaan kotiseurakuntaan.
Rippikoulun voi käydä myös sellainen nuori, joka ei kuulu kirkkoon. Konfirmoitavan pitää kuitenkin olla kastettu kirkon jäsen, joten päätös kirkon jäsenyydestä pitää tehdä ennen konfirmaatiopäivää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pysyvät yhä kaapissa rippikoulussa – lähes puolet piti riparia ahdistavana
AjankohtaistaRippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta pitää tuloksia karuina. Hän kuitenkin uskoo, että vähemmistöt huomioidaan ripareilla paremmin kuin ennen.
