Tuomiorovasti Marja Heltelä, miksi kirkossa pidetään yleisöltä suljettuja keskusteluja ja messuissa yhteiskunnallisia saarnoja?
Toivon dialogit on yksi yritys löytää ratkaisuja tai edes keskusteluyhteyttä eri tavoin ajattelevien kesken, sanoo tuomiorovasti Marja Heltelä.

Toivon dialogit on yksi yritys löytää ratkaisuja tai edes keskusteluyhteyttä eri tavoin ajattelevien kesken, sanoo tuomiorovasti Marja Heltelä.

Tuomiorovasti Marja Heltelä, miksi kirkossa pidetään yleisöltä suljettuja keskusteluja ja messuissa yhteiskunnallisia saarnoja?

Tuomiorovasti Heltelä toteuttaa lupauksiaan, kun hän avaa kirkkonsa ovet eri mielipiteitä kunnioittavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Kun Marja Heltelä valittiin tuomiorovastiksi, hän ilmoitti haluavansa olla toivon tuomiorovasti. Kirkosta hän halusi tehdä paikan, joka on avoin toisten mielipiteitä kunnioittavalle keskustelulle.

Nyt lupauksia lunastetaan, kun Helsingin tuomiokirkkoseurakunta aloittaa 31.1. Toivon dialogi -keskusteluillat. Niiden kautta halutaan tarjota mahdollisuus lisätä ymmärrystä ja luottamusta yhteiskunnallisen keskustelun eri osapuolien välille.

Toivon dialogien kevään aiheet puhuttavat suomalaisia juuri nyt: syntyvyys, maahanmuutto, kansalliset symbolit ja ympäristö. Illat ovat yleisöltä suljettuja tilaisuuksia.

Sen sijaan yhteiskunnallisten saarnojen sarja Ajan merkit on kaikille avoin. Sarjassa yhteiskunnalliset vaikuttajat saarnaavat sunnuntain päämessussa tuomiokirkossa. Ensimmäisen pitää Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara, joka saarnaa kello 10 alkavassa messussa sunnuntaina 27.1.

Kaikki ovat huolissaan, mutta mitä asioille voisi tehdä?

– Marja Heltelä

Olet todennut, että kirkko voisi olla hyvä paikka arvokeskustelulle. Miten Toivon dialogi -keskusteluillat liittyvät tähän?

– Äänenpainot kovenevat ja yhteiskunta polarisoituu. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ongelmat, kuten maahanmuutto tai ilmastonmuutos, ovat monimuotoisia, ja niihin on vaikea löytää tarttumapintaa. Kaikki ovat huolissaan, mutta mitä asioille voisi tehdä? Toivon dialogit on yksi yritys löytää ratkaisuja tai edes keskusteluyhteyttä eri tavoin ajattelevien kesken. Kirkko antaa mahdollisuuden ja luo puitteet keskustelulle.

Miksi illat eivät ole kaikille avoimia ja julkisia?

– Iltaan kutsutaan keskustelijoita, jotka ajattelevat illan aiheesta hyvin eri tavalla ja eri näkökulmista. Lisäksi mukana on ihmisiä, joita asia koskettaa henkilökohtaisesti. Illat eivät ole julkisia, jotta keskustelusta ei tulisi väittelyä, vaan se olisi luottamuksellista ja turvallista. Ajatuksena on, että keskustelun pohjalta syntyy toivon manifesti. Siinä tuodaan esille polkuja, jotka ainakin tulisi avata, jotta ongelmassa päästään eteen päin.

– On meillä yksi julkisempikin Toivon dialogit -foorumi tulossa 6. kesäkuuta Oodissa. Sinne pääsee 100 ensin ilmoittautunutta mukaan keskustelemaan. Aihe valikoituu kevään dialogien kokemusten perusteella. Tai sitten se on aihe, joka juuri keväällä on noussut keskusteluun ja kuohuttaa mieliä.

– Mukana kussakin illassa on mediakumppani, jonka kautta tieto illan keskustelun helmistä saadaan laajempaan tietoisuuteen. Tärkein hyöty on itse dialogi ja sen lopputulos.

Miksi esimerkiksi syntyvyys on ajankohtainen aihe?

– Aiheet ovat niitä, jotka nyt puhuttavat. Kun tilastokeskus marraskuussa julkaisi väestöennusteen, jonka mukaan syntyvyys laskee dramaattisesti ja väestö vanhenee, asia on ollut kestopuheenaihe. Paikalle on kutsuttu Työ-ja elinkeinoministeriöstä asiantuntija, sillä toimeentulon epävarmuus on suurin yksittäinen syy olla haluamatta lapsia. Lisäksi mukana on osallistujia Väestöliitosta sekä odottavia äitejä, lapsettomia, vanhempia monilapsisista perheistä ja sateenkaariperheistä, isovanhempia, nuoria, maahanmuuttajia ja sinkkuja. Mediakumppanina on Vauvalehti.

Dialogi-illoissa käytetään Erätauko-menetelmää. Mikä se on?

Erätauko on Suomen itsenäisyyden rahasto Sitran kehittämä uusi menetelmä, jonka avulla voi käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Sitran sivuilta voi kuka tahansa saada ohjeet ja oppia hyvän keskustelun aakkoset. Kirkkohallituskin järjestää tänä keväänä Erätauko -koulutuksen. Toivon dialogit -illoissa meillä on mukana kaksi Erätauko-konkaria, toimittaja Taneli Heikka ja ihmisoikeusasiantuntija Laura Arikka, joiden kanssa olen sarjaa suunnitellut. Tutustuin itse Sitran Erätauko -koulutukseen pari vuotta sitten. Suosittelen!

Emme valinneet poliitikkoja, koska nyt keväällä on eduskuntavaalit.

– Marja Heltelä

Aloitatte myös yhteiskunnallisten saarnojen sarjan nimellä Ajan merkit. Mikä on sarjan idea?

– Helsingin tuomiokirkkoon on vuosikymmenten ajan kokoontunut niin päättäjiä kuin yhteiskunnallisia vaikuttajia kuulemaan Jumalan Sanaa. Nyt on aika kuulla yhteiskunnallisia puheenvuoroja ja peilata niitä kristityn kutsumukseen ja vastuuseen. Saarnasarjan idea on alun perin pappi Maikki Viljanen-Pihkalan.

– Tuomiokirkossa on toki aiemminkin muun muassa YK:n päivän jumalanpalveluksissa puhunut vaikuttajia, kuten Elisabeth Rehn ja Jutta Urpilainen. He pitivät hyvät saarnat. Kirkkoherra voi antaa saarnaluvan kirkkoon kuuluvalle henkilölle. Näin olen nyt tehnyt.

Ensimmäisenä saarnaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Miksi juuri hän?

– Lähetin sähköpostitse eri alojen vaikuttajille kyselyn halukkuudesta tulla saarnaamaan. Emme valinneet poliitikkoja, koska nyt keväällä on eduskuntavaalit. Olin todella iloinen ja positiivisesti yllättynyt, kun jokainen saarnaaja vastasi muutaman tunnin sisällä myöntävästi. He olivat valmiita ja motivoituneita tehtävään. Saarnavuorot määräytyivät sen mukaan, mikä pyhä kullekin sopi omaan kevään aikatauluun. Toki he tiedustelivat myös pyhien aiheita ja tekstejä.

– Valmistamme yhteiskunnallisista saarnoista oman podcast -sarjan, joita voi kuunnella, kun saarna on pidetty.

Mitä saarnaajilta odotetaan?

– Kysymyksessä on seurakunnan sunnuntain messu, jossa luetaan kyseiselle pyhälle tarkoitetut Raamatun tekstit. Saarnaaja voi halutessaan viitata niihin. Tärkeintä on, että puheenvuoro nousee taustasta ja ympäristöstä, jossa saarnaaja toimii ja vaikuttaa. Mitä hän haluaa meille muille sanoa?

Keitä ovat muut saarnavuorolaiset?

– Seuraavana on vuorossa 24.2. Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen, 31.3. päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen Naisten pankista, 28.4. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja 26.5. Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen. Minuun on jo ottanut yhteyttä muitakin, jotka toivovat pääsevänsä Ajan merkit -saarnaajiksi. Jos sarja saa hyvän vastaanoton, jatkamme sitä syksyllä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi