Tavallisesti Helsingin tuomiokirkon edusta vilisee ihmisiä, mutta koronaepidemian aikana kaupunki on hiljentynyt.
Turvaavatko suomalaiset epidemian aikana tieteeseen vai uskontoon? Molempiin, vastaa tutkija: ”Valtaosalle ne eivät sulje toisiaan pois”
Suurin osa suomalaisista pitää kirkon työtä koronaepidemian aikana tärkeänä.
Kööpenhaminan yliopiston apulaisprofessori Jeanet Bentzen selvitti tutkimuksessaan, että koronapandemia on saanut ihmiset googlaamaan enemmän rukousta tarkoittavia sanoja kuin kertaakaan viiden viime vuoden aikana. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola ei ole yllättynyt tuloksesta.
– Tiedämme aikaisempien tutkimusten perusteella, että kriisit ja uhat, joihin emme itse voi vaikuttaa, johtavat ihmisiä uskonnon pariin. On tyypillistä, että rituaalinen käyttäytyminen tuolloin lisääntyy.
Sama ilmiö näkyy, oli kyse sitten luonnonkatastrofeista, sodista tai terrori-iskuista. Uskonto on ihmisille psyykkinen selviytymiskeino.
– Bentzen oivalsi hyvän aineiston, Google-haut. Analyysissa tulisi huomioida myös se, että sosiaalinen eristäytyminen saa ihmiset etsiytymään enemmän verkkoon, Ketola toteaa.
Vaikuttaako koronapandemia sitten pysyvästi ihmisten uskonnollisuuteen? Se riippuu Ketolan mukaan kahdesta asiasta.
Ensinnäkin asiaan vaikuttaa se, kuinka iholle sairaus tulee. Jos ihminen katselee perheensä kanssa eristyksissä telkkaria vailla sen kummempaa draamaa, uskonto ei välttämättä vetoa sen enempää kuin muulloinkaan. Mutta jos koronavirus tarttuu lähipiiriin, tilanne muuttuu. Jos tuttuja ihmisiä kuolee, monen kädet menevät ristiin.
Toiseksi asiaan vaikuttaa se, kuinka hyvin viranomaiset ja tiedeyhteisö onnistuvat pitämään pandemian aisoissa.
– Jos yhteiskunnan toimet tehoavat ja jos pandemia saadaan kuriin, se vähentää ihmisten tarvetta turvautua uskontoon, Ketola sanoo.
Valitsevatko ihmiset uskonnon sijaan tieteen?
Niin arvelee myös kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist. Enqvist kirjoittaa Ylen kolumnissaan huomanneensa, että ihmiset ympäri maailmaa luottavan nyt pappien sijaan infektiolääkäreihin. Vatikaanikin on sulkenut ovensa.
”Kun lokakuussa 1939 kansakunnan olemassaolo oli uhattuna, Paasikivi saateltiin Moskovan junaan virren ’Jumala ompi linnamme’ tahdissa”, Enqvist kirjoittaa. ”Virren sanoin vainooja on nytkin kavala ja kauhea, kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen. Mutta tänään laulamme, että vain tiede hänet voittaa.”
Kimmo Ketola on Enqvistin kanssa jossain määrin samaa mieltä. Suomalaiset ovat tiedemyönteistä kansaa. Jos koronavirukseen onnistutaan kehittämään rokote, luottamus tieteeseen kasvaa luultavasti entisestään.
– Mutta se, että suomalaiset luottavat tieteeseen, ei tarkoita, että elämästä kiellettäisiin uskonnollinen ulottuvuus, Ketola sanoo.
– Valtaosalle suomalaisista tiede ja uskonto eivät sulje toisiaan pois.
Maailmalla on uskonnollisia yhteisöjä, jotka suhtautuvat tieteeseen torjuvasti. On seurakuntia, jotka sanovat, että heidän jumalanpalveluksiinsa on pandemian aikanakin turvallista tulla, koska Jumala suojelee heitä.
Pohjoismaissa tällaiset porukat ovat harvinaisia.
– Sen voisi rinnastaa vaikka rokotevastaisuuteen, Ketola toteaa.
Suurin osa uskonnollisista suomalaisista on maltillista keskitien väkeä.
Lähes joka toinen suomalainen pitää tärkeänä, että kirkossa rukoillaan Suomen puolesta
Riippumatta siitä, onko kyse uskonnollisista vai ei-uskonnollisista suomalasista, valtaosa meistä arvostaa kirkon työtä koronapandemian keskellä.
Kirkon tutkimuskeskuksen tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että 83 prosenttia suomalaisista pitää seurakuntien tarjoamaa asiointiapua erittäin tai melko tärkeänä. Seurakuntien tarjoama taloudellinen apu ja ruoka-apu olivat lähes yhtä ison porukan mielestä erittäin tai melko tärkeitä.
– Tämä ei yllätä, Kimmo Ketola sanoo.
– Iso osa suomalaisista näkee, että konkreettiset auttamisen muodot ovat kirkolle luonteva tehtävä. Tämä ajatus yhdistää melkein koko kansaa.
Huomattavan moni suomalainen pitää myös kirkon antamaa hengellistä ja henkistä tukea erittäin tai melko tärkeänä: 61 prosenttia, yli puolet.
Kirkon tarjoamia verkkohartauksia pitää erittäin tai melko tärkeinä 46 prosenttia, lähes puolet.
42 prosenttia pitää tärkeänä, että kirkossa rukoillaan Suomen ja suomalaisten puolesta.
– Tämä on vasta-argumentti Kari Enqvistille. Ei rukous- ja jumalanpalveluselämä näytä olevan aivan merkityksetöntä, Ketola toteaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näin muslimit ja buddhalaiset kannustavat torjumaan koronaa: rokotuksia moskeijassa ja kuva Dalai Lamasta koronapiikillä
AjankohtaistaUSKOT-foorumin järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten uskonnolliset yhteisöt voivat tukea koronapandemian hillitsemistä. Pandemia aiheutti kriisin myös luottamukselle viranomaisia kohtaan.
