Koronatoimien onnistuminen edellyttää ihmisten luottamusta, jonka synnyttämisessä viranomaiset tarvitsevat uskonnollisten yhteisöjen apua. On myös tärkeää, että turvaudutaan tieteeseen: esimerkiksi Mekan Suuressa moskeijassa pörrää nyt pöpöt hävittävä robotti.
Näin muslimit ja buddhalaiset kannustavat torjumaan koronaa: rokotuksia moskeijassa ja kuva Dalai Lamasta koronapiikillä
USKOT-foorumin järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten uskonnolliset yhteisöt voivat tukea koronapandemian hillitsemistä. Pandemia aiheutti kriisin myös luottamukselle viranomaisia kohtaan.
Uskonyhteisöjen yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia siitä, että niiden piirissä leviävä tieto koronaviruksesta ja rokotteista on luotettavaa. Tätä mieltä on kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Hilkka Kemppi (kesk), joka osallistui 2.2. USKOT-foorumin järjestämään keskusteluun uskontojen merkityksestä koronapandemian hillitsemisessä.
Koronapandemian kaltaisessa poikkeustilanteessa viranomaisilla on Kempin mukaan velvollisuus turvata mahdollisuus uskonnon harjoittamiseen. Suomessa tämä on tarkoittanut esimerkiksi huolehtimista siitä, että kasteet ja hautajaiset voidaan järjestää rajoituksista huolimatta.
Samalla Kemppi painotti sitä, että viranomaiset eivät selviydy koronan selättämisestä ilman uskonyhteisöjä.
– Rokotekriittisen liikehdinnän ytimessä on kansalaisten kokema epäluottamus. Siksi viranomaiset ja poliittiset päättäjät tarvitsevat uskonnollisten yhteisöjen apua luottamuksen synnyttämisessä, Kemppi sanoi.
Jatkamme edelleen kehottamista, mutta emme voi pakottaa ihmisiä ottamaan rokotetta.
– Imaami Anas Hajjar
Luotettavan tiedon merkitystä korosti myös USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio. Eri uskontojen piirissä on hänen mukaansa pieniä rokotevastaisia ryhmittymiä, joissa vähätellään tartuntariskiä tai luotetaan hengellisyyden antamaan suojaan koronavirusta vastaan.
– Koronarajoituksien ja etäyhteyksien vuoksi voi olla tavallista vaikeampaa erottaa, mitkä tiedonlähteet ovat oikeasti luotettavia. Tuen ja yhteenkuuluvuuden tarve saattaa johtaa joko oman totuuden etsimiseen tai alistumiseen toisten näkemyksille. Sosiaalisen median kuplautuminen ja algoritmit vahvistavat osaltaan näitä ilmiöitä, Kuusikallio sanoi.
Koraanin tekstit otettiin käyttöön pandemian alussa
Imaami Anas Hajjar valotti omassa puheenvuorossaan islamilaisten yhteisöjen roolia osana rokotustalkoita ja luotettavan tiedon välittämistä.
Ensimmäinen Koraanissa muslimeille ilmoitettu sana on Hajjarin mukaan kehotus lukemiseen eli sen opettelemiseen, mitä Jumala on opettanut ihmisille. Hajjar painotti, että velvollisuus oppimiseen ja tiedon hankkimiseen koskee myös tieteellisen tutkimuksen tuloksia.
– Koraani puhuu sairauksien kohdalla Jumalan sallimuksesta, mutta samalla se kehottaa ihmisiä käyttämään lääkkeitä ja muita Jumalan antamia keinoja mahdollisimman hyvin. Pandemian alussa otimme nämä tekstit käyttöön, Hajjar selvittää.
Suomalaiset imaamit ovat Hajjarin mukaan kehottaneet islamilaisten yhteisöjen jäseniä varovaisuuteen, viranomaisten ohjeiden noudattamiseen sekä ottamaan rokotteen. Omalta osaltaan yhteisöt ovat rajoittaneet tilaisuuksien osallistujamääriä, peruneet osan tilaisuuksista ja huolehtineet hygieniasta.
Rokotteen ottamisen kynnystä on madallettu myös yhteistyössä viranomaisten kanssa. Rokotusbussit ovat pysähtyneet moskeijan eteen tai rokotuksia on järjestetty moskeijan tiloissa.
– Olemme opettaneet, että nämä ovat Jumalan antamia keinoja suojautua ja rajoittaa pandemiaa. Jatkamme edelleen kehottamista, mutta emme voi pakottaa ihmisiä ottamaan rokotetta. Valitettavasti oikea tieto ei ole tavoittanut kaikkia, ja osa yhteisöjemme jäsenistä on edelleen rokottamattomia, Hajjar sanoo.
Rokotevastainen liike yhdistää erilaisia poliittisia ja ideologisia ryhmiä. Joukossa on muun muassa pahan valtaa pelkääviä kristittyjä, jotka yhdistävät koronarajoitukset lopun aikoja koskeviin Raamatun ennustuksiin.
Buddhalaisuus vetää puoleensa luontokeskeisiä ihmisiä, joista osa pitää luonnollista vastustuskykyä parempana kuin rokottamalla hankittua.
– Buddhalaisen yhteisön jäsen Maira Lindeberg
Vastavoimia kohtaavat myös rokotteisiin liittyviä ennakkoluuloja hälventävät maailman muslimiyhteisöjen johtajat ja aktivistit. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Nation of Islam -liike on kehottanut mustia välttämään rokotteita samassa rintamassa salaliittoteoreetikkojen ja QAnon-liikkeen kanssa.
Hajjar ei kommentoinut Kirkko ja kaupungin kysymystä siitä, kohtaavatko islamilaiset yhteisöt sellaista rokotevastaista vaikuttamista, jossa vedotaan islamiin liittyvään retoriikkaan.
Buddhalaismunkkeja rokotettiin koronaa vastaan Phnom Penhissä vuoden 2021 elokuussa. Tuolloin Kambodžassa ryhdyttiin rokottamaan nuoria 12–17-vuotiaita. Kuva: Tang Chhin Sothy / AFP-Lehtikuva
Karma, rukous ja koronarokotus
Buddhalaisista yhteisöistä kysymykseen uskonnollisesta rokotevastaisuudesta vastasi tiibetinbuddhalaiseen Danakosha Ling -yhdyskuntaan kuuluva Maira Lindeberg.
– En ole kuullut, että kukaan olisi perustellut rokotevastaisuutta Buddhan sanoilla, hän sanoo.
Lindebergin mukaan buddhalainen ajattelu selittää sairauksien syntyä elintavoilla, karmalla ja ulkoisilla tekijöillä. Kulkutauteja on selitetty myös ihmismielen haitallisilla energioilla.
Sairauden kohdatessaan buddhalainen saa Lindebergin mukaan turvaa meditaatiosta ja rukouksesta. Etenkin vanhoissa buddhalaisissa traditioissa luotetaan myös yhteisöön ja munkkien opetukseen.
– Dalai Lama on korostanut myötätuntoisen ajattelun ja toiminnan merkitystä pandemian hoitamisessa. Samalla hän on rohkaissut ihmisiä luottamaan tieteeseen ja julkaissut valokuvan, jossa ottaa itse koronarokotteen, Lindeberg mainitsee.
Länsimainen buddhalaisuus on itämaista yksilökeskeisempää, ja Lindebergin mukaan tämä synnyttää tilaa myös rokotevastaisuudelle. Suomessa toimivat buddhalaiset yhteisöt kehottavat jäseniään luottamaan rokotteisiin, terveysviranomaisiin ja tieteeseen, mutta kaikkia nämä vetoomukset eivät vakuuta.
– Suomessa buddhalaisuus vetää puoleensa luontokeskeisiä ihmisiä, joista osa pitää luonnollista vastustuskykyä parempana kuin rokottamalla hankittua. He kantavat oman vastuunsa, jos sairastuvat koronaan. Tiukan linjan rokotevastaisuus on kuitenkin harvinaista, Lindeberg arvioi.
Mikään ei ole pysyvää – ei edes koronapandemia
Koronapandemian aikana suomalaisissa buddhalaisissa yhteisöissä on Maira Lindebergin mukaan vähennetty tapaamisia. Ihmisiä on rohkaistu tekemään kotitestejä, ja heitä on testattu ennen tilaisuuksia.
Lindebergin mukaan pandemia on herättänyt monissa buddhalaisissa auttamishalun, joka on saanut eri maissa erilaisia muotoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa buddhalaiset ovat tukeneet lahjoituksilla terveydenhuollon välineiden hankkimista, Taiwanissa taas syntyi ihmisten keskinäisen avun joukkoliike.
– Buddhalaisuuden harjoittamisen ja auttamisen muodot vaihtelevat kulttuurin mukaan, vaikka oppiperusta on sama.
USKOT-foorumin alustuksessaan Lindeberg kertoi luottavansa siihen, että buddhalainen opetus kaiken pysymättömyydestä koskee myös koronapandemiaa.
– Jonakin päivänä tämä kulkutauti menee ohi, Lindeberg sanoi.
USKOT-foorumi ry on viittä uskontokuntaa edustava uskontojen yhteistyöjärjestö, joka edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta. Foorumi tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, toimii asiantuntijana uskontoihin liittyvissä asioissa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Noora Mattilan tietokirja keskustelusta rokotekriittisen amerikkalaisanoppinsa kanssa on sitkeä yritys ylittää maailmankuvien kuilu
Hyvä elämäLopulta suurin ero löytyi perusluottamuksesta ja sen taustalla olevista elämänkokemuksista.
