Urkumusiikki soi kesällä Helsingissä yli sadassa konsertissa – ranskalainen huippu-urkuri taituroi Tuomiokirkossa juhannuspyhänä
Klassisen musiikin ystäviä hemmotellaan koko kesän kestävällä urkufestivaalilla. Konsertit ovat maksuttomia.
Kesäkuun alussa alkaneen Helsingin urkukesän tuottajalla Mikko Leppäsellä on nyt kiireiset ajat. Hän hoitaa festivaaleilla kaiken, mitä voi kuvitella: taiteilijoiden sopimukset, konsertteihin liittyvät järjestelyt, julisteet, markkinoinnin ja viestinnän.
– Vaikka kaikki on tarkkaan suunniteltua, tulee silti aina vastaan yllätyksiä. Esimerkiksi hiljattain harjoituksissa menivät kirkon hälytyslaitteet päälle. Toisaalta tykkään siitä, että työssä on päivittäin vaihtelua, kertoo aiemmin Sysmän suvisoiton toiminnanjohtajana neljä vuotta toiminut Leppänen.
Yli sadan konsertin ohjelmiston kokosi Helsingin seurakuntien urkureista koostunut työryhmä. Korkeatasoista klassista musiikkia kuullaan elokuun loppuun asti päivä- ja iltakonserteissa Helsingin keskustan, Kallion ja Suomenlinnan kirkoissa.
– Yhtä laajaa, koko kesän kestävää musiikkifestivaalia ei takuulla löydy muualta, Leppänen arvelee.
Konserttiliput ovat kallistuneet viime vuosina melkoisesti. On järkyttävän hienoa, että tähän festivaaliin pystyy osallistumaan kuka tahansa.
- Tuottaja Mikko Leppänen
Kaiken lisäksi konsertit ovat maksuttomia. Leppänen on innostunut siitä, että näinkin pystytään toimimaan tänä päivänä.
– Konserttiliput ovat kallistuneet viime vuosina melkoisesti. On järkyttävän hienoa, että tähän festivaaliin pystyy osallistumaan kuka tahansa.
Erityisen kovien esiintyjien kesä
Kotimaisten urkutaiteilijoiden lisäksi Helsingin urkukesässä kuullaan kansainvälisesti tunnettuja muusikoita. Tunnetuimpiin kuuluu ranskalainen Vincent Dubois, joka on yksi kolmesta Pariisin Notre Damen katedraalin pääurkurista. Toinen tunnettu ulkomaalaistaiteilija on Berliinin tuomiokirkon urkuri Andreas Sieling.
– Tänä vuonna on mukana erityisen kovia nimiä. Ulkomaisten taiteilijoiden hankkiminen tietysti lisää festivaalin kustannuksia, joten on tarkkaan mietittävä, miten budjetti riittää. Moni heistä esiintyy ympäri Eurooppaa, ja osa on käynyt aiemmin Suomessakin, Mikko Leppänen selvittää.
Urkukesän uutuutena on Johanneksenkirkon konserttisarja Five O’clock Organ. Ajatuksena on, että urkumusiikista voi nauttia tiistaisin kirkon lehteriuruilla tai kuoriuruilla soitettuna vaikka heti työpäivän jälkeen.
Urut toimivat kuin kokonainen orkesteri
Leppäsen mukaan festivaalin tarkoituksena on osaltaan näyttää, miten monenlaista urkumusiikkia on olemassa ja miten monella tavalla urkuja voi soittaa.
– Urut tunnetaan monipuolisena soittimena: ne voivat toimia kokonaisena orkesterina. Konserteissa kuullaan myös erilaisia solisteja, kuoroja ja soitinyhtyeitä, siis muutakin kuin perinteistä urkumusiikkia. Tällaista on tarjolla erityisesti Vanhassakirkossa keskiviikkoisin.
Todella rajoja rikkovaa musiikkia on kuultavissa elokuussa Mikael Agricolan kirkon konsertissa. Urkukesän ja Helsingin juhlaviikkojen yhdessä tuottamassa Ultra Organ -teoksessa revittelevät haitaristi Kimmo Pohjonen ja urkuri Mikko Helenius kumppaneineen. Se on Urkukesän ainoa maksullinen konsertti.
Festivaali huipentuu elokuun lopussa päätöskonserttiin, jossa kuullaan Tuomiokirkon urkurin Harri Viitasen säveltämiä teoksia uruille, huilulle, harpulle ja soitinyhtyeelle.
Helsingin urkukesä järjestetään nyt 17. kerran. Festivaalin järjestää Helsingin urkukesäyhdistys yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan, Kallion seurakunnan ja Johannes församlingin kanssa Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin tuella. Festivaalilla käy vuosittain yli 15 000 vierasta kotimaasta ja ulkomailta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Klassinen musiikki soi koko kesän idän kirkoissa – mausteena myös digiharmonikka
AjankohtaistaMetrolla musiikkiin -konserttisarja viettää 20-vuotisjuhlavuottaan.