null Uusisilta: Maailmassa on 600 lintulajia vähemmän kuin 1980-luvun alussa, mutta yksi lisääntyy hurjasti: broileri

Uusisilta: Maailmassa on 600 lintulajia vähemmän kuin 1980-luvun alussa, mutta yksi lisääntyy hurjasti: broileri

Suomessa kasvatetaan ja tapetaan peräti 79 miljoonaa broileria vuodessa, mutta luonnonvaraisista linnuista jopa hömötiainen on uhanalainen.

Nykyään uhanalainen hömötiainen oli ennen kaikista yleisin Suomessa tavattava tiaislaji. Minulla hömötiaisista ei kuitenkaan ole muistoja, sillä omalle sukupolvelleni ne ovat aina olleet uhanalaisia. Tunnistan hömötiaisen laulun vain, koska olen kuunnellut äänitteitä netistä.

Mietin hömötiaista lukiessani Rachel Carssonin vuonna 1962 julkaistua kirjaa Äänetön kevät, joka käsittelee lintujen laulun vaikenemista. Carssonin kirja kritisoi erityisesti kemian teollisuutta, joka kehitti niin tehokkaita tuholaismyrkkyjä, että ne tuhosivat hyönteisten lisäksi myös kaiken muun elämän lähettyviltään.

Tällä hetkellä kaikkien maailman nisäkkäiden biomassasta peräti 60 prosenttia on eläinteollisuuden tuotantoeläimiä, ja enää neljä prosenttia on villieläimiä.

Kirjan pääpahista DDT-hyönteismyrkkyä ei enää käytetä, mutta metsäteollisuus ja ilmastonmuutos jatkavat lajien sukupuuttoon ajamista. Tällä hetkellä joka yhdeksäs Suomessa tavattava laji on uhanalainen, ja Euroopassa lintujen määrä on pienentynyt viimeisen 40 vuoden aikana 600 miljoonalla. Kuljemme siis edelleen kohti äänetöntä kevättä.

Vaikka kuluttava elämäntapamme onkin tuhoisaa lähiluonnolle, on kuitenkin yksi lintulaji, jonka määrä on kasvanut hurjaa vauhtia. Se on broileri. Suomessa kasvatetaan ja tapetaan peräti 79 miljoonaa broileria vuodessa. Määrä on tuplaantunut viimeisen 20 vuoden aikana.

Elämme siis aikaa, jolloin luonnonvaraisten eläinten määrä romahtaa ympärillämme samalla, kun eläinteollisuudessa kasvatettujen eläinten määrä jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä kaikkien maailman nisäkkäiden biomassasta peräti 60 prosenttia on eläinteollisuuden tuotantoeläimiä, ja enää neljä prosenttia on villieläimiä. Loput 36 prosenttia on ihmisiä.

Joululauluista tuttu varpunenkin saattaa olla vain muisto toisenlaisesta maailmasta.

Näyttää pahasti siltä, että maailmassa, jota olemme lapsillemme jättämässä, ainoa lintujen laulu, jonka he kuulevat voi hyvinkin olla eläintehtaiden halleissa kaikuva broilerien katkatus. Joululauluista tuttu varpunenkin saattaa olla vain muisto toisenlaisesta maailmasta.

Ehkä olisikin syytä pysähtyä miettimään, mitä me viemme lapsiltamme, jos viemme heiltä lintujen laulun. Varpusesta ei ehkä ole ihmiselle mitään välineellistä arvoa, toisin kuin maitoa tuottavasta lehmästä, tai broilerista, jonka lihaa voi syödä. Uskon, että jonkinlainen arvo silläkin kuitenkin on, ja toivon, että ymmärrämme sen, ennen kuin on liian myöhäistä.

Kirjoittaja on maailmantuskaa poteva ammattiaktivisti ja mystiikkaan taipuvainen harrastelijakristitty.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi