null Kun ajelehtivaa nuorta autetaan, yhteiskunta hyötyy siitä jopa 240 000 euroa – Viktor Edvards: ”Olin vain olemassa”

Viktor Edvards, 24, tarvitsi apua opiskelu- ja työpaikan löytämiseen. Apu löytyi Vamos Helsingistä.

Viktor Edvards, 24, tarvitsi apua opiskelu- ja työpaikan löytämiseen. Apu löytyi Vamos Helsingistä.

Kun ajelehtivaa nuorta autetaan, yhteiskunta hyötyy siitä jopa 240 000 euroa – Viktor Edvards: ”Olin vain olemassa”

48 000 nuorta eli vuonna 2019 työn, koulun ja asepalveluksen ulkopuolella. Diakonissalaitoksen Vamos auttaa heitä.

Viktor Edvards tunsi itsensä vuoden alussa voimattomaksi.

24-vuotiaan nuoren armeija oli päättynyt edellisen vuoden kesänä. Sen jälkeen hänellä ei ollut työ- tai opiskelupaikkaa pieniä puhtaaksikirjoitushommia lukuun ottamatta. Hän oli hakenut korkeakouluun, mutta ei ollut saanut opiskelupaikkaa.

– Minulla ei ollut motivaatiota tai jaksamista tehdä yhtään mitään.

Päivärytmi kärsi, kun Edvards saattoi valvoa öisin kolmeen. Nuori koki, että hänellä ei ollut mitään rutiineja elämässä.

Tilanne ei ollut hyväksi mielenterveydelle, mutta Edvardsilla oli tilanteesta huolimatta ystäviä. Elämä ei kuitenkaan liikkunut mihinkään suuntaan.

– Olin vain olemassa.

Vamos tukee syrjäytyneitä nuoria

Suomessa oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kaksi vuotta sitten 48 000 nuorta, jotka elivät työn, koulutuksen tai asepalveluksen ulkopuolella. Suurin osa heistä on 20–24 vuotiaita.

Näitä nuoria tukee Diakonissalaitoksen järjestämä Vamos-toiminta. Vuodesta 2008 lähtien järjestetty palvelu tarjoaa eri tavoin syrjäytyneille nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Kaikille nuorille räätälöidään omat tavoitteet valmentajan kanssa.

– Tarkoituksena on löytää oma reitti työ- tai koulupolulle, Diakonissalaitoksen viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti sanoo.

Vamoksella on toimipisteet kolmellatoista eri paikkakunnalla. Palvelu tavoitti viime vuonna noin 1800 nuorta, joita auttaa 90 valmentajaa.

Nuori saattaa asua esimerkiksi hamstraajan perheessä, eikä talon sisällä pysty edes kääntymään.
– Sosionomi Heidi Harju

Vamoksen kautta työhön tai koulutukseen päässyt nuori tuottaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle 240 000 euron hyödyt. Hyötyihin kuuluvat työuran aikana saadut verotulot sekä palvelusäästöt.

Monet nuoret ohjataan Sarolahden mukaan Vamoksen toimintaan esimerkiksi sosiaalitoimen, Kelan tai TE-palveluiden kautta.

– Toisaalta esimerkiksi Helsingissä melkein kaikki nuoret tulevat itsenäisesti tai perheen suosituksesta. Tiedän myös tapauksia, joissa nuoren ystävä on saattanut hänet ensimmäiseen tapaamiseen, Sarolahti sanoo.

Päätös avun hakemisesta syntyi itsenäisesti

Edvards asui kotona äitinsä kanssa. Hänen elämäntilanteestaan ei riidelty, mutta äiti toivoi, että poika pääsisi elämässään eteenpäin.

Edvards kuuli Vamoksesta, kun äidin kummityttö oli saanut sieltä apua.

– Ajattelin, että tarvitsisin itsekin ulkopuolista apua, jotta elämäni menisi taas raiteilleen.

Hän alkoi tutkia itsenäisesti Vamoksen toimintaa. Äiti auttoi, mutta lopullinen päätös avun hakemisesta Helsingin Vamokselta oli Edvardsin.

– Ajattelin, että ei tästä voi haittaakaan olla. Varsinkin, kun elämässä ei ollut mitään muutakaan, Edvards sanoo.

Heidi Harju toimi Viktor Edvardsin Vamos-valmentajana.

Heidi Harju toimi Viktor Edvardsin Vamos-valmentajana.

“Nuoria, joilla ei ole muuta kuin patja lattialla”

Vamoksen Helsingin yksikkö valmensi 557 nuorta vuonna 2020.

Yksi alueen valmentajista on sosionomi Heidi Harju, joka toimii myös Vamoksen urapalvelujen projektipäällikkönä.

Kaikilta Vamoksen valmentajilta vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa. Sosionomien lisäksi valmentajien joukossa on esimerkiksi toimintaterapeutteja, yhteisöpedagogeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.

Helsingin Vamoksessa tarjotaan apua nuorille heidän elämäntilanteensa mukaan. Harju toimii valmentajana urapalveluissa, joissa keskitytään työ- tai opiskelupaikan löytämiseen.

– Urapalveluihin kuuluu myös yritysyhteistyötä. Järjestämme nuorille ensimmäisiä harjoittelupaikkoja sekä vierailemme yritysten luona, Harju sanoo.

Urapalveluiden lisäksi Vamos järjestää etsivää nuorisotyötä. Se on tarkoitettu nuorille, joilla on ongelmia arjen- ja elämänhallinnan kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi maksamattomia laskuja, asunnottomuutta tai päihde- ja mielenterveysongelmia.

– Autamme näitä nuoria löytämään hoitokontaktin ja mielekästä tekemistä. Vasta sitten kun arki on saatu kuntoon, nuori voi alkaa pohtia työtä tai opiskelua.

Joskus nuoret tulevat hurjista olosuhteista. Harjulle pysäyttävimpiä kokemuksia ovat olleet kotikäynnit.

– Nuori saattaa asua esimerkiksi hamstraajan perheessä, eikä talon sisällä pysty edes kääntymään. Sitten on taas nuoria, joilla ei ole kotona muuta kuin patja lattialla. 

Vamos Helsingin tiloissa Vallilassa on useita työskentelytiloja, olohuone ja keittiö.

Vamos Helsingin tiloissa Vallilassa on useita työskentelytiloja, olohuone ja keittiö.

Työpaikkaa etsittiin etätapaamisissa

Edvardsin tilanne ei ollut yhtä hurja kuin etsivän nuorisotyön asiakkailla. Hän ei kokenut tarvitsevansa apua elämänhallintaan tai sosiaalisten kontaktien löytämiseen.

Heidi Harjusta tuli Edvardsin henkilökohtainen valmentaja Helsingin Vamoksessa. He tapasivat viikottain uravalmennuksessa.

– Oli mukavaa, että valmentaja pysyi samana koko ajan. Harju oli aina ajan tasalla tilanteestani, eikä minun tarvinnut selittää asioita aina uudestaan, Edvards sanoo.

He sopivat ensimmäisellä tapaamisella yhteisistä tavoitteista: Edvards halusi löytää työ- ja opiskelupaikan sekä kirjoittaa CV:n eli ansioluettelon.

– En tarvinnut opiskelupaikan löytämiseen paljoa apua. Hain samaan kouluun kuin vuosi aiemmin.

Koskaan ei tuntunut, että minua ylenkatsotaan tai rangaistaan.
– Viktor Edvards

Työpaikkaa etsiessä Edvards ja Harju tutustuivat yhdessä TE-palveluiden ja duunitorin sivuihin. Edvards osallistui samalla Vamoksen Nuoret työelämässä- ohjelmaan, jonka kautta hän pääsi työhaastatteluun Transvallin varastotöihin. Edvards sai Harjulta apua haastatteluun valmistautumiseen.

Ansioluetteloon Edvards tarvitsi apua, sillä hän ei tiennyt, mitä asioita siihen kannattaa kirjoittaa. Harjulla oli hänen mukaansa paljon tietotaitoa asiasta, ja hän auttoi myös kieliasun korjaamisessa.

Edvardsin valmennus tapahtui koronarajoitusten aikaan, minkä vuoksi lähes kaikki tapaamiset järjestettiin etänä. Tilanne ei haitannut häntä.

– Oli kätevää, kun ei tarvinnut liikkua julkisilla, vaan tapaamisen jälkeen olin heti kotona.

Myös valmennuksen keskeyttävä nuori on onnistuminen

Yhden nuoren valmennus kestää Vamoksessa keskimäärin kuudesta kahdeksaan kuukautta.

Lähes puolet valmennuksen vuonna 2020 päättäneistä nuorista pääsi suoraan työ- tai koulutuspolulle. Heidän tilannettaan seurataan puoli vuotta valmennussuhteen päättymisen jälkeen.

Osa nuorista ei pääse töihin tai opiskelemaan. Heidät ohjataan esimerkiksi toisiin hoitotahoihin, sosiaalityön piiriin tai työpajatoimintaan.

Harju sanoo, että joidenkin nuorten kohdalla kuntoutusprosessi voi olla pitkä. On turha auttaa nuorta töihin, jos vointi on vielä huono.

– Jos ihmisellä on ollut lapsesta asti haastava elämä, sitä ei voi korjata nopeasti.

Noin seitsemän prosenttia nuorista keskeytti valmennuksen itse. Jotkut myös lakkaavat vastaamasta työntekijöiden yhteydenottopyyntöihin. Vaikka nämä nuoret katoavat Vamoksen avun piiristä, pitää Harju myös sitä tilannetta onnistumisena.

– Pääajatus on, että kukaan ei jäisi tyhjän päälle. Nämä nuoret tietävät, että Vamos on olemassa heitä varten, kun he pystyvät taas vastaanottamaan apua.

Osa kadonneista nuorista on Harjun mukaan palannut Vamoksen asiakkaiksi muutama vuosi myöhemmin.

Viktor Edvards suoritti suurimman osan valmennuksesta etätapaamisissa, mutta kävi myös Vamos Helsingin tiloissa.

Viktor Edvards suoritti suurimman osan valmennuksesta etätapaamisissa, mutta kävi myös Vamos Helsingin tiloissa.

Nuori hyväksyttiin sellaisenaan

Viktor Edvardsin kolme kuukautta kestänyt valmennus päättyi kesäkuun alussa. Hän löysi Vamoksen kautta kesätyöpaikan Transvallin varastosta ja pääsi haluamaansa opiskelupaikkaan.

– Sen jälkeen ei ollut tarvetta tapaamisille.

Edvards opiskelee ensimmäistä vuotta koneinsinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Innostus alaan syntyi armeijan aikana, ja nyt opinnot tuntuvat omilta.

Vamos on ollut Edvardsiin yhteydessä muutaman kerran valmennussuhteen päätöksen jälkeen. Nuoren tilanne on pysynyt vakaana.

Edvardsin mielestä parasta Vamoksessa oli, että hänet hyväksyttiin sellaisenaan, eikä häntä syyllistetty elämäntilanteestaan.

– Koskaan ei tuntunut, että minua ylenkatsotaan tai rangaistaan.

Tärkeintä Edvardsin mukaan oli, että Vamos sai hänet ottamaan itseään niskasta kiinni. Muuten hän ei olisi välttämättä päässyt eteenpäin elämässä.

Vamoksesta on miljoonien eurojen vuosihyödyt yhteiskunnalle

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (ITLA) julkaisi elokuussa 2021 selvityksen Vamoksen vaikuttavuudesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon Vamoksen avulla kuntoutuneesta nuoresta kertyy hyötyä yhteiskunnalle, kun hän siirtyy työ- tai koulutuspolulle. Hyödyn määrä laskettiin verotuloina, säästyneinä sosiaaliturvamenoina sekä vähentyneinä palvelukustannuksina.

Tutkimusaineistona oli 1575 nuorta, jotka pääsivät Vamoksen kautta työ- tai koulutuspolulle vuosien 2017–2020 aikana.

Yhden koulutus- ja työpolulle siirtyneen nuoren yhteiskunnallinen hyöty on noin 240 000 euroa. Vuodessa taloudellista hyötyä kertyy 5000–7000 euroa nuorta kohden.

Arvioidut 1575 nuorta tuottavat yhteiskunnallista hyötyä 9–11 miljoonaa euroa vuodessa.

Nuoret kokivat tutkimuksen mukaan, että tärkeintä Vamoksessa on läsnäolo, välitetyksi tuleminen sekä pienin askelin eteneminen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi