null Tämä kolahti: Työttömyys sattuu -tietokirjassa työttömät kertovat arjestaan – kelpaamattomuuden tunne ja huoli toimeentulosta nousevat pintaan

Johtuuko työttömyys yksilön ominaisuuksista vai pikemmin suhdanteista ja työmarkkinoista? Tämä vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan: yritetäänkö ensisijaisesti parantaa yksilöä vai luoda enemmän työpaikkoja.

Johtuuko työttömyys yksilön ominaisuuksista vai pikemmin suhdanteista ja työmarkkinoista? Tämä vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan: yritetäänkö ensisijaisesti parantaa yksilöä vai luoda enemmän työpaikkoja.

Tämä kolahti: Työttömyys sattuu -tietokirjassa työttömät kertovat arjestaan – kelpaamattomuuden tunne ja huoli toimeentulosta nousevat pintaan

Työttömien suomalaisten kertomukset Sari Näreen ja Lena Näreen tietokirjassa ovat riipaisevia.

Pahinta on juuri merkityksellisyyden menettäminen. Olisi tärkeää olla tärkeä. Osa jotakin. Täyttää oma ruutunsa, juosta viestissä osuutensa.”

Näin kuvaa eräs työtön ihminen tunnelmiaan Sari Näreen ja Lena Näreen tietokirjassa Työttömyys sattuu. Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Kirjan aineistona on 205 työttömän tarinaa, jotka hankittiin yleisellä kirjoituskutsulla vuonna 2018. Menetelmän vuoksi aineistossa on keskimääräistä enemmän akateemisia työttömiä työnhakijoita.

Näkökulmana on työttömän arki työllisyyspolitiikan aktiivisuusvaatimusten ja käytännössä tapahtuvan passivoinnin ristipaineessa. Työnhaun, toimeentulo-ongelmien ja kyykyttävän työllistämispolitiikan lisäksi kirja pyrkii pureutumaan myös työttömyyden herättämiin tunteisiin ja psykologisiin prosesseihin.

Vanhat keinot ”uuden työn maailmassa”

Suomessa oli toukokuun 2022 lopussa 235 400 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhteen menoon vähintään vuoden työttömänä olleita oli 95 300. Joukko on niin suuri, että keskustelu työttömyyden syistä ja ratkaisuista lähtee heti hakoteille, jos kaikkien työttömien tilanne nähdään samanlaisena.

Työttömyyskokemuksistaan kirjoittaneiden joukossa onkin sekä pitkän työuran tehneitä akateemisia henkilöitä että nuoria, vasta valmistuneita tai niitä, joiden opinnot ovat keskeytyneet. On niitä, jotka saavat voimaa ja tukea perheestään, ja toisaalta niitä, joille yksinäisyys on yksi pahimmista työttömyyden seurauksista köyhyyden lisäksi. On vahvoja ihmisiä, jotka keksivät mielekästä tekemistä ja selviytymiskeinoja, kun taas toisten piti selvitä monenlaisista traumoista jo ennen työttömäksi jäämistä, ja työttömyyden pitkittyessä mielenterveys on lujilla.

Kirjoittajien kokemusten valossa TE-toimisto tuntuu soveltavan kaikkiin työnhakijoihin samaa työllistämismallia. Pahimmillaan terve ja koulutettu työkykyinen ihminen, jolta puuttuu vain työpaikka, joutuu kuntouttavaan työtoimintaan. Tässä taas vaikuttaa kuntien intressi: jos töitä tai koulutuspaikkaa ei löydy, on tilastojen kannalta parempi siivota työtön työnhakija edes kuntouttavaan työtoimintaan. Näin kunta välttää sakkomaksut työnhakijan työttömyyden jatkuessa yli 300 päivää.

Yhteiskuntatieteilijät Sari Näre ja Lena Näre näkevät työvoimapolitiikan ongelmien taustalla sen, että työelämä on muuttunut rajusti. Työvoimapolitiikka luotiin ”vanhan työn maailmaan”, ja myös monet työttömät toimivat nykyisessä ”uuden työn maailmassa” vanhan työn arvoin ja periaattein. Epätyypilliset työsuhteet ja etätyön yleistyminen ovat uutta työn maailmaa. Epätyypillinen työsuhde tarkoittaa muuta kuin kokopäiväistä palkkatyötä. Se on monenlaista pätkä- ja silpputyötä, mikroyrittämistä, vuokratyötä ja alustataloutta.

Harmaalta alueelta on vaikea päästä töihin

Iso ongelma ovat välityömarkkinat, siis esimerkiksi palkkatukityö, jonka tarkoitus on ollut helpottaa pääsyä oikeisiin töihin. ”Työn ja työttömyyden väliin on muodostunut harmaa alue, missä teetetään työttömillä lähes ilmaiseksi töitä, joiden tekeminen ei anna heille lisäarvoa työnhaussa vaan pikemminkin päinvastoin: vaarana on, että niitä tehtyään työntekijä leimautuu kyseenalaiseksi työnantajien silmissä”, Näre & Näre kirjoittavat.

Vika ei silti useinkaan ole yksilössä, vaan työnantajalle on vain liian houkuttelevaa käyttää ilmaistyöntekijöitä, kun sellaisia kerran voi saada. Mikäli palkattomat harjoittelujaksot, työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta vielä tuottavat työnhakijalle jonkinlaisen sekundaleiman otsaan, kyseessä on moninkertainen kyykytys.

Kun kirjoituksia kerättiin työttömiltä vuonna 2018, Juha Sipilän hallituksen lanseeraama aktiivimalli otettiin käyttöön, mikä näkyy teksteissä. Nyt vuonna 2022 Sanna Marinin hallitus otti käyttöön aktiivimalli 2:n. Se muun muassa velvoittaa työttömän hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa työttömyystuen jyrkän leikkauksen uhalla.

Kun kirjoituksia kerättiin työttömiltä vuonna 2018, Juha Sipilän hallituksen lanseeraama aktiivimalli otettiin käyttöön, mikä näkyy teksteissä.

Työttömyys sattuu -kirja sisältää runsaasti valaisevia lainauksia kirjoituskeruun sadosta. Harmillista on, ettei kirjoittajista kerrota mitään taustatietoa, ei ikää, työttömyyden kestoa saati ammattia. He ovat vain numeroita lähdeviitteissä. Lainauksista käy kuitenkin hyvin ilmi, millaista on olla rankaisevan ja välillä poukkoilevan työllisyyspolitiikan kohteena. Mukaan mahtuu myös hyviä ja kannustavia kokemuksia TE-toimistoista ja palkkatukitöistä.

Työttömyyden herättämiä tunteita, etenkin kelpaamattomuuden aiheuttamaa häpeää, kirjoittajat kuvaavat riipaisevasti. Kunnian käsite on Suomessa liittynyt perinteisesti työhön. Kun ihminen menettää työnsä, hän joutuu häpeään. Joukossa on myös syvästi masentuneiden ihmisten kirjoituksia. Hätkähdyttävää on kuvaus siitä, miten irtisanomisen sokki, lamaannus, taistelu työpaikoista ja lopulta turhautuminen loputtomiin hylkäyksiin työnhaussa muuttuvat masennukseksi tai sitkistyvät vihaksi.

Hävetti. Käännyin sisäänpäin. En ollut paljoa tekemisissä ihmisten kanssa. Muutuin. Nykyään valitan vähemmän ja vihaan enemmän, vaikutus on pysyvä. – En vain usko siihen, että ihminen voi elää täyttä elämää, jos hän elää vain itselleen. Pitää olla jotain, työ tai perhe, jokin pätevä tehtävä elämällä, jossa ihminen hyödyttää toisia.”

Kirjoittajan fiilikset:

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: