Vantaalaisista kirkon jäseniä oli vuoden lopussa 128 446 henkeä. Grafiikka: Mari Aarnio.
Vantaalaisista 57,6 prosenttia kuuluu kirkkoon
Kirkosta erotaan herkimmin 20–29-vuotiaana, eniten liittyjiä on 30–39-vuotiaissa.
Vantaalla kirkkoon liittyi viime vuonna 763 ihmistä, kun heitä edellisvuonna oli 777. Kirkosta erosi 2014 vantaalaista, edellisvuonna eronneita oli 2016. Liittyneiden ja eronneiden määrät ovat viime vuosina olleet varsin samalla tasolla. Kirkkoon kuului vuoden lopussa 57,6 prosenttia vantaalaisista.
Vaikka muuttoliike tuo uutta väkeä paitsi kaupunkiin myös seurakuntiin – muuttovoittoa oli viime vuonna 379 henkeä – kirkkoon kuuluvien osuus vantaalaisista laskee vääjäämättä. Tämä johtuu paitsi kirkosta eroamisesta, myös siitä, että Vantaalle muuttajista suuri osa on maahanmuuttajia.
Osa maahanmuuttajista kuitenkin löytää tiensä seurakuntiin. Seurakunnissa puhutaan tällä hetkellä 58 eri kieltä. Yleisimmät ovat tietysti suomi ja ruotsi, mutta esimerkiksi venäjää äidinkielenään puhuvia seurakuntalaisia on 492. Englantia puhuu 180, kiinaa 46 ja arabiaa 22 seurakuntalaista. Useimmat kieliryhmät ovat hyvin pieniä, muutaman hengen ryhmiä tai yksittäisiä ihmisiä.
Kirkkoon liittyi Vantaalla eniten 30-39-vuotiaita. Lähde: Vantaan seurakunnat.
Kirkkoon kuuluvia on runsaasti rippikouluikäisissä
Valtakunnallisten tilastojen mukaan eniten kirkkoon kuuluvia on 15-vuotiaissa ja iäkkäissä, vähiten vastasyntyneiden ryhmässä ja noin 30-vuotiaiden ikäryhmissä. Nämä luvut ovat kytköksissä toisiinsa eli kastettujen määrä on laskussa, Vantaalla lapsia kastettiin viime vuonna 1200, 93 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rippikoululaisten määrä Vantaalla sen sijaan kasvoi viime vuonna noin 250 hengellä.
Vantaalla kirkosta eronneita oli eniten 20–29-vuotiaissa ja seuraavaksi eniten 30–39-vuotiaissa. Myös kirkkoon liittyjissä korostuvat nämä ikäryhmät, mutta toisin päin eli 30–39-vuotiaisissa on eniten liittyjiä.
Vantaan seurakunnissa puhutaan tällä hetkellä 58 eri kieltä.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki toteaa, että 20–29-vuotiaiden erityistä eroherkkyyttä selittää elämäntilanne. Tuossa iässä lähdetään usein opiskelemaan tai muutetaan työn perässä uudelle paikkakunnalle. Kotipaikkakunnalla suhteet omaan seurakuntaan ovat usein läheisemmät, mutta jos uudella paikkakunnalla kukaan ei ota tulijaa vastaan, eroaminen on helpompaa.
– Myös sosiaalinen ympäristö vaikuttaa. Jos omassa ikäluokassa kirkkoon kuuluminen on tapa, sitä ei niin herkästi kyseenalaisteta. Jos taas ympäristössä on paljon kirkkoon kuulumattomia, kuten nuorilla usein on, kirkon jäsenyys täytyy perustella, selvittää Salomäki.
Hieman vanhemmilla kirkkoon liittymiseen saattaa vaikuttaa perheen perustaminen ja lapsen saanti. Seurakunnilla on nuorten aikuisten toimintaa, mutta iso osa ei löydä tietään siihen. Sen sijaan perhekerhot ja vauvamuskarit koetaan enemmän omaksi. Ne motivoivat pysymään seurakunnan jäseninä.
– Kun ihmisillä ei enää ole valmiita suhteita kirkkoon, on tärkeää mennä sinne, missä ihmiset jo ovat. Siksi esimerkiksi oppilaitospappien työ on tärkeää, Salomäki toteaa.
Kirkosta eronneista suurempi osa on miehiä. Lähde: Vantaan seurakunnat.
Tikkurila on kahdeksanneksi suurin seurakunta
Vantaalla on yhteensä seitsemän seurakuntaa. Niistä Tikkurilan seurakunta on pitkään lukeutunut Suomen suurimpiin seurakuntiin ja on tällä hetkellä kahdeksanneksi suurin. Siihen kuului 40 659 vantaalaista. Tikkurilan seurakunta kattaa Tikkurilan lisäksi muun muassa Hiekkaharjun, Jokiniemen, Ylästön, Tammiston, Kartanonkosken ja Koivuhaan alueet.
Suomen suurin seurakunta on Jyväskylä, jossa koko kaupunki on yhtä seurakuntaa. Siihen kuuluu reilut 95 000 henkeä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nyt jo seitsemän helsinkiläisseurakunnan jäsenyysprosentti on alle 50 – pääkaupunkiseudulta löytyy myös eniten kasvanut seurakunta
AjankohtaistaKirkosta eroaminen, maahanmuutto ja kasteiden väheneminen näkyvät jäsenyystilastoissa. Yhä useampi kirkon jäsen jättää lapsensa kastamatta.
