Pääkaupunkiseudulla 650 000 ihmistä kuuluu kirkkoon
Kirkkoon liittyneet ja eronneet pääkaupunkiseudulla 2016.

Kirkkoon liittyneet ja eronneet pääkaupunkiseudulla 2016.

Pääkaupunkiseudulla 650 000 ihmistä kuuluu kirkkoon

Kirkkoon liittyjiä oli suunnilleen saman verran kuin aiemmin, eroajia hieman enemmän. Todennäköisin kirkosta eroaja tai siihen liittyjä on nuori aikuinen.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa tarkistettujen tietojen mukaan 3 956 277. Kirkkoon kuuluu 71,9 prosenttia suomalaisista. Kirkon jäsenten osuus väestöstä laski vuoden takaisesta yhden prosenttiyksikön.

Kaikkiaan noin 50 100 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä. Edellisvuonna eronneita oli 45 200. Kirkkoon liittyjiä oli nyt noin 17 000, kun vuonna 2015 kirkkoon liittyi 17 600 ihmistä. Kirkon jäsenmäärä väheni myös sen vuoksi, että alle 1-vuotiaita kastettiin 36 600, mutta kuolleita oli 44 800. Kirkon jäsenyysprosentin laskuun vaikuttaa vahvasti myös maahanmuutto, sillä maahanmuuttajista vain pieni osa kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Liittyjien määrä kasvoi Vantaalla

Pääkaupunkiseudulla kirkkoon liittyjien määrä kasvoi Vantaalla, jossa päästiin kaikkien aikojen ennätyslukemaan. Kirkkoon liittyi 781 vantaalaista, kun edellisvuonna liittyjiä oli 758.

Samaan aikaan Vantaan seurakunnista kuitenkin erosi 2016 henkeä, mikä on 301 enemmän kuin vuotta aiemmin. Seurakuntien jäsenmäärä laski 401 hengellä ja oli vuoden lopussa 129 366. Vantaalaisista kirkkoon kuului marraskuun lopussa 59,4 prosenttia.

Helsingissä seurakuntien jäsenmäärä laski 3 377 hengellä ja oli vuoden 2016 lopussa 345 159. Kirkkoon liittyjiä oli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin eli 2 289. Vuonna 2015 heitä oli 2 391. Kirkosta eroajien määrä kuitenkin kasvoi selvästi. Heitä oli nyt 6 476, kun edellisvuonna luku oli 5 506.

Kolmen helsinkiläisseurakunnan jäsenmäärä alle 50 prosenttia

Alustavien tietojen mukaan helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon nyt noin 54 prosenttia, puolitoista prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Kaupunkikohtaiset jäsenyysprosentit ovat vielä kuitenkin epävarmoja, sillä kaupunkien lopulliset väestötilastot saadaan vasta myöhemmin. Kallion, Mikaelin ja Paavalin seurakunnissa kirkkoon kuului ennakkotietojen mukaan alle puolet väestä. Pakilassa jäsenyysprosentti on yli 70.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista kaupunkilaisista arviolta lähes kaksi kolmasosaa kuuluu Helsingissäkin kirkkoon.

– Helsingin seurakuntien viestintäjohtaja Seppo Simola

Jäsenyysprosentti eli kirkkoon kuuluvien osuus pieneni Helsingissä hieman enemmän kuin pelkän jäsenmäärän muutoksen perusteella voisi olettaa. Syynä on koko kaupungin asukasmäärän kasvu. Kaupungin muuttovoitosta jopa kaksi kolmasosaa perustuu maahanmuuttoon.

– Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista kaupunkilaisista arviolta lähes kaksi kolmasosaa kuuluu Helsingissäkin kirkkoon, sanoo Helsingin seurakuntien viestintäjohtaja Seppo Simola.

Vantaalla laskettiin viime vuonna, että suomenkielisistä vantaalaisista kuului kirkkoon yli 70,5 prosenttia, vaikka seurakuntien jäsenmäärä oli kymmenen prosenttia pienempi. Espoossa maahanmuutto vaikuttaa niin ikään alentavasti seurakuntien jäsenyysprosenttiin. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomista noin 300 000 helsinkiläisestä läheskään kaikki eivät ole uskonnottomia.

– Tuosta joukosta tuhannet kuuluvat muihin kristillisiin kirkkokuntiin ja yhteisöihin, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen muistuttaa.

Kirkon jäsenistä 16,4 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla

Espoon seurakunnissa sekä liittyneiden että eronneiden määrä pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Espoossa kirkkoon liittyi 929 ihmistä, edellisvuonna 967, ja siitä erosi 2 339. Edellisvuonna eronneita oli 2310. Seurakuntien jäsenmäärä laski 563 hengellä ja oli vuodenvaihteessa 168 975. Espoolaisista kirkkoon kuului ennakkotiedon mukaan 61,6 prosenttia.

Kauniaisten seurakunnissa väki väheni 120 hengellä. Seurakuntien jäsenmäärä oli Kauniaisissa 6 767. Kirkkoon liittyi Kauniaisissa 27 ja siitä erosi 43 ihmistä. Edellisvuonna kirkkoon liittyjiä oli 38 ja eronneita 68.

Pääkaupunkiseudulla kirkkoon kuului ennakkotietojen mukaan viime vuoden lopussa yhteensä 650 246 ihmistä eli runsaat 16,4 prosenttia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä. Kirkkoon liittyi pääkaupunkiseudulla yhteensä 4026 henkeä ja siitä erosi 10 874.

Nuoret aikuiset aktiivisimpia liittyjiä ja eroajia

Kirkkoon liittyjissä aktiivisimpia olivat 30−39-vuotiaat miehet sekä 20−29-vuotiaat naiset. Lähes puolet (48 %) kaikista liittyneistä kuului näihin ikäluokkiin. Kirkosta erosivat eniten 20−29-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia kaikista eronneista.

– Kirkkoon liittymisen ja eroamisen kannalta keskeisin ikäryhmä oli edellisten vuosien tapaan alle kolmekymppiset, jotka muuttavat herkimmin kantaansa jäsenyydestä suuntaan tai toiseen. Kirkosta eroaminen varsinkin perheenperustamisiässä heijastuu usein kasteiden vähenemiseen. Toisaalta juuri perhetapahtumat pitävät yllä yhteyttä kirkkoon, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: